Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen Sauli Paavola, 43, ei ole koskaan pitänyt ketään kädestä ja toive rakkauden löytymisestä on hiipunut
21.03.2021 |
Korona-aika on helpottanut Sauli Paavolan oloa, sillä nyt muutkin tietävät, millaista hänen elämänsä on ollut jo vuosikymmeniä.
Kommentit (586)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä häntä ei olla ohjattu diagnosoitavaksi ja avun piiriin. Ilmiselvä Asperger. Ja kyllä, minullakin on Asperger.
Koska hänellä voidaan tehdä rahaa noinkin. Kodin Kuvalehdessäkin oli viime vuoden puolella juttu Saulista. Siitä ilmeni, että hänelle on ostettu kuntouttavaa työvalmennusta Espoon Diakoniasäätiöltä. Saulin "vastuuvalmentajaksi" tituleerattu henkilö kertoi jutussa, että "tajusin juuri, että emme ole koskaan tavanneet kasvotusten".
Diagnosoimaton nelikymppinen aspergermies siinä pyörii hyvinvointivaltion palvelujen rattaissa. Raha liikkuu. Ketään ei kiinnosta, onko palveluista hyötyä henkilölle itselleen vai pelkästään rahastajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Symppis ja komea mies. Paljon karmeammat ja rumemmat ovat löytäneet naisen, miksei Sauli?
Ajattelin kirjoittaa ja kannustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä häntä ei olla ohjattu diagnosoitavaksi ja avun piiriin. Ilmiselvä Asperger. Ja kyllä, minullakin on Asperger.
Koska hänellä voidaan tehdä rahaa noinkin. Kodin Kuvalehdessäkin oli viime vuoden puolella juttu Saulista. Siitä ilmeni, että hänelle on ostettu kuntouttavaa työvalmennusta Espoon Diakoniasäätiöltä. Saulin "vastuuvalmentajaksi" tituleerattu henkilö kertoi jutussa, että "tajusin juuri, että emme ole koskaan tavanneet kasvotusten".
Diagnosoimaton nelikymppinen aspergermies siinä pyörii hyvinvointivaltion palvelujen rattaissa. Raha liikkuu. Ketään ei kiinnosta, onko palveluista hyötyä henkilölle itselleen vai pelkästään rahastajille.
Miten se asperger diagnoosi auttaisi asiaa? Itsellä erinäisiä muita häiriöitä ja nykyään tiedostan miksi minua pidetään usein vähän outona mutta en minä silti normaaliksi muutu.
Tarvitsisi hiukan tukea te-toimistosta, terapiasta. Pitäisi tehdä käytännön harjoituksia niin siitä se lähtee ja opetella small talk( ehkä osaakin jo).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki kannustaa ja symppaa..miksei nyt kukaan ota siitä miestä itelleen? :D
Mun ystävällä oli tosi vaikeaa päästä töihin. Ei voinut millään aloittaa nollasta. Ekan kesätyön jälkeen halusi enemmän vastuuta, palkkaa.
Monta v oli kotona, kun ei päässyt opiskelemaan just minne halusi.
Mulla isosiskon mies oli opo ja heti sanoi mene kauppikseen ja iltakouluun nostamaan numeroita. Neuvojen mukaan heti kesätöihin isoihin firmoihin, pääsin nopeasti valmistumisen jälkeen töihin.
Tässä vaiheessa tuli nettitreffit.
Jatkuvasti ilmoituksia ja treffejä. Löytyi se prinssi lopulta. Ja ollaan panostettu avioliittoon jatkuvasti.
Vuosi sitten muutettiin unelmien kotiin. Aloitin pienestä kaksiosta.
En ole fiksu, enkä kaunis. Mutta olen tehnyt työtä, jotta olen tässä.
Vst miehiä on nettitreffipalstoilla. En minä sellaista jaksa.
Hänen pitäisi saada apua monella elämän saralla.
Hän ei selkeesti ole tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näistä reppanoista tehdään juttua koko ajan?? EI KIINNOSTA. Tehkää asioille joitain tai lopettakaa se ruikuttaminen.
Ihan sinun kiusaksesi psykopaatti
Ai se tekee psykopaatiksi kun ei jaksa joka viikon mattipekkajuhosauli ei saa rakkautta-tarinoita? Syynä on vaikka mitä. Onko se naisten syy jos mies ei osaa tuoda itseänsä tykö. Hän haluaa rakkautta? Kyseinen mies ei luultavasti edes pysty siihen(kai tuo ikäkin jo jotain kertoo ja viitteet assista)
Saattaa myös oikeasti olla niin ronkeli ettei tavallinen pirkko kelpaa, tehän ette tiedä mitä tämänkin miehen päässä liikkuu ja mitä naisia oikeasti kuolailee. Muistakaa että usein kaikki ei ole sitä miltä näyttää..
Ihmetyttää nämä asperger-jutut. Jos on kiusattu lapsena, ja sen vuoksi itsetunto heikko, tullut hiljaiseksi, varovaiseksi ja vetäytyväksi, sosiaalisetkaan taidot eivät kunnolla saaneet harjoitusta, niin miksi siitä vedetään aspiksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saulille sellaisia vinkkejä, että kaikilla seurustelusuhteet etenevät noin, että sanotaan jotain pölöä ja toinen loukkaantuu. Se tapahtuu väistämättä enemmin tai myöhemmin.
Joskus loukkaantunut ei anna anteeksi, toisinaan antaa, mutta jotta siihen pisteeseen päästään, pitää toiselle uskaltaa sanoa, että sori, sanoinpa pölösti, en tarkoittanut sitä noin, anteeksi vielä kerran. Sitten jos vaikka tietää syyn miksi sanoi jotain pölösti,niin sen voi kertoa toiselle. jos sitten toinen ei vaan voi päästä siitä yli, niin ei sille mitään voi, sitten vain uutta etsimään. Sosiaalisia taitoja voi opetella eikä ikä ole este. Vaikka harrastusten kautta. Kun muutin toiseen maahan, ei siellä ystäviä ollut odottamassa. En tuntenut ketään, olin ummikko monen sosiaalisen asian suhteen siellä. Eipä siinä mitään, etsin paikallisia harrastusporukoita, kävin tutustumassa yhteen jos toiseenkin, ihan summamutikassa otin harrastuksia. Sieltä sitten pikkuhiljaa alkoi muotoutua tuttavuus- ja sytävyyssuhteita ja uudet ystävät sitten ottivat ns. siipiensä suojaan ja esittelivät paikkoja ja antoivat vinkkejä ja toimivat kulttuurisena kääntäjänä minulle, jos tarvitsin sitä. Se ei vaatinut muuta kuin sen, että itse lähdin pois neljän seinän sisältä ja otin asenteen, että opin joka päivä jotain uutta.
näin jo suomessakin jokainen yksinäisyyttä tai sosiaalisten taitojen puutetta harmitteleva tehdä. Opettele joka päivä jotain uutta, joka liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. youtube on täynnä opasvideoita.
No kivat sulle että riittää kun ilmaannut paikalle ja avaat suusi. Minulle tästä on lähestulkoon aina seurannut se että toinen hymisee jotain ja häippäsee sitten parempaan seuraan.
sitten etsit toista seuraa
20 vuotta olen tätä harjoittanut ja viimeisin ja ainoa ystäväni on edelleen sieltä 20 vuoden takaa.
eli käytännössä kuinka monta kertaa viikossa otat kontaktia vieraisiin ihmisiin ja missä tilanteissa? kuinka monta harrastusta sinulta löytyy - sosiaalisia harrastuksia ja kuinka usein käyt niissä ja käytät niihin aikaasi?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kannustaa ja symppaa..miksei nyt kukaan ota siitä miestä itelleen? :D
Koska hänestä tulee tosi hyvä mies... jollekin toiselle naiselle ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näistä reppanoista tehdään juttua koko ajan?? EI KIINNOSTA. Tehkää asioille joitain tai lopettakaa se ruikuttaminen.
Ihan sinun kiusaksesi psykopaatti
Ai se tekee psykopaatiksi kun ei jaksa joka viikon mattipekkajuhosauli ei saa rakkautta-tarinoita? Syynä on vaikka mitä. Onko se naisten syy jos mies ei osaa tuoda itseänsä tykö. Hän haluaa rakkautta? Kyseinen mies ei luultavasti edes pysty siihen(kai tuo ikäkin jo jotain kertoo ja viitteet assista)
Saattaa myös oikeasti olla niin ronkeli ettei tavallinen pirkko kelpaa, tehän ette tiedä mitä tämänkin miehen päässä liikkuu ja mitä naisia oikeasti kuolailee. Muistakaa että usein kaikki ei ole sitä miltä näyttää..
No on se nyt kamalaa jos lehdissä annetaan ääni muillekin kuin kauppiksen käyneille visio pöhinä start up pöhisijöille.
On ihan mahdollista että ko mies ei ole mitenkään sekopäähullu vaan hänellä on ihan oikeita ongelmia joihin monet voi samastua.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisesta naisettomasta miehestä pitäisi tehdä tällainen juttu, niin loppuu ongelmat. Tai no, ainakin joillain.
No en tiedä, miehiä on kuitenkin kymmeniä tuhansia enemmän kuin naisia näissä ikäluokissa. Moni jää yksin vaikka mitä tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Symppis ja komea mies. Paljon karmeammat ja rumemmat ovat löytäneet naisen, miksei Sauli?
Ajattelin kirjoittaa ja kannustaa.
On kyllä ihan tyypillinen suomalainen yksin jäänyt mies.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää nämä asperger-jutut. Jos on kiusattu lapsena, ja sen vuoksi itsetunto heikko, tullut hiljaiseksi, varovaiseksi ja vetäytyväksi, sosiaalisetkaan taidot eivät kunnolla saaneet harjoitusta, niin miksi siitä vedetään aspiksi :)
Häntä kiusattiin, koska hän on sellainen kuin on. Häntä kiusattiin aspergerin vuoksi.
Ei tässä "vedetä kiusaamisesta aspiksi". Sauli huutaa autismia koko olemuksellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saulille sellaisia vinkkejä, että kaikilla seurustelusuhteet etenevät noin, että sanotaan jotain pölöä ja toinen loukkaantuu. Se tapahtuu väistämättä enemmin tai myöhemmin.
Joskus loukkaantunut ei anna anteeksi, toisinaan antaa, mutta jotta siihen pisteeseen päästään, pitää toiselle uskaltaa sanoa, että sori, sanoinpa pölösti, en tarkoittanut sitä noin, anteeksi vielä kerran. Sitten jos vaikka tietää syyn miksi sanoi jotain pölösti,niin sen voi kertoa toiselle. jos sitten toinen ei vaan voi päästä siitä yli, niin ei sille mitään voi, sitten vain uutta etsimään. Sosiaalisia taitoja voi opetella eikä ikä ole este. Vaikka harrastusten kautta. Kun muutin toiseen maahan, ei siellä ystäviä ollut odottamassa. En tuntenut ketään, olin ummikko monen sosiaalisen asian suhteen siellä. Eipä siinä mitään, etsin paikallisia harrastusporukoita, kävin tutustumassa yhteen jos toiseenkin, ihan summamutikassa otin harrastuksia. Sieltä sitten pikkuhiljaa alkoi muotoutua tuttavuus- ja sytävyyssuhteita ja uudet ystävät sitten ottivat ns. siipiensä suojaan ja esittelivät paikkoja ja antoivat vinkkejä ja toimivat kulttuurisena kääntäjänä minulle, jos tarvitsin sitä. Se ei vaatinut muuta kuin sen, että itse lähdin pois neljän seinän sisältä ja otin asenteen, että opin joka päivä jotain uutta.
näin jo suomessakin jokainen yksinäisyyttä tai sosiaalisten taitojen puutetta harmitteleva tehdä. Opettele joka päivä jotain uutta, joka liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. youtube on täynnä opasvideoita.
No kivat sulle että riittää kun ilmaannut paikalle ja avaat suusi. Minulle tästä on lähestulkoon aina seurannut se että toinen hymisee jotain ja häippäsee sitten parempaan seuraan.
sitten etsit toista seuraa
20 vuotta olen tätä harjoittanut ja viimeisin ja ainoa ystäväni on edelleen sieltä 20 vuoden takaa.
eli käytännössä kuinka monta kertaa viikossa otat kontaktia vieraisiin ihmisiin ja missä tilanteissa? kuinka monta harrastusta sinulta löytyy - sosiaalisia harrastuksia ja kuinka usein käyt niissä ja käytät niihin aikaasi?
No jos ajatellaan aikaa ennen koronaa niin olen opiskellut 4 lukion jälkeisessä oppilaitoksessa, ollut varmaan 10 eri työssä, asunut 3 eri maassa, harrastanut ainakin 15 eri harrastusta ja saldona on se yksi vastakkaista sukupuolta oleva ystävä lukioajoilta. Minä olen siis jutellut varmaan tuhansien (?) ihmisten kanssa lutta kieltämättä kun se ei ikinä johda mihinkään niin ei huvita enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kannustaa ja symppaa..miksei nyt kukaan ota siitä miestä itelleen? :D
Koska hänestä tulee tosi hyvä mies... jollekin toiselle naiselle ;D
Koettakaa jo ymmärtää, ettemme me palstailijat ole täällä etsimässä seuraa/sinkkuja. Osa voi olla, mutta ihan varmasti suuri osa on kaltaisiani avo- tai avioliitossa olevia naisia, joille tämä on nimensä mukaisesti vain keskustelupalsta.
Siksi toisekseen, jos olisin nelikymppinen sinkku, niin ei minulla olisi mitään velvollisuutta kiinnostua Saulista. Mikään hänessä ei herättänyt kiinnostustani, meillä ei olisi ollut yhtään mitään yhteistä. Ehkä hänestä tulee hyvä mies jollekin, ehkä ei, mutta ihan varmasti ei olisi tullut minulle.
Uskon että jos olisin mies niin olisin samassa tilanteessa. Mutta naisena olen aina kelvannut ja saanut seuraa, ulkonäkö ilmeisesti riittä siihen.
Olen vetäytyvä hissukka. En hakeudu luonnostani muiden joukkoon eikä minua voi tituleerata hyväksi seuraksi. Olen oppinut tulemaan toimeen ihmisten kanssa kopioimalla muiden normaalia käytöstä. Silti olen koko aikuisikäni seurustellut ja naimissakin ollut jo pitkän aikaa. Jos olisin mies niin tuskinpa kukaan olisi minua pokaillut ja olisin ihan helposti sulautunut tapettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun on tutustuttu ja toisesta pitää paljon, niin sietääkin niitä vähemmän miellyttäviä asioita helpommin, on ikään kuin joustavampi ja armollisempi toiselle.
Olen aika samassa jamassa tuon videon miehen kanssa, kokemuksia ei juurikaan ole. Sanoisin, että johonkin vastaavaan itselläkin juttu viimeksi kariutui, jonkinlaiseen kommunikaatio-ongelmaan. Minäkin pidin toisesta paljon ja hänkin ainakin sanoi pitävänsä minusta, mutta hän tuntui minua ja kokemattomuudestani johtuvia virheitäni kohtaan kauhean armottomalta. Menin jotenkin yliampuvasti puolustuskannalle ja itsetuntoni oli koetuksella, mutta kaipa hän ehkä ymmärsi väärin jonkun tekemiseni ja sanomiseni alunperin, mistä koko homma sai alkunsa. Mutta ei sekään minusta ole kauhean hieno homma, että jatkuvasti hokisin "anteeksi, aivan niin anteeksi minun syy voitko ymmärtää".
Kannattaisikohan vähän nöyrtyä. Jos vika on sinussa niin tottakai pyydät anteeksi vaikka sata kertaa ennenkuin opit käyttäytymään. Tuolla asenteella tulee pahoja ongelmia elämässä. Selvitä itsetunto-ongelmasi.
Mitä selität?