Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka soittavat monta kertaa putkeen jos joku ei vastaa: miksi?
17.03.2021 |
Puheluun ei vastata ja siihen reagoidaan soittamalla 30 kertaa putkeen yhtä soittoa. Eiköhän se henkilö soita takaisin sitten kun kerkiää, tai vaihtoehtoisesti hänelle voi soittaa vaikka tunnin päästä uudelleen. Erikoista käytöstä.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Aarg, voi että tuollainen on ärsyttävää! Äitini harrastaa tätä. En aina ehdi vastata, pistän luuria, ja äiti soittaa heti perään. Tietty luulen että on joku hätä ja vastaan kauhuissani. "No iltasanomissa oli hauska juttu, ehditkö lukea sitä puutarhajuttua oli niin mielenkiintoinen..." Sitten kun heität että olisi tässä kiirus että jutellaan myöhemmin, niin ei tunnu tajuavan sitäkään vaan juttu jatkuu, kunnes pitää melkein karjua ja lyödä luuri korvaan. Ja äiti ei edes ole kovin vanha tai dementoitunut. Olettaa vain ilmeisesti että minun pitäisi olla aina juttuseurana, oli tilanne mikä hyvänsä, huoh.
Sorry, mä olen just tuollainen äiti. Parannan tapani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis me äidit, varsinkin eläkkeellä olevat virkeät mummelit ollaan tosi rasittavia. Meillä on joutoaikaa 24h/7 , ja me on unohdettu , että ihmiset tekevät töitä ja hoitavat lapsia ja siivoavat niiden jälkiä, tekevät ruokaa ,ja pesevät pyykkiä.
Heillä on elämä.
Ei me enää soiteta , vaan odotamme , että te aikuiset lapset soitatte edes kerran kuukaudessa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aarg, voi että tuollainen on ärsyttävää! Äitini harrastaa tätä. En aina ehdi vastata, pistän luuria, ja äiti soittaa heti perään. Tietty luulen että on joku hätä ja vastaan kauhuissani. "No iltasanomissa oli hauska juttu, ehditkö lukea sitä puutarhajuttua oli niin mielenkiintoinen..." Sitten kun heität että olisi tässä kiirus että jutellaan myöhemmin, niin ei tunnu tajuavan sitäkään vaan juttu jatkuu, kunnes pitää melkein karjua ja lyödä luuri korvaan. Ja äiti ei edes ole kovin vanha tai dementoitunut. Olettaa vain ilmeisesti että minun pitäisi olla aina juttuseurana, oli tilanne mikä hyvänsä, huoh.
"Pistät luuria" eli katkaiset puhelun?
Jos äitisi luulee että katkaiset sen vahingossa?
Miksi et vaan mykistä?
Itseä ärsyttää jos lyödään luuri korvaan.Niin siis kun puhelu hälyyttää, en vastaa siihen, vaan hylkään puhelun merkiksi, että nyt minulla on kiire. Olen alkanut tekemään tuota, että mykistän soittoäänen, kun silloin ei soita perään. Paitsi ehkä tunnin päästä tulee soitto että mikä on kun en vastaa. Mutta kaikissa tilanteissa ei voi jättää puhelinta värisemään, jolloin lyön luurin. Ja joskus olen saattanut vastata "pikaisesti" puheluun, että nyt on kiire, soitan myöhemmin. Ja "pikaisesti" siksi koska äiti ei näytä tajuavan mitä sanon, vaan alkaa löpistä mitä naapurin Mirkulle kuuluu, ja kuinka kukat on kasvaneet, ja on se kumma tilanne uutisissa... Ja saa toistaa monta kertaa että soitan myöhemmin, ennen kuin menee tajuntaan.
Hälyyyyyyyyttää hälyyyyyyyyttää v--- HÄLYYYYYYTTÄÄ 😑😑 Miten voi olla noin vaikeaa kirjoittaa yksi maailman simppelein sana oikein??
En tee niin. Teoriassa hätätilanteessa /paniikissa menisi usea soitto sukulaiselle, jos on joku kysymys jota ei saa itse ratkaistua.
Vierailija kirjoitti:
Tekstari ei häiritse, puhelu voi häiritä.
On puhelimen haltijan tehtävä pistää puhelimestaan äänet pois, jos ei saa häiritä.
Monta kertaa peräkkäin ei kyllä kuulu soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, minä, minä.
Vttuako te puhelimella teette jos vain teidän puhelunne ovat tärkeitä, mutta ei niiden jotka yrittävät soittaa teille.
Älkää antako numeroanne julkiseen jakoon, ellette aio vastata siihen.
Antakaa numero vain "ystävillenne"/sukulaisillenne jotka tuntevat teidät ja tietävät millaisia introrverttejä itsekkyyksiä te olette ja heille on täysin yhdentekevää vastaatteko te soittoihin.
Huh hirveää, että joku tosiaan voi ajatella tuolla tavoin.
