Miehen vanhanaikaiset ja jyrkät käsitykset vanhemmuudesta

Ovatko muut olleet siinä tilanteessa, että lasten hankinnan miettiminen on tuonut miehessä esiin todella jyrkät, ehdottomat ja vanhanaikaiset käsitykset vanhemmuudesta? Seuraa tilitystä, mutta tuntuu siltä että on vain pakko avautua tästä jonnekin.

Olen viime aikoina käynyt miehen kanssa keskustelua asiasta, ja suoraan sanottuna olen aika monta kertaa saanut kuulla mielipiteitä, jotka ovat tulleet minulle täysin yllätyksenä, ja jotka ovat tuntuneet kuin märältä rätiltä päin kasvoja.

Muutama esimerkki:

- Mies on sitä mieltä, että naisen tulee olla jokaisen lapsen kanssa kotona 2 v. Tämän on nimen omaan oltava äiti, sillä "se nyt vaan on niin, että äiti on lapselle ensisijainen huoltaja, eikä isä voi hoitaa samalla tavalla". Jos lapsen laittaisi tätä nuorempana päivähoitoon, tai jos häntä hoitaisi äidin sijaan joku muu, lapsi saisi miehen mielestä traumoja.

- Katsoimme TV-sarjaa, jossa oli nainen joka oli kaiket päivät kotona pienen vauvansa kanssa miehensä ollessa työmatkoilla. Lopulta naisen mielenterveys alkoi pettää. Tokaisin miehelle, että minusta olisi kammottavaa olla kaiket päivät kotona ilman yhtään aikuista keskustelukumppania. Mies katsoi minua järkyttyneenä ja sanoi, että jos äiti rakastaa lastaan, hänelle riittää seuraksi vauvan läsnäolo. Jos äiti kaipaa muuta seuraa, se on merkki siitä, että hän ei rakasta lastaan. Yritin selittää, että se vauva ei puhu, ja että äiti varmaan kaipaa keskustelua aikuisten aiheista, mutta mies pysyi järkkymättä kannassaan.

- Miehen mielestä lasten määrä on kuin sopimus. Eli jos on sovittu, että hankitaan vaikka kaksi lasta, niin sitoudutaan hankkimaan ne kaksi lasta. Eli ei saisi tulla eteen tilannetta, jossa esim. nainen ei halua toista lasta terveyden vaarantumisen tai oman jaksamisensa vuoksi.

- Mies väitti, että kärsimäni endometrioosi ja sen aiheuttamat kivut ovat mielikuvitukseni tuotetta.

- Mies sanoi, että lapsettomuudessa on kyse motivaatiosta. Jos nainen todella haluaa lapsen, hän tulee kyllä raskaaksi.

- Miehen mielestä kaikki yli 33 v. lapsen saaneet ovat liian vanhoja eivätkä jaksa tehdä lapsen kanssa mitään.

- Mies kertoi ystävänsä vaimosta, joka oli ollut raskausaikana hyvin huonovointinen ja sairastunut synntyksenjälkeiseen masennukseen. Hän sanoi naisen olevan selkeästi huono äiti joka ei ole tarpeeksi sitoutunut ja motivoitunut eikä rakasta lastaan tarpeeksi. Miehen kaveri haluaisi toisen lapsen, mutta vaimo ei. Mies puhuu vaimosta kuin tämä olisi petturi ja kaikin puolin huono ihminen.

- Miehen mielestä lasta tulee imettää, ja jos näin ei tee, lapsesta tulee jotenkin häiriintynyt. Sama juttu sektion kanssa.

En tiedä mitä sanoa. Olen aivan järkyttynyt näistä puheista. Anteeksi, piti vain päästä oksentamaan tämä ulos.