Lue keskustelun säännöt.
Palkka-avoimuudesta
Just Wondering....
21.03.2021 |
Palkka-avoimuudella on sekä kannattajia että vastustajia. Syitä ja perusteita on monenlaisia. Itse olen työpaikkani luottamusmies joka saa työnantajalta säännöllisesti tietoja maksetuista palkoista. Sen verran täytyy todeta, että jos kaikki näkisivät mitä meillä eri työntekjöille maksetaan, niin tulisi varmaan kapina tai sitten 1/3 porukasta lähtisi saman tien.
Meillä siis ei ole mitään TES-palkkoja vaan kaikki ovat nk. henkilökohtaisilla palkoilla ja kunkin tehtävän vaativuus on pisteytetty. Tämähän on aivan fine ja kaikki tajuavat pelin hengen. Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mitata saman vaativuusluokan suoriutumista jos yksi työntekijä on HR:ssä, toinen myyntiorganisaatiossa, kolmas lakiosastolla ja neljäs tuotannossa?
Minusta noita ei voi edes verrata keskenään kun ovat niin erilaisia tehtäväkuvaltaan. Sama asteikko toimii yhtä huonosti kuin kappalemäärissä laskeminen jos puhutaan mustikoista ja vesimeloneista.
Niistä voi laatia taulukon jossa on yhdistetty tehtävänimike + tehtäväkuva. Ja palkkahaarukka määräytyisi näiden yhdistelmänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin palkka-avoimuus tarpeen!
Hesarissa eilen 21.3, B 15
”EU- maissa naisten palkat ovat keskimäärin 14 prosenttia alemmat kuin miehillä, Suomessa luku on 16 prosenttia.”Ei ole vaikea nähdä, miten em. on vaikuttanut ja vaikuttaa myös naisten eläkkeisiin, huomioiden äitiyslomien vaikutukset tuloihin ja eläkkeisiin.
Uskomatonta, elämme vuotta 2021 ja yhä tämä ero palkoissa!Tämä! Siis 16 %, järjetön summa jo vuositasolla, mitä se on naisten koko työuralla!!
Suomessa ei tunneta sukupuoliperusteista palkkatasoa. Se ei ole edes laillista. Julkisissa tehtävissä palkkataso on täsmälleen sama sukupuolesta riippumatta, yksityisellä puolella palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja hakijan kykyjen, kokemuksen ja neuvottelutaitojen mukaan. Ei kusivehkeiden.
Ansiotaso ja kokonaisansio työuran aikana riippuvat Suomessa ihan muista tekijöistä kuin pelkästä sukupuolesta.
Palkka-avoimuus menee samaan koriin kuin "paikallinen sopiminen". Paikallisen sopimisen tarkoitus on muka joustaa palkkaneuvotteluissa. Mutta sehän tarkoittaa aina työntekijäosapuolen joustamista. Eihän tälläkään hetkellä mikään estä työnantajaa maksamasta TESsiä parempia liksoja.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viesti on kuin entiseltä työpaikaltani, paitsi että mun palkka oli pikkasen alle kolmen tontun. Omalta kohdaltani tiesin olevani palkkakuopassa mutta tilanteelle ei oikein voinut mitään koska kyseisessä firmassa palkkoja ei nosteta tonneilla yhdellä rysäyksellä. Pahimmat apinakilarit vetäs n. 4000e tienaava työkaveri kun selvisi, että kolmas työkaveri sai yli 6000e suunnilleen samasta hommasta samalla työkokemuksella. Tuottavuudessa ei varsinaisesti eroja.
Minä lähdin sitten muualle, samoin 4000e tienaava. Pomo soitteli perään pitkään ja pyyteli takas. Palkan olis kuulemma saanut nostettua noin 3500e/kk. Kuulemma ei ollut budjetissa enempää sen yhden kalliin työntekijän takia. vaihtoehdot oli palkata yksi työntekijä 4-6000e/kk tai kaksi noin kolmen tonnin kuukausipalkalla sen yhden lisäksi. Tarve oli kahdelle lisätyöntekijälle, töitä oli enemmän kuin tarpeeksi. En ollut kiinnostunut vaikka työssä olinkin viihtynyt, Uudessa työssäni sain palkkaa reilut 4500e/kk ja autoedun, mihin edellisessä työpaikassa ei ollut mahdollisuutta. Tässä oli oikeastaan kaikki häviäjiä, paitsi se 6000e/kk tienaava. Joka ei oikeastaan ollut tyytyväinen koska hänen palkkaa ei nostettu kuin pakolliset. Miksi palkka oli niin korkea on ihan oma tarinansa joka oli kaikilla tiedossa, eikä kyse ollut mistään ylivoimaisesta työntekijästä tai osaamisesta. Pomo joskus manasi turhautumistaan siihen, että budjetissa ei ollut liikkumavaraa kun yksi "söi" koko potin. Sanoi toivovansa että tyyppi vaihtaisi vapaaehtoisesti töitä joko talon sisällä tai lähtisi talosta.
"Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000."
Noin valtavia palkkahaitareita samassa tehtäväkuvassa ei kyllä yleensä ole missään organisaatiossa.
Vierailija kirjoitti:
KTM-83 kirjoitti:
Ihmiset luulee oikeasti että niiden tulotiedot on jotenkin salaisia. No eivät ole jos viitsii vähän vaivaa nähdä ja käydä verotoimistossa niitä selvittämässä. Itse esim. aina kun olen työpaikkaa vaihtamassa niin selvitän mahdollisten tulevien kollegoitteni tulot palkkapyyntöni perusteeksi.
Mistä sinä tiedät tulevien työkavereittesi nimet?
Linkkarista, kysymällä haastattelussa, firman sivuilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000."
--> Varmasti palkkatasa-arvossa on parantamisen varaa eikä kaikkiin palkkaeroihin varmasti löydy tarkastelua kestävää perustelua.
Silti en näe ihan oikeana tienä sitäkään, että samoilla vaativuuspisteillä tulisi maksaa täysin sama palkka. Fakta on, että ihmiset suoriutuu työstään hyvin eri tavoin. Toiset menee aina sieltä, missä aita on matalin ja toiset hoitavat työnsä huomattavasti paremmin. Kaikki tietää, että on niitä, jotka hoitaa hommansa erinomaisesti ja joille siksi usein myös työnnetään enemmän duunia ja ainakin kaikki extra jutut, joiden halutaan tulevan kunnolla hoidetuiksi. Sille lusmulle ja lintsarille ei kukaan edes annan mitään ylimääräistä, kun tiedetään, että homma ei kuitenkaan hoidu kunnolla. Siksi katson, että on ihan perusteltua arvioida myös työn tuloksia ja työssä suoriutumista ja sitä kautta maksaa jollekin enemmän kuin toiselle samaa työtä tekevälle.
Ei tietenkään 1:1 samaa, mutta ei 3500 vs. 6000 ole enää perusteltu ero samantasoisesta tehtävästä. Ja sen tehtäväkohtaisen vaati-luokan mukaisen minimipalkan päälle maksettana nk. henkilökohtainen palkanosa pitäisi perustella jollain mittaristolla eikä pärstäkertoimella. On selvää, että jos esim. ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus ovat toisella 2/5 ja toisella 5/5 niin kyllä sen pitää palkassakin näkyä. Mutta se, että tuo henkilökohtainen palkan osuus on joku työnantajan hihastaan ravistama luku ei kyllä pitäisi olla tätä päivää.
Ei todellakaan. Yleensä haitari ei ole kuin jotain 3500 - 4500.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viesti on kuin entiseltä työpaikaltani, paitsi että mun palkka oli pikkasen alle kolmen tontun. Omalta kohdaltani tiesin olevani palkkakuopassa mutta tilanteelle ei oikein voinut mitään koska kyseisessä firmassa palkkoja ei nosteta tonneilla yhdellä rysäyksellä. Pahimmat apinakilarit vetäs n. 4000e tienaava työkaveri kun selvisi, että kolmas työkaveri sai yli 6000e suunnilleen samasta hommasta samalla työkokemuksella. Tuottavuudessa ei varsinaisesti eroja.
Minä lähdin sitten muualle, samoin 4000e tienaava. Pomo soitteli perään pitkään ja pyyteli takas. Palkan olis kuulemma saanut nostettua noin 3500e/kk. Kuulemma ei ollut budjetissa enempää sen yhden kalliin työntekijän takia. vaihtoehdot oli palkata yksi työntekijä 4-6000e/kk tai kaksi noin kolmen tonnin kuukausipalkalla sen yhden lisäksi. Tarve oli kahdelle lisätyöntekijälle, töitä oli enemmän kuin tarpeeksi. En ollut kiinnostunut vaikka työssä olinkin viihtynyt, Uudessa työssäni sain palkkaa reilut 4500e/kk ja autoedun, mihin edellisessä työpaikassa ei ollut mahdollisuutta. Tässä oli oikeastaan kaikki häviäjiä, paitsi se 6000e/kk tienaava. Joka ei oikeastaan ollut tyytyväinen koska hänen palkkaa ei nostettu kuin pakolliset. Miksi palkka oli niin korkea on ihan oma tarinansa joka oli kaikilla tiedossa, eikä kyse ollut mistään ylivoimaisesta työntekijästä tai osaamisesta. Pomo joskus manasi turhautumistaan siihen, että budjetissa ei ollut liikkumavaraa kun yksi "söi" koko potin. Sanoi toivovansa että tyyppi vaihtaisi vapaaehtoisesti töitä joko talon sisällä tai lähtisi talosta.
"Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000."
Noin valtavia palkkahaitareita samassa tehtäväkuvassa ei kyllä yleensä ole missään organisaatiossa.
Ei pitäisi olla mutta meillä on. Sitten on vielä niitä, joiden palkka menee yli maksimin jostain takavuosien jutuista johtuen. Eli tehtävänkuva on muuttunut vähemmän vaativaksi mutta palkka on pysynyt ennallaan. Puhutaan kuitenkin organisaatiosta, jossa on >2000 työntekijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin palkka-avoimuus tarpeen!
Hesarissa eilen 21.3, B 15
”EU- maissa naisten palkat ovat keskimäärin 14 prosenttia alemmat kuin miehillä, Suomessa luku on 16 prosenttia.”Ei ole vaikea nähdä, miten em. on vaikuttanut ja vaikuttaa myös naisten eläkkeisiin, huomioiden äitiyslomien vaikutukset tuloihin ja eläkkeisiin.
Uskomatonta, elämme vuotta 2021 ja yhä tämä ero palkoissa!Tämä! Siis 16 %, järjetön summa jo vuositasolla, mitä se on naisten koko työuralla!!
Suomessa ei tunneta sukupuoliperusteista palkkatasoa. Se ei ole edes laillista. Julkisissa tehtävissä palkkataso on täsmälleen sama sukupuolesta riippumatta, yksityisellä puolella palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja hakijan kykyjen, kokemuksen ja neuvottelutaitojen mukaan. Ei kusivehkeiden.
Ansiotaso ja kokonaisansio työuran aikana riippuvat Suomessa ihan muista tekijöistä kuin pelkästä sukupuolesta.
EU: n ja Suomen tasolla riippuu todellakin sukupuolesta. Eipä muuten olisi tarvetta nostaa esiin 14-16 %:n palkkaeroja.
Vika on siinä, että miesvaltaisilla aloilla esim. paperiteollisuus, ammattiliitto jyrää palkkaneuvotteluissa.
Yhteiskunnasta puuttuu nykyaikainen todellinen solidaarisuus mm. sukupuoleen liittyen. Miehet kun eivät voi synnyttää, siksi mm. kusivehkeet määrittelee myös naisten palkkatasoa ja eläkkeitä.
Uudistusta ja rehellisyyttä kehiin!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion virkamiehenä voin todeta, että eipä siitä plkkojen julkisuudesta mitään haittaa ole.
Veronmaksajana voin todeta, että valtion virkamiesten määrää voi huoletta pudottaa yhdellä kolmanneksella.
Yksityisellä sektorilla jokainen neuvottelee palkkansa itse, jos tehtävään ei ole määritelty mitään kiinteää ja kaikille samaa palkkatasoa. Ketään ei pakoteta ottamaan työtä vastaan. Jos minä olen neuvotellut kuukausipalkakseni 6000 euroa kuussa, ja joku täsmälleen samaa duunia tekevä Janicajessica on pyytänyt ja saanut vastaavasti 4000 euroa, niin mitä se kenellekään kuuluu? Se osoittaa korkeintaan joko sen, että Janicajessica ei tunne arvoaan, ei usko omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin minä, on huono neuvottelija tai yksinkertaisesti tyytyy vähempään. Jos organisaatiossa on kaikki kunnossa, esimies on tehtäviensä tasalla ja Janicajessica on oikeasti enemmän arvoinen, niin palkkaeroa tasataan Janicajessican hyväksi. Näin minullekin joskus tehtiin kun pyysin liian vähän liksaa ja esimies ajoi palkkani korottamisen koska samassa tiimissä kaikki tienasivat enemmän.
Mitään hyötyä ei ole isossa kuvassa siitä, että palkat olisivat julkisia. Verotiedot ovat, ja sekin on liikaa.
Ei palkkojen tarvitse olla julkisia, mutta palkkahaarukkojen pitäisi olla julkisia (pois lukien ylin yritysjohto). Helpottaahan se huomattavasti työnhakua, jos palkkahaarukka ei millään tavoin vastaa hakijan omia toiveita. Jos palkkahaarukka on esim. 3500-4500 (mikä on täysin mahdollinen monessa tehtävässä) ja oma toive on minimissään 5000, niin eipä tarvitse henkilön turhaan edes hakea sitä paikkaa ja käydä turhaan jossain haaatatteluissa. Myöskin työnantajaa helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse käsitellä turhia hakemuksia.
Kokonaisuudessaan julkisuus tehostaisi työmarkkinoiden toimintaa. Saattaisi pistää yritykset hieman enemmän myös kilpailemaan palkoista ja tarjoamaan parempia palkkoja ainakin osaavimmille työntekijöille. Miksi Suomessa salaillaan näiden palkkojen kanssa? Monet firmat ulkomailla kertovat heti mitä suurinpiirtein tietyssä tehtävässä on mahdollista saada palkkaa.
Jos hakija ei oikeasti ymmärrä hakemansa tehtävän ja oman osaamisensa ja kokemuksensa edellyttämää realistista palkkahaarukkaa edes kahden tonnin haarukalla, niin ei takuulla ymmärrä hakemaansa tehtävääkään.
Ei ole työnantajan velvollisuus tehdä työpaikan hakemisesra pelkkää lastenleikkiä hakijalle. Jos ei vaivaudu ottamaan perusasioista selvää niin voiko edes olla hyvä työntekijä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin palkka-avoimuus tarpeen!
Hesarissa eilen 21.3, B 15
”EU- maissa naisten palkat ovat keskimäärin 14 prosenttia alemmat kuin miehillä, Suomessa luku on 16 prosenttia.”Ei ole vaikea nähdä, miten em. on vaikuttanut ja vaikuttaa myös naisten eläkkeisiin, huomioiden äitiyslomien vaikutukset tuloihin ja eläkkeisiin.
Uskomatonta, elämme vuotta 2021 ja yhä tämä ero palkoissa!Tämä! Siis 16 %, järjetön summa jo vuositasolla, mitä se on naisten koko työuralla!!
Suomessa ei tunneta sukupuoliperusteista palkkatasoa. Se ei ole edes laillista. Julkisissa tehtävissä palkkataso on täsmälleen sama sukupuolesta riippumatta, yksityisellä puolella palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja hakijan kykyjen, kokemuksen ja neuvottelutaitojen mukaan. Ei kusivehkeiden.
Ansiotaso ja kokonaisansio työuran aikana riippuvat Suomessa ihan muista tekijöistä kuin pelkästä sukupuolesta.
EU: n ja Suomen tasolla riippuu todellakin sukupuolesta. Eipä muuten olisi tarvetta nostaa esiin 14-16 %:n palkkaeroja.
Vika on siinä, että miesvaltaisilla aloilla esim. paperiteollisuus, ammattiliitto jyrää palkkaneuvotteluissa.
Yhteiskunnasta puuttuu nykyaikainen todellinen solidaarisuus mm. sukupuoleen liittyen. Miehet kun eivät voi synnyttää, siksi mm. kusivehkeet määrittelee myös naisten palkkatasoa ja eläkkeitä.
Uudistusta ja rehellisyyttä kehiin!!
Näytätkö minulle muutaman esimerkin työpaikoista ja tehtävistä, joissa Suomessa todistettavasti luvataan naisille vähemmän palkkaa siksi että ovat naisia? Tai sellaisia joissa miehille maksetaan vastaavasti kovempaa palkkaa vain siitä syystä, että ovat miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei palkka-avoimuus tarkoita sitä että jokaisen henkilökohtainen palkka julkistettaisiin, vaan sitä, että julkistetaan tietyn tehtävänimikkeen ja/tai vastuualueen palkkaHAARUKKA. Eli tieto siitä mitä kyseisessä tehtävässä on ylipäätänsä mahdollista ansaita ja mikä on alin mahdollinen palkka.
Taloushallinnon yritys EMU tekee näin:
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7ac0f334-3af7-4f3e-ab74-3b8d065b4065
Ja nämä tiedot ovat julkisia myös rekrytoinneissa. Ja tämähän tietysti helpottaa työnhakijaa huomattavasti. Ja myös työnantajaa. Ei tule eperealistisia hakemuksia turhaan.
Jos haarukka on samassa vaativuusluokassa tuo AP:n mainitsema 3500-6000, palkantarkistuskierros kerran vuodessa ja kertakorotus 100-250 €, niin millä todennäköisyydellä tuolta pohjilta ikinä noustaan edes palkkamediaanin yli? Arvelen, ettei millään.
Tuollainen palkkahaitari on ensinnäkin todella poikkeuksellisen leveä. Toisekseen harvoin henkilö edes aloittaa sieltä minimistä vaan jostain sieltä palkkauhaitarin välimaastosta. Siinähän arvioidaan usein koulutus, kokemus ja osaaminen + vielä suoriutuminen (jälkimmäinen lisäksi jos on suoritusperusteinen palkkausjärjstelmä). Tietenkin jos on ihan uusi työntekijä niin suoriutumista ei silloin voi arvioida heti alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoissa yrityksissähän ja asiantuntijatasosta homma menee näin. Työrooliin kuuluu vaativuusluokka, sen sisällä on palkkahaitari. Palkkahaitari on maakohtainen, voi olla tarkempikin jaottelu. Palkan kannattaisi pysyä aina sen palkkahaitarin alapäässä, jotta on mahdollista saada palkankorotuksia. Jos olet palkkahaitarin yläpäässä etkä halua tehdä vaativampia hommia, niin ei se palkka juurikaan nouse, paitsi sen mitä on Tesin mukaan pakko antaa.
Palkkahaitarit vaihtelee myös työvoiman saatavuuden mukaan. Usein esimerkiksi IT-tyypeillä ja rahoituksen asiantuntijoilla on eri haitari kuin viestinnän tyypeillä.
Yleensä esimiehellä on potti, jota voi vuosittain jakaa. Jos joku on palkkakuopassa, niin tällä peruspotilla sitä ei korjaa mitenkään. Ne pitää korjata erillisellä prosessilla. Jos se ei tapahdu, niin yleensä kyse on siitä että odotetaan ajan korvaavan ongelman.
En ole vielä ollut työpaikassa jossa ylemmällä toimihenkilöille maksettais TESin minimiä. Aina on maksettu sen päälle enemmän, usein paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion virkamiehenä voin todeta, että eipä siitä plkkojen julkisuudesta mitään haittaa ole.
Veronmaksajana voin todeta, että valtion virkamiesten määrää voi huoletta pudottaa yhdellä kolmanneksella.
Yksityisellä sektorilla jokainen neuvottelee palkkansa itse, jos tehtävään ei ole määritelty mitään kiinteää ja kaikille samaa palkkatasoa. Ketään ei pakoteta ottamaan työtä vastaan. Jos minä olen neuvotellut kuukausipalkakseni 6000 euroa kuussa, ja joku täsmälleen samaa duunia tekevä Janicajessica on pyytänyt ja saanut vastaavasti 4000 euroa, niin mitä se kenellekään kuuluu? Se osoittaa korkeintaan joko sen, että Janicajessica ei tunne arvoaan, ei usko omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin minä, on huono neuvottelija tai yksinkertaisesti tyytyy vähempään. Jos organisaatiossa on kaikki kunnossa, esimies on tehtäviensä tasalla ja Janicajessica on oikeasti enemmän arvoinen, niin palkkaeroa tasataan Janicajessican hyväksi. Näin minullekin joskus tehtiin kun pyysin liian vähän liksaa ja esimies ajoi palkkani korottamisen koska samassa tiimissä kaikki tienasivat enemmän.
Mitään hyötyä ei ole isossa kuvassa siitä, että palkat olisivat julkisia. Verotiedot ovat, ja sekin on liikaa.
Ei palkkojen tarvitse olla julkisia, mutta palkkahaarukkojen pitäisi olla julkisia (pois lukien ylin yritysjohto). Helpottaahan se huomattavasti työnhakua, jos palkkahaarukka ei millään tavoin vastaa hakijan omia toiveita. Jos palkkahaarukka on esim. 3500-4500 (mikä on täysin mahdollinen monessa tehtävässä) ja oma toive on minimissään 5000, niin eipä tarvitse henkilön turhaan edes hakea sitä paikkaa ja käydä turhaan jossain haaatatteluissa. Myöskin työnantajaa helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse käsitellä turhia hakemuksia.
Kokonaisuudessaan julkisuus tehostaisi työmarkkinoiden toimintaa. Saattaisi pistää yritykset hieman enemmän myös kilpailemaan palkoista ja tarjoamaan parempia palkkoja ainakin osaavimmille työntekijöille. Miksi Suomessa salaillaan näiden palkkojen kanssa? Monet firmat ulkomailla kertovat heti mitä suurinpiirtein tietyssä tehtävässä on mahdollista saada palkkaa.
Jos hakija ei oikeasti ymmärrä hakemansa tehtävän ja oman osaamisensa ja kokemuksensa edellyttämää realistista palkkahaarukkaa edes kahden tonnin haarukalla, niin ei takuulla ymmärrä hakemaansa tehtävääkään.
Ei ole työnantajan velvollisuus tehdä työpaikan hakemisesra pelkkää lastenleikkiä hakijalle. Jos ei vaivaudu ottamaan perusasioista selvää niin voiko edes olla hyvä työntekijä?
IT-alalla ainakin on täysin mahdollista että kahdessa eri firmassa täysin yhtä vaativissa tehtävänkuvissa palkkojen ero voi olla useita tuhansia euroja kuukadessa.
Ja lisäksi IT-alalla voi olla hyvinkin vaativa tehtävänkuva jo pienilläkin palkoilla.
Toki jotain suuntaa voi antaa termit "junior" ja "mid-level" ja "senior" jne. jossain Linkkarissa.
Jos haen yritykseen töihin, josta en tunne etukäteen ketään henkilöä keltä voisin kysyä, niin miten ihmeessä voisin välttämättä mitenkään tietää pelkän työpaikkailmoituksen perusteella missä haarukassa edes liikutaan?
Olen ollut haastattelussa jossa tehtävänkuva oli mielestäni vaativa. Kun tuli palkasta puhe, niin aluksi olisi tarjottu n. 2500e. Olin ihan ihmeissäni. En todellakaan olisi lähetellyt mitään hakemuksia ja mennyt johonkin haastatteluun, jos tuon olisin tiennyt.
Toki palkkatasoja voi selvittää tekemällä "salapoliisityötä" ja selvittämällä henkilöiden nimiä ja menemällä verotoimistoon ja selvittämällä heidän verotustietojaan ym., tiedän kyllä että jotkut tällaistakin harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion virkamiehenä voin todeta, että eipä siitä plkkojen julkisuudesta mitään haittaa ole.
Veronmaksajana voin todeta, että valtion virkamiesten määrää voi huoletta pudottaa yhdellä kolmanneksella.
Yksityisellä sektorilla jokainen neuvottelee palkkansa itse, jos tehtävään ei ole määritelty mitään kiinteää ja kaikille samaa palkkatasoa. Ketään ei pakoteta ottamaan työtä vastaan. Jos minä olen neuvotellut kuukausipalkakseni 6000 euroa kuussa, ja joku täsmälleen samaa duunia tekevä Janicajessica on pyytänyt ja saanut vastaavasti 4000 euroa, niin mitä se kenellekään kuuluu? Se osoittaa korkeintaan joko sen, että Janicajessica ei tunne arvoaan, ei usko omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin minä, on huono neuvottelija tai yksinkertaisesti tyytyy vähempään. Jos organisaatiossa on kaikki kunnossa, esimies on tehtäviensä tasalla ja Janicajessica on oikeasti enemmän arvoinen, niin palkkaeroa tasataan Janicajessican hyväksi. Näin minullekin joskus tehtiin kun pyysin liian vähän liksaa ja esimies ajoi palkkani korottamisen koska samassa tiimissä kaikki tienasivat enemmän.
Mitään hyötyä ei ole isossa kuvassa siitä, että palkat olisivat julkisia. Verotiedot ovat, ja sekin on liikaa.
Ei palkkojen tarvitse olla julkisia, mutta palkkahaarukkojen pitäisi olla julkisia (pois lukien ylin yritysjohto). Helpottaahan se huomattavasti työnhakua, jos palkkahaarukka ei millään tavoin vastaa hakijan omia toiveita. Jos palkkahaarukka on esim. 3500-4500 (mikä on täysin mahdollinen monessa tehtävässä) ja oma toive on minimissään 5000, niin eipä tarvitse henkilön turhaan edes hakea sitä paikkaa ja käydä turhaan jossain haaatatteluissa. Myöskin työnantajaa helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse käsitellä turhia hakemuksia.
Kokonaisuudessaan julkisuus tehostaisi työmarkkinoiden toimintaa. Saattaisi pistää yritykset hieman enemmän myös kilpailemaan palkoista ja tarjoamaan parempia palkkoja ainakin osaavimmille työntekijöille. Miksi Suomessa salaillaan näiden palkkojen kanssa? Monet firmat ulkomailla kertovat heti mitä suurinpiirtein tietyssä tehtävässä on mahdollista saada palkkaa.
Jos hakija ei oikeasti ymmärrä hakemansa tehtävän ja oman osaamisensa ja kokemuksensa edellyttämää realistista palkkahaarukkaa edes kahden tonnin haarukalla, niin ei takuulla ymmärrä hakemaansa tehtävääkään.
Ei ole työnantajan velvollisuus tehdä työpaikan hakemisesra pelkkää lastenleikkiä hakijalle. Jos ei vaivaudu ottamaan perusasioista selvää niin voiko edes olla hyvä työntekijä?
No miten ottaa oikeasti selvää palkkahaitarista ilman että ensin tekee hakemuksen ja menee/pääsee työhaastatteluun?
Soitatko työnantajalle ja kysytkö suoraan mikä on haitari KYSEISESSÄ FIRMASSA?
Palkka avoimuus toisi esille sen kuinka lainvastaisesti palkkoja maksetaan ja poljetaan. Valtio ei lähde siihen, koska valtio on itse suurin hyväksikäyttä ja työlainsäädännön rikkoja. Mm. asettavat määräaikaiset ilman perustetta huonompaan asemaan kuin vakituiset.
Luulen että palkkojen salailu johtuu pääasiassa työnantajien halusta. Se kellä on tieto, niin sillä on valtaa. Lisäksi suomalaiseen kulttuuriin kuuluu se että palkoista ei saisi puhua mitään. Onneksi pikku hiljaa on tapahtumassa kulttuurissa muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Palkka avoimuus toisi esille sen kuinka lainvastaisesti palkkoja maksetaan ja poljetaan. Valtio ei lähde siihen, koska valtio on itse suurin hyväksikäyttä ja työlainsäädännön rikkoja. Mm. asettavat määräaikaiset ilman perustetta huonompaan asemaan kuin vakituiset.
Määräaikaiset tulee usein jonkun alihankkijan kautta ja niiden kulut saattaa usein olla kovemmat kuin vakiporukan. Siitähän se äläkkä vasta nousisi, jos selviäisi, että tämä kiireapulainen vetää isompaa liksaa kuin ne, jotka sitä hommaa varsinaisesti tekee.
Vierailija kirjoitti:
KTM-83 kirjoitti:
Ihmiset luulee oikeasti että niiden tulotiedot on jotenkin salaisia. No eivät ole jos viitsii vähän vaivaa nähdä ja käydä verotoimistossa niitä selvittämässä. Itse esim. aina kun olen työpaikkaa vaihtamassa niin selvitän mahdollisten tulevien kollegoitteni tulot palkkapyyntöni perusteeksi.
Mistä sinä tiedät tulevien työkavereittesi nimet?
No tota vaikkapa yrityksen nettisivuilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion virkamiehenä voin todeta, että eipä siitä plkkojen julkisuudesta mitään haittaa ole.
Veronmaksajana voin todeta, että valtion virkamiesten määrää voi huoletta pudottaa yhdellä kolmanneksella.
Yksityisellä sektorilla jokainen neuvottelee palkkansa itse, jos tehtävään ei ole määritelty mitään kiinteää ja kaikille samaa palkkatasoa. Ketään ei pakoteta ottamaan työtä vastaan. Jos minä olen neuvotellut kuukausipalkakseni 6000 euroa kuussa, ja joku täsmälleen samaa duunia tekevä Janicajessica on pyytänyt ja saanut vastaavasti 4000 euroa, niin mitä se kenellekään kuuluu? Se osoittaa korkeintaan joko sen, että Janicajessica ei tunne arvoaan, ei usko omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin minä, on huono neuvottelija tai yksinkertaisesti tyytyy vähempään. Jos organisaatiossa on kaikki kunnossa, esimies on tehtäviensä tasalla ja Janicajessica on oikeasti enemmän arvoinen, niin palkkaeroa tasataan Janicajessican hyväksi. Näin minullekin joskus tehtiin kun pyysin liian vähän liksaa ja esimies ajoi palkkani korottamisen koska samassa tiimissä kaikki tienasivat enemmän.
Mitään hyötyä ei ole isossa kuvassa siitä, että palkat olisivat julkisia. Verotiedot ovat, ja sekin on liikaa.
Ei palkkojen tarvitse olla julkisia, mutta palkkahaarukkojen pitäisi olla julkisia (pois lukien ylin yritysjohto). Helpottaahan se huomattavasti työnhakua, jos palkkahaarukka ei millään tavoin vastaa hakijan omia toiveita. Jos palkkahaarukka on esim. 3500-4500 (mikä on täysin mahdollinen monessa tehtävässä) ja oma toive on minimissään 5000, niin eipä tarvitse henkilön turhaan edes hakea sitä paikkaa ja käydä turhaan jossain haaatatteluissa. Myöskin työnantajaa helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse käsitellä turhia hakemuksia.
Kokonaisuudessaan julkisuus tehostaisi työmarkkinoiden toimintaa. Saattaisi pistää yritykset hieman enemmän myös kilpailemaan palkoista ja tarjoamaan parempia palkkoja ainakin osaavimmille työntekijöille. Miksi Suomessa salaillaan näiden palkkojen kanssa? Monet firmat ulkomailla kertovat heti mitä suurinpiirtein tietyssä tehtävässä on mahdollista saada palkkaa.
Jos hakija ei oikeasti ymmärrä hakemansa tehtävän ja oman osaamisensa ja kokemuksensa edellyttämää realistista palkkahaarukkaa edes kahden tonnin haarukalla, niin ei takuulla ymmärrä hakemaansa tehtävääkään.
Ei ole työnantajan velvollisuus tehdä työpaikan hakemisesra pelkkää lastenleikkiä hakijalle. Jos ei vaivaudu ottamaan perusasioista selvää niin voiko edes olla hyvä työntekijä?
IT-alalla ainakin on täysin mahdollista että kahdessa eri firmassa täysin yhtä vaativissa tehtävänkuvissa palkkojen ero voi olla useita tuhansia euroja kuukadessa.
Ja lisäksi IT-alalla voi olla hyvinkin vaativa tehtävänkuva jo pienilläkin palkoilla.
Toki jotain suuntaa voi antaa termit "junior" ja "mid-level" ja "senior" jne. jossain Linkkarissa.
Jos haen yritykseen töihin, josta en tunne etukäteen ketään henkilöä keltä voisin kysyä, niin miten ihmeessä voisin välttämättä mitenkään tietää pelkän työpaikkailmoituksen perusteella missä haarukassa edes liikutaan?
Olen ollut haastattelussa jossa tehtävänkuva oli mielestäni vaativa. Kun tuli palkasta puhe, niin aluksi olisi tarjottu n. 2500e. Olin ihan ihmeissäni. En todellakaan olisi lähetellyt mitään hakemuksia ja mennyt johonkin haastatteluun, jos tuon olisin tiennyt.
Toki palkkatasoja voi selvittää tekemällä "salapoliisityötä" ja selvittämällä henkilöiden nimiä ja menemällä verotoimistoon ja selvittämällä heidän verotustietojaan ym., tiedän kyllä että jotkut tällaistakin harrastaa.
Ja piti lisätä, että tuo 2500e:n firma itse mainosti työpaikkailmoituksessa, että he ovat sitten tosi hyvä palkanmaksaja!
Ei palkkojen tarvitse olla julkisia, mutta palkkahaarukkojen pitäisi olla julkisia (pois lukien ylin yritysjohto). Helpottaahan se huomattavasti työnhakua, jos palkkahaarukka ei millään tavoin vastaa hakijan omia toiveita. Jos palkkahaarukka on esim. 3500-4500 (mikä on täysin mahdollinen monessa tehtävässä) ja oma toive on minimissään 5000, niin eipä tarvitse henkilön turhaan edes hakea sitä paikkaa ja käydä turhaan jossain haaatatteluissa. Myöskin työnantajaa helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse käsitellä turhia hakemuksia.
Kokonaisuudessaan julkisuus tehostaisi työmarkkinoiden toimintaa. Saattaisi pistää yritykset hieman enemmän myös kilpailemaan palkoista ja tarjoamaan parempia palkkoja ainakin osaavimmille työntekijöille. Miksi Suomessa salaillaan näiden palkkojen kanssa? Monet firmat ulkomailla kertovat heti mitä suurinpiirtein tietyssä tehtävässä on mahdollista saada palkkaa.