Kysymys yksilapsille: Miksi sinulla on vain yksi lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monella täällä syynä resurssien rajallisuus (tulot ei riitä, asuminen kallista)! Ahdistavaa :(

Miksin se ahdistaa että sille yhdelle haluaa tarjota enemmän?

Tai että niitä itse työllään hankkimia resursseja haluaa priorisoida myös muuhun elämään kuin pentueen kasvattamiseen? Ihan siihen omaan elämään.

Ihan yleistä tämä on varsinkin k u n n i a v i e r a i d e n keskuudessa.

Jos on koulut nopeasti käyty tai ei ollenkaan, niin mitä sitä elämällä muuta tekisi.

Se on muuten hassua, että oletus on, että pitäisi heti tietää haluaako enemmän kuin yhden lapsen. Sitten jos ei toista lasta kuulu niin jotenkin hämmästys on melkoinen, jos saman kumppanin kanssa toinen lapsi tulee pitkän ajan päästä.

Meilläonlasten välillä tarkoituksellisesti kuuden vuoden ikäero. E8 ollut resursseja ku7n yhteen pieneen kerrallaan. Sopii hyvin meille muiden hämmästelyistä huolimatta.

Jos hän kuolee, hän todellakin on vain yksi lapsi. Meillä on useampia ihan siitä syystä etten kestäisi sitä, jos ainoa lapseni menehtyisi ennen minua.[/quote]

Voi ne kuule mennä kaikki ennen sinua, vaikka niitä olisi viisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni tuntemani yksilapsinen perhe on yksilapsinen siitä syystä, että kun lasta alettiin "tehdä", ikää oli jo +35v. Mini olisi omien sanojensa mukaan toivonut useampaa, mutta kun jo yhden alulle saaminen oli haasteellista (tarvittiin hedelmöityshoitoja) tai kesti todella kauan, niin toisesta ei voi kuin haaveilla.

Eli oisko yksi syy se, että lapsia hankitaan yhä iäkkäämpinä?

Itse sain esikoiseni viime vuonna, 31-vuotiaana. Olin parinkin eri lääkärin sanoin "nuori ensisynnyttäjä!" :D koska ensisynnyttäjien ikä on noussut niin kovin.

Minulle sanottiin samoin 70-luvulla kun sain ensimmaiseni saman ikaisena. Ei pidetty millaan tavalla "vanhana".

Minä olin 38-vuotias, kun sain tämän ainokaiseni ja olin "vanha ensisynnyttäjä".

Vierailija kirjoitti:

Jos hän kuolee, hän todellakin on vain yksi lapsi. Meillä on useampia ihan siitä syystä etten kestäisi sitä, jos ainoa lapseni menehtyisi ennen minua.

Voi ne kuule mennä kaikki ennen sinua, vaikka niitä olisi viisi.

Todennäköisyys siihen myös kasvaa, kun hyvinvointi pitää jakaa noin monen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni tuntemani yksilapsinen perhe on yksilapsinen siitä syystä, että kun lasta alettiin "tehdä", ikää oli jo +35v. Mini olisi omien sanojensa mukaan toivonut useampaa, mutta kun jo yhden alulle saaminen oli haasteellista (tarvittiin hedelmöityshoitoja) tai kesti todella kauan, niin toisesta ei voi kuin haaveilla.

Eli oisko yksi syy se, että lapsia hankitaan yhä iäkkäämpinä?

Itse sain esikoiseni viime vuonna, 31-vuotiaana. Olin parinkin eri lääkärin sanoin "nuori ensisynnyttäjä!" :D koska ensisynnyttäjien ikä on noussut niin kovin.

Noh, noh. Sain esikoisen ja ainokaisen alle 30v.

Taisin olla just 31, kun tuli keskenmeno ja hoitaja lohdutti mun olevan vielä nuori. Enpä ollut. Myöhemmin selvisi, että mun munasolut on jo kulutettu.

Sitten taas on useampi ystäväpiirissä, jotka on aloittaneet vasta nelikymppisinä ja saaneet kaksi lasta tai enemmän.

Miten kulutit niin nopeasti?

Veikkaan ennenaikaisia vaihdevuosia.

Emme saaneet useampaa lasta, yritimme kyllä.