Itse vastaan aika harvoin puhelimeen. Töissä olen kahdeksan tuntia päivässä, enkä voi juurikaan vastailla sieltä. Vapaa-aikana en vastaa, kun olen vessassa, nukkumassa, kaupassa, jumpassa, hammaslääkärissä, lääkärissä, saunassa, missä milloinkin. Onneksi ystäväni ja perheeni sentään tietävät, että whatsapp on olemassa. Sinne voi laittaa viestin, että soita heti on tosi tärkeää tai että soita kun ehdit, ei mitään kiireellistä, jutellaan myöhemmin
Mihin sinä niitä ystäviäsi ja perhettäsi tarvitset? Sinä käytökselläsi olet aivan turha ja yhtä tyhjän kanssa heille? Kun on tarve, sinä istut vessassa tai saunassa itsesi kanssa. Et ole heille läsnä kun sinulle olisi tarvetta. Etkä edes soita takaisin, vaikka sieltä hammaslääkäriltä joskus kotiin pääsetkin toivonmukaan.
Sinä ja sinun whats appisi pärjäätte hyvin keskenänne. Miksi muiden pitäisi sinne mitään kirjoittaa sinua miellyttääkseen? Sinä et ole ystävä. Koska yksipuolisuus ei ole ystävyyttä, koska jos aina mennään sinun ehdoillasi ja sinun hyväksymilläsi kommunikointi tavoilla, niin se on yksipuolista.
Siihen on syynsä miksi yksinäisyys lisääntyy ja sen syynä on juuri tämä. Kun vain ollaan tekemisissä kun on tärkeää asiaa. No, suurimmalla osalla ei tule olemaan mitään tärkeää asiaa, joka mahdollistaa sen, että sinun kanssasi puhutaan. Nuoret vielä kuvittelevat kuinka teksiä ja puheluja tulee aina tulemaan. Mutta viimeistään kun lasten harrastusryhmät hiljenevät huomataan ettei enää kukaan vastaa, kukaan ei kirjoittele eikä ketään kiinnosta.
Jotkut ovat onnellisia ja monet eivät.Olen sun kanssa samaa mieltä ja olen siis ulkopuolinen kommentoija.
Tuo tummennettu kohta. Olen aina ihmetellyt sitä, että jutellakseen toisen kanssa, pitäisi olla "TÄRKEÄÄ ASIAA", miksi? Useimmiten ihmiset nyt haluaa vain jutella - asioista - eikä siihen vaadita jotain maailmaa mullistavaa. Mulle saa soittaa ja itsekin mielelläni soitan kuin kirjoitan WA- viestiä. Kirjoittaminen on hidasta siinä mielessä, että pitää miettiä miten asian kertoo, että toinen varmasti ymmärtää oikein (+ mun äiti on maailman hitain kirjoittaja, yhteen virkkeeseen saattaa mennä 10min).
Kun soittaa ja sanoo asiansa, niin tulee paremmin ymmärretyksi ja nopeammin juttu hoituu. Toki joku nopea viesti(ketju) "oon 5min siellä" "miten on, nähdäänkö huomenna? ja tähän pari vastausta" hoituu viestillä, mutta vähäänkään pidempi jutustelu on mielestäni kivempaa puhuen.
Useimmat ihmiset sanovat, että laittaa mieluumin viestiä, miksi? Onko siis WA-viestittelyyn kulutettu aika jotenkin erilaista kuin että olisi kuluttanut saman ajan tai vähemmän puhumalla?
Olen itsekin töissä ja ainakin mun perhe/sukulaiset ja tutut tietävät etten työaikana vastaa puheluihin. Jos on asiaa (harvoin), niin laittavat viestiä ja vastaan tauolla. Mä en jaksa uskoa, että kaikilla olisi noin paljon aktiviteetteja, kuten tuossa joku aiemmin luetteli. Eiköhän monen aika kulu kotona, perus kotitöiden ja niin, netin selailun ja tv:n parissa. Kyllä siinä Salkkareiden ja kympin uutisten välissä varmasti joutaa muutaman sanan vaihtaa. Se on taas ihan eri asia, jos ei kiinnosta jutella, mutta se kannattaa kertoa teitä tavoitteleville henkilöille tyyliin - EVVK-.
Ihan kiva vastaus tämä ja Ok niin kauan kun kysymys on yksin asuvasta henkilöstä. Meitä asuu täällä neljä samassa asunnossa, joten menen mielellään ulos puhumaan tai sitten viestittelen. Joskus menen vaikka makuuhuoneeseen puhumaan mutta kun seinistä kuuluu läpi sitä ei viitsi usein tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä ikäluokkaa (32v) että olen tottunut elämään ilman puhelintakin. Viikonloppuisin kun puuhaa kaikenlaista varsinkin kesäisin, puhelin voi olla kotona pöydällä koko viikonlopun vaikka olen ulkona/muualla käymässä päivät.
Tekstari on paras jos asia tärkeä.
Nuorten ikäluokassahan puhelimen pitäminen mukana on yleisintä, eli olet poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkki aloittajalle: puhelimeen voi itse muotoilla automaattisen viestin joka lähtee kun hylkäät puhelun viestillä. Siinä lukee esim. ”Olen nyt varattu enkä voi puhua. Jos asia on kiireellinen, kerro se viestillä. Yritän palata asiaan heti kun on sopiva hetki jutella.”
TA-daa! Ongelma ratkaistu!
Suht paljon vaivannäköä siihen nähden, että ongelma on soittajan päässä, sanan kummassakin merkityksessä.
Ei vaadi lainkaan vaivannäköä. Näitä on myös puhelimissa valmiina. On oikeita syitä, miksi koko viestillä puhelun hylkääminen on ohjelmoitu luureihin:
- soittaja ymmärtää, että tavoittelemansa ihminen on elossa ja kunnossa muttei vain ehdi puhua juuri nyt —> huoli pois ja soittelu taukoaa
- tavoiteltu henkilö voi viestillä osoittaa että ”kyllä, olen huomannut että soitit, ei tarvitse soittaa uudestaan vaan voit odottaa minun tekevän jotain kun pystyn”Kaikki on suhteellista ja kukin tyylillään.
Itse en todellakaan jaksa ruveta päivittelemään puhelimeeni away-viestejä kulloisenkin aktiviteettini mukaan, ellen sitten tiedä olevani menossa tuntikausia kestävään leikkaukseen tai neuvottelemaan panttivankien vapauttamisesta.
Pidän aina puhelintani äänettömällä. Puhelin ei rytmitä elämääni eikä ihmisen todellakaan tarvitse olla 24/7 tavoitettavissa.
En minäkään ole aina tavoitettavissa. En ole myöskään mikään digivelho. Silti osasin heti käyttää puhelimeeni valmiiksi ohjelmoituja viestejä, joita voi käyttää puhelun hylkäämiseen. Viestin käyttö on yhtä helppoa kuin punaisen luurin painaminen puhelimen soidessa, sen kuin hipaisee.
Eikä omaakaan viestiversiota tarvitse näppäillä kuin kerran ja se säilyy siellä aina valmiina käyttöön. Luulisin, että sinunkin puhelimessasi on tämä mahdollisuus, jota voi hyödyntää jos törmää samaan ongelmaan, jota aloittaja kuvailee (=soittaja, joka ei luovuta ennen kuin saa vastauksen).
Passiivis-aggressiivisuuden sijaan suosittelen ihan jokaiselle ratkaisukeskeisyyttä. Se helpottaa niin sinun kuin läheistesikin elämää.
Täällä on useampi toista ihmistä kunnnioittamaton ja ei-huomioiva tapaus: sinun on oltava tavoitettavissa 24/7, olet minua varten, sinulla ei ole oikeutta omiin ajatuksiisi vaan jos et hypi pillini mukaan, olet itsekäs introvertti, minulla on oikeus täyttää ajatuksesi yhteydenotoillani, sinun mihinkään muuhun keskittyminen on itsekästä jne. Nämä läheisriippuvaiset liian usein soittelijat ovat itsekkyyden huippu! Mulla on yksi ja välillä kurkkua kuristaa, kun viestiä tai puhelua tulee liian usein. Mä kykenen kompromisseihin ja välillä puhun vastentahtoisesti, mutta olen oppinut sanomaan, että en aina ole juttutuulella. Kun asia on sitä luokkaa, että mitä ostin ruokakaupasta, mitä aion syödä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on useampi toista ihmistä kunnnioittamaton ja ei-huomioiva tapaus: sinun on oltava tavoitettavissa 24/7, olet minua varten, sinulla ei ole oikeutta omiin ajatuksiisi vaan jos et hypi pillini mukaan, olet itsekäs introvertti, minulla on oikeus täyttää ajatuksesi yhteydenotoillani, sinun mihinkään muuhun keskittyminen on itsekästä jne. Nämä läheisriippuvaiset liian usein soittelijat ovat itsekkyyden huippu! Mulla on yksi ja välillä kurkkua kuristaa, kun viestiä tai puhelua tulee liian usein. Mä kykenen kompromisseihin ja välillä puhun vastentahtoisesti, mutta olen oppinut sanomaan, että en aina ole juttutuulella. Kun asia on sitä luokkaa, että mitä ostin ruokakaupasta, mitä aion syödä jne.
Toi läheisriippuvainen raivokirjoittaja on kyllä huvittava tapaus. Kun ei saa mennä edes vessaan tai saunaan. Se ystävä/sukulainenhan voi vaikka kuolla sillä välin, nih!
Hän varmaan on 24/7 liimattuna puhelimeen ja henkeään pidätellen odottaa milloin se mahtaa piristä, että pääsee turisemaan säästä vaikka sitten siellä saunassa.
Luin pari ekaa sivua. Apua mitä viestejä! Itselleni ei tulisi mieleenkään olettaa että ystäväni vastaisivat puhelimeen ollessaan kaupan kassajonossa, vessassa, saunassa, tukanleikkuussa, hammaslääkärissä ym. Ihan turha silloin soittaa minuutin välein. Laitan tekstin, soitan tunnin päästä tai ehkäpä ystävä soittaa takaisin kun ehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään on viesti-ihmisiä, ja puhe-ihmisiä, eivätkä he ymmärrä toisiaan.
Itse pidän omaa rauhaa arvossa, ja vastailen viesteihin kun minulle sopii. Puheluihin