Palkka-avoimuudesta
Palkka-avoimuudella on sekä kannattajia että vastustajia. Syitä ja perusteita on monenlaisia. Itse olen työpaikkani luottamusmies joka saa työnantajalta säännöllisesti tietoja maksetuista palkoista. Sen verran täytyy todeta, että jos kaikki näkisivät mitä meillä eri työntekjöille maksetaan, niin tulisi varmaan kapina tai sitten 1/3 porukasta lähtisi saman tien.
Meillä siis ei ole mitään TES-palkkoja vaan kaikki ovat nk. henkilökohtaisilla palkoilla ja kunkin tehtävän vaativuus on pisteytetty. Tämähän on aivan fine ja kaikki tajuavat pelin hengen. Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000.
Kommentit (69)
Eikö jokainen voisi hoitaa oman palkkansa kuntoon sillä, että jos kokee palkkansa huonoksi, hakee parempia paikkoja ja pyytää korkeampaa palkkaa? Sillä saa parhaiten mitattua sen, mitä itselle ollaan oikeasti valmiita maksaan. Sellainen kyttäys, että mitä työkaverille maksetaan, tuntuu jotenkin tympeältä. Yleensä joka alalta on jotain yleisiä palkkatilastoja saatavilla.
Joskus olemme ihan avoimesti joidenkin työkavereiden kanssa keskustelleet palkoistamme, mutta ei se aina ole mahdollista ilman että tulisi pelkoa jännitteistä.
Jos olisi omalle alalleni/työpaikalleni olisi olemassa jokin kattava palkkataulukko, jossa hyvin selkeästi ja pikkutarkasti määriteltäisiin eri palkat ja niihin liittyvät tehtävät, optimoisin homman niin, että omalta kannaltani riittävä palkka ja mahdollisimman vähän töitä. Sitten olettaisin, että myös työaikaa ei enää mitattaisi, vaan jos saan hommat tehtyä 3 h per päivä, niin sitten saan. Olisi mahtava tilanne. Minulle korkea palkka tai uralla eteneminen ei ole niin tärkeää kuin vapaa-aika.
Todellakin palkka-avoimuus tarpeen!
Hesarissa eilen 21.3, B 15
”EU- maissa naisten palkat ovat keskimäärin 14 prosenttia alemmat kuin miehillä, Suomessa luku on 16 prosenttia.”
Ei ole vaikea nähdä, miten em. on vaikuttanut ja vaikuttaa myös naisten eläkkeisiin, huomioiden äitiyslomien vaikutukset tuloihin ja eläkkeisiin.
Uskomatonta, elämme vuotta 2021 ja yhä tämä ero palkoissa!
Vierailija kirjoitti:
Todellakin palkka-avoimuus tarpeen!
Hesarissa eilen 21.3, B 15
”EU- maissa naisten palkat ovat keskimäärin 14 prosenttia alemmat kuin miehillä, Suomessa luku on 16 prosenttia.”Ei ole vaikea nähdä, miten em. on vaikuttanut ja vaikuttaa myös naisten eläkkeisiin, huomioiden äitiyslomien vaikutukset tuloihin ja eläkkeisiin.
Uskomatonta, elämme vuotta 2021 ja yhä tämä ero palkoissa!
Tämä siis otsikolla: ”Esteiden historia”, kertoo paljon muustakin kuin palkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mitata saman vaativuusluokan suoriutumista jos yksi työntekijä on HR:ssä, toinen myyntiorganisaatiossa, kolmas lakiosastolla ja neljäs tuotannossa?
No siksi ei automaattisesti voi saman vaativuusluokan töistä maksaa täsmälleen samaa palkkaa.
Palkkaan vaikuttaa myös markkinatilanne. Jos jostain ammattiryhmästä tai tietystä osaamisesta tulee huutava pula ja osaajista taistellaan, se vaikuttaa myös palkkaan. Tällöin palkat voivat nousta, vaikka työn vaativuus ei muuttuisi lainkaan.
Eikö olisi parempi tehdä tuosta vaativuusluokituksesta sen verran hienojakoisempi, että hajonta saman luokan sisällä olisi esim. max. 500 € eikä 2500 € kuten AP:n tapauksessa? Tai sitten laittaa ihan eri luokitteluasteikot vaikka etukirjain+piste? Eli esim. H50, M50, L50 ja T50?
Ap:n viesti on kuin entiseltä työpaikaltani, paitsi että mun palkka oli pikkasen alle kolmen tontun. Omalta kohdaltani tiesin olevani palkkakuopassa mutta tilanteelle ei oikein voinut mitään koska kyseisessä firmassa palkkoja ei nosteta tonneilla yhdellä rysäyksellä. Pahimmat apinakilarit vetäs n. 4000e tienaava työkaveri kun selvisi, että kolmas työkaveri sai yli 6000e suunnilleen samasta hommasta samalla työkokemuksella. Tuottavuudessa ei varsinaisesti eroja.
Minä lähdin sitten muualle, samoin 4000e tienaava. Pomo soitteli perään pitkään ja pyyteli takas. Palkan olis kuulemma saanut nostettua noin 3500e/kk. Kuulemma ei ollut budjetissa enempää sen yhden kalliin työntekijän takia. vaihtoehdot oli palkata yksi työntekijä 4-6000e/kk tai kaksi noin kolmen tonnin kuukausipalkalla sen yhden lisäksi. Tarve oli kahdelle lisätyöntekijälle, töitä oli enemmän kuin tarpeeksi. En ollut kiinnostunut vaikka työssä olinkin viihtynyt, Uudessa työssäni sain palkkaa reilut 4500e/kk ja autoedun, mihin edellisessä työpaikassa ei ollut mahdollisuutta. Tässä oli oikeastaan kaikki häviäjiä, paitsi se 6000e/kk tienaava. Joka ei oikeastaan ollut tyytyväinen koska hänen palkkaa ei nostettu kuin pakolliset. Miksi palkka oli niin korkea on ihan oma tarinansa joka oli kaikilla tiedossa, eikä kyse ollut mistään ylivoimaisesta työntekijästä tai osaamisesta. Pomo joskus manasi turhautumistaan siihen, että budjetissa ei ollut liikkumavaraa kun yksi "söi" koko potin. Sanoi toivovansa että tyyppi vaihtaisi vapaaehtoisesti töitä joko talon sisällä tai lähtisi talosta.
"Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000."
Avoimuus todellakin!
Myös yksityisen ja julkisen puolen palkkaukset tasa-arvoiseen ruotuun. Esimerkkinä tuttu pariskunta: sama yliopistokoulutus, naisella lisäksi useampi erikoistumiskoulutus/lisävuosia kouluttautumisessa.
Miehen palkka kolminkertainen ( yksityinen) naisen palkkaan verrattuna ( julkinen).
Vierailija kirjoitti:
Miten mitata saman vaativuusluokan suoriutumista jos yksi työntekijä on HR:ssä, toinen myyntiorganisaatiossa, kolmas lakiosastolla ja neljäs tuotannossa?
Minusta noita ei voi edes verrata keskenään kun ovat niin erilaisia tehtäväkuvaltaan. Sama asteikko toimii yhtä huonosti kuin kappalemäärissä laskeminen jos puhutaan mustikoista ja vesimeloneista.
Palkoissa tulisi olla selkeämpi perustaso, jolla tulee oikeasti toimeen Suomessa.
Mietitään esim. tyypillisiä naisvaltaisia aloja esim. siivoojat, kassat ym. Netto jää reilusti alle 2000, jolla pitäisi elättää esim. yksinhuoltajana lapset vaikkapa korkeiden vuokrien ja muiden kulujen Helsingissä.
Järjetön yhtälö, erityisesti naisia alistava palkkakuoppa.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin palkka-avoimuus tarpeen!
Hesarissa eilen 21.3, B 15
”EU- maissa naisten palkat ovat keskimäärin 14 prosenttia alemmat kuin miehillä, Suomessa luku on 16 prosenttia.”Ei ole vaikea nähdä, miten em. on vaikuttanut ja vaikuttaa myös naisten eläkkeisiin, huomioiden äitiyslomien vaikutukset tuloihin ja eläkkeisiin.
Uskomatonta, elämme vuotta 2021 ja yhä tämä ero palkoissa!
Tämä! Siis 16 %, järjetön summa jo vuositasolla, mitä se on naisten koko työuralla!!
Henkilökohtainen suoriutuminen tehtävässä pitä ilman muuta ottaa huomioon. Mutta sitä suoriutumista pitää myös jotenkin mitata ja tuloksista kertoa myös sille työntekijälle, että voi tarvittaessa parantaa suoriutumistaan. Mutta miten ihmeessä sen teet jos koskaan ei tule mitään palautetta esimieheltä. Minulla on saman talon sisällä nyt viides lähiesimies menossa ja ensimmäistä lukuun ottamatta kukaan ei ole koskaa oikeastaan sanallakaan antanut palautetta siitä, miten olen työssäni suoriutunut. Toki kehityskeskusteluissa läpistään jotain ympäripyöreitä ja asetetaan tavoitteita, jotka ovat talon strategian kanssa linjassa. Mitään käytännön vaikutusta noilla ei kuitenkaan ole arjen työssä eikä niitä esimiehen kanssakaan käydä läpi kuin tunnin verran kerran vuodessa.
Mielellään näkisin, että parin viikon välein tai kerran kuukaudessa esimies antaisi ihan suusanallista palautetta suoriutumisestani. Vaikkapa että "Hyvin sää vedät, jatka samaan malliin." tai "Yrittäisit nyt edes vähän."
Ei palkka-avoimuus tarkoita sitä että jokaisen henkilökohtainen palkka julkistettaisiin, vaan sitä, että julkistetaan tietyn tehtävänimikkeen ja/tai vastuualueen palkkaHAARUKKA. Eli tieto siitä mitä kyseisessä tehtävässä on ylipäätänsä mahdollista ansaita ja mikä on alin mahdollinen palkka.
Taloushallinnon yritys EMU tekee näin:
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7ac0f334-3af7-4f3e-ab74-3b8d065b4065
Ja nämä tiedot ovat julkisia myös rekrytoinneissa. Ja tämähän tietysti helpottaa työnhakijaa huomattavasti. Ja myös työnantajaa. Ei tule eperealistisia hakemuksia turhaan.
@26, kuulostaa eräältä kolmikirjaimiselta lyhenteeltä ja T&K-hommilta.
Vierailija kirjoitti:
Ei palkka-avoimuus tarkoita sitä että jokaisen henkilökohtainen palkka julkistettaisiin, vaan sitä, että julkistetaan tietyn tehtävänimikkeen ja/tai vastuualueen palkkaHAARUKKA. Eli tieto siitä mitä kyseisessä tehtävässä on ylipäätänsä mahdollista ansaita ja mikä on alin mahdollinen palkka.
Taloushallinnon yritys EMU tekee näin:
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7ac0f334-3af7-4f3e-ab74-3b8d065b4065
Ja nämä tiedot ovat julkisia myös rekrytoinneissa. Ja tämähän tietysti helpottaa työnhakijaa huomattavasti. Ja myös työnantajaa. Ei tule eperealistisia hakemuksia turhaan.
Jos haarukka on samassa vaativuusluokassa tuo AP:n mainitsema 3500-6000, palkantarkistuskierros kerran vuodessa ja kertakorotus 100-250 €, niin millä todennäköisyydellä tuolta pohjilta ikinä noustaan edes palkkamediaanin yli? Arvelen, ettei millään.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viesti on kuin entiseltä työpaikaltani, paitsi että mun palkka oli pikkasen alle kolmen tontun. Omalta kohdaltani tiesin olevani palkkakuopassa mutta tilanteelle ei oikein voinut mitään koska kyseisessä firmassa palkkoja ei nosteta tonneilla yhdellä rysäyksellä. Pahimmat apinakilarit vetäs n. 4000e tienaava työkaveri kun selvisi, että kolmas työkaveri sai yli 6000e suunnilleen samasta hommasta samalla työkokemuksella. Tuottavuudessa ei varsinaisesti eroja.
Minä lähdin sitten muualle, samoin 4000e tienaava. Pomo soitteli perään pitkään ja pyyteli takas. Palkan olis kuulemma saanut nostettua noin 3500e/kk. Kuulemma ei ollut budjetissa enempää sen yhden kalliin työntekijän takia. vaihtoehdot oli palkata yksi työntekijä 4-6000e/kk tai kaksi noin kolmen tonnin kuukausipalkalla sen yhden lisäksi. Tarve oli kahdelle lisätyöntekijälle, töitä oli enemmän kuin tarpeeksi. En ollut kiinnostunut vaikka työssä olinkin viihtynyt, Uudessa työssäni sain palkkaa reilut 4500e/kk ja autoedun, mihin edellisessä työpaikassa ei ollut mahdollisuutta. Tässä oli oikeastaan kaikki häviäjiä, paitsi se 6000e/kk tienaava. Joka ei oikeastaan ollut tyytyväinen koska hänen palkkaa ei nostettu kuin pakolliset. Miksi palkka oli niin korkea on ihan oma tarinansa joka oli kaikilla tiedossa, eikä kyse ollut mistään ylivoimaisesta työntekijästä tai osaamisesta. Pomo joskus manasi turhautumistaan siihen, että budjetissa ei ollut liikkumavaraa kun yksi "söi" koko potin. Sanoi toivovansa että tyyppi vaihtaisi vapaaehtoisesti töitä joko talon sisällä tai lähtisi talosta.
"Sitä onkin jo vaikeampi tajuta, miksi joku saa samalla vaativuspisteellä 3500 €/kk, toinen 4000, kolmas 5000 ja joku vielä 6000."
Teillä vaikutti kyllä olevan palkat ja työnkuvat jo hyvinkin avoimia. Tuo on ollut jokin hölmö johtamiseen liittyvä ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Valtion virkamiehenä voin todeta, että eipä siitä plkkojen julkisuudesta mitään haittaa ole.
Veronmaksajana voin todeta, että valtion virkamiesten määrää voi huoletta pudottaa yhdellä kolmanneksella.
Yksityisellä sektorilla jokainen neuvottelee palkkansa itse, jos tehtävään ei ole määritelty mitään kiinteää ja kaikille samaa palkkatasoa. Ketään ei pakoteta ottamaan työtä vastaan. Jos minä olen neuvotellut kuukausipalkakseni 6000 euroa kuussa, ja joku täsmälleen samaa duunia tekevä Janicajessica on pyytänyt ja saanut vastaavasti 4000 euroa, niin mitä se kenellekään kuuluu? Se osoittaa korkeintaan joko sen, että Janicajessica ei tunne arvoaan, ei usko omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin minä, on huono neuvottelija tai yksinkertaisesti tyytyy vähempään. Jos organisaatiossa on kaikki kunnossa, esimies on tehtäviensä tasalla ja Janicajessica on oikeasti enemmän arvoinen, niin palkkaeroa tasataan Janicajessican hyväksi. Näin minullekin joskus tehtiin kun pyysin liian vähän liksaa ja esimies ajoi palkkani korottamisen koska samassa tiimissä kaikki tienasivat enemmän.
Mitään hyötyä ei ole isossa kuvassa siitä, että palkat olisivat julkisia. Verotiedot ovat, ja sekin on liikaa.
Ei pitäisi verrata kuukausipalkkaa, vaan tuntipalkkaa. Joku saattaa tehdä enemmän töitä kun toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei palkka-avoimuus tarkoita sitä että jokaisen henkilökohtainen palkka julkistettaisiin, vaan sitä, että julkistetaan tietyn tehtävänimikkeen ja/tai vastuualueen palkkaHAARUKKA. Eli tieto siitä mitä kyseisessä tehtävässä on ylipäätänsä mahdollista ansaita ja mikä on alin mahdollinen palkka.
Taloushallinnon yritys EMU tekee näin:
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7ac0f334-3af7-4f3e-ab74-3b8d065b4065
Ja nämä tiedot ovat julkisia myös rekrytoinneissa. Ja tämähän tietysti helpottaa työnhakijaa huomattavasti. Ja myös työnantajaa. Ei tule eperealistisia hakemuksia turhaan.
Jos haarukka on samassa vaativuusluokassa tuo AP:n mainitsema 3500-6000, palkantarkistuskierros kerran vuodessa ja kertakorotus 100-250 €, niin millä todennäköisyydellä tuolta pohjilta ikinä noustaan edes palkkamediaanin yli? Arvelen, ettei millään.
Tämä tieto voi tulla shokkina sinulle, mutta riippumatta siitä onko kyseessä julkinen vai yksityinen organisaatio, palkka käytännössä neuvotellaan ja sovitaan taloon tullessa ja työtä ei ole pakko ottaa vastaan. Talon sisällä ei massiivisia palkankorotuksia käytännössä tehdä kummallakaan puolella, poikkeuksia toki on ja isot johtajat ovat asia erikseen mutta pääsääntönä ovat nämä kaksi asiaa:
1. Palkka sovitaan taloon tullessa. Tyydyt siihen mitä hyväksyt allekirjoittamalla työsopimuksen. Työmäärän ja vastuiden lisääntyminen ei automaattisesti takaa lisää liksaa missään.
2. Jos palkkasi ei enää miellytä tai riitä, vaihda työnantajaa.
Vierailija kirjoitti:
Palkoissa tulisi olla selkeämpi perustaso, jolla tulee oikeasti toimeen Suomessa.
Mietitään esim. tyypillisiä naisvaltaisia aloja esim. siivoojat, kassat ym. Netto jää reilusti alle 2000, jolla pitäisi elättää esim. yksinhuoltajana lapset vaikkapa korkeiden vuokrien ja muiden kulujen Helsingissä.
Järjetön yhtälö, erityisesti naisia alistava palkkakuoppa.
Kyllä ammatinvalintaa tehdessäkin kannattaa vähän miettiä tulevaa/mahdollista palkkatasoa. Tyttäreni meni lukion jälkeen vuodeksi keräämään vähän säästöjä opiskelua varten ja sai heti ensimmäisestä palkkatyöstään ikinä 12,5 €/h eli 2000 €/kk ilman mitään koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi verrata kuukausipalkkaa, vaan tuntipalkkaa. Joku saattaa tehdä enemmän töitä kun toinen.
Sama pitäisi olla silloin, kun verrataan miesten ja naisten palkkoja. Miehet tekevät keskimäärin pidempiä päiviä.
No siksi ei automaattisesti voi saman vaativuusluokan töistä maksaa täsmälleen samaa palkkaa.
Palkkaan vaikuttaa myös markkinatilanne. Jos jostain ammattiryhmästä tai tietystä osaamisesta tulee huutava pula ja osaajista taistellaan, se vaikuttaa myös palkkaan. Tällöin palkat voivat nousta, vaikka työn vaativuus ei muuttuisi lainkaan.