Itse en tiedä vielä lapsilukua mutta tuli mieleen että hs:n jutussa sanottiin, että yksilapsisilta oli kysytty miksi lapsiluku jäi yhteen, niin kolmannes naisista ja neljännes miehistä sanoi syyksi ensimmäisen synnytyskokemuksen. Asiaan olisi varmaan hyvä reagoida, jos syntyvyyttä halutaan nostaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiedä vielä lapsilukua mutta tuli mieleen että hs:n jutussa sanottiin, että yksilapsisilta oli kysytty miksi lapsiluku jäi yhteen, niin kolmannes naisista ja neljännes miehistä sanoi syyksi ensimmäisen synnytyskokemuksen. Asiaan olisi varmaan hyvä reagoida, jos syntyvyyttä halutaan nostaa.

Sitä ei todellakaan haluta nostaa. Suomessa porsitaan lähes yhtä paljon kuin Kiinassa: https://ourworldindata.org/grapher/children-per-woman-un?country=~OWID_…

Vierailija kirjoitti:

Jos hän kuolee, hän todellakin on vain yksi lapsi. Meillä on useampia ihan siitä syystä etten kestäisi sitä, jos ainoa lapseni menehtyisi ennen minua.

Voi ne kuule mennä kaikki ennen sinua, vaikka niitä olisi viisi.

Tämä on kieltämättä minullakin käynyt mielessä, en tiedä miten selviäisin jos tälle yhdelle tapahtuu jotain. Siitä huolimatta en jaksa enkä uskalla ryhtyä yrittämään useampaa siltä varalta että ekalle sattuu jotain. Ei ne muut lapset tuo sitä yhtä takaisin.

Ei saatu enempää kuin yksi. Yritetty on, ei vain ole tullut. Nyt jo lähes 40 v ikää itsellä niin turha enää toivoa..

Haluaisin toisen, mutta yritykseni on nyt sellaisessa tilanteessa ainakin kaksi vuotta etten voi olla töistä pois. Sitten saattaakin olla jo myöhäistä.

Ainoana lapsena syyksi ajattelen äidin masennusta, herkkää luonnetta, synnytyskokemusta, odotusaikaa...ihme kun teki edes minut...itse en ole kyennyt siihen eli lisääntymään, olen äitiäni huonompi.

Vierailija kirjoitti:

Ainoana lapsena syyksi ajattelen äidin masennusta, herkkää luonnetta, synnytyskokemusta, odotusaikaa...ihme kun teki edes minut...itse en ole kyennyt siihen eli lisääntymään, olen äitiäni huonompi.

Minä olen kaikista huonoin, en näyttänyt tyttärilleni muuta mallia kuin miten naisen paikka on maata kotona porsimassa.

Jumala päätti niin. Enempää ei ollut tarkoitettu saavan.

Ehkä siksi, että mietin liian pitkään haluanko lapsia ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin toisen, mutta yritykseni on nyt sellaisessa tilanteessa ainakin kaksi vuotta etten voi olla töistä pois. Sitten saattaakin olla jo myöhäistä.

No kumpi on tärkeämpi, lapsi vai työ? Kumpi on tärkeämpi sitten kun/jos se lapsi on olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin toisen, mutta yritykseni on nyt sellaisessa tilanteessa ainakin kaksi vuotta etten voi olla töistä pois. Sitten saattaakin olla jo myöhäistä.

No kumpi on tärkeämpi, lapsi vai työ? Kumpi on tärkeämpi sitten kun/jos se lapsi on olemassa?

No jaa, näin lapseni ainoana vanhempana ja yrittäjänä jos minulta menee yritykseni alta ja velkaannun sen vuoksi loppuelämäkseni niin se tuskin on kovin hyvä astelma hankkia vielä lisää lapsia 🙄

Yksi riittää. Hyvin epävarmalla alalla työskentelen ja saadaan tämä yksi lapsen isän kanssa elätettyä. En ole enää yhdessä lapsen isän kanssa ja toisaalta sellaista miestä ei ole vastaani kävellyt jonka jälkipolvea kehossani haluaisin kantaa.

Rankka raskaus (monta kertaa tiputuksessa voimakkaan pahoinvoinnin vuoksi), traumaattinen synnytys, uupumus.

Jos selviydyn tästä burn-outista ja synnytystraumasta vielä ollessani hedelmällisessä iässä niin olen valmis antamaan mahdollisuuden seuraavalle, mutta toisaalta hyvä on näinkin. :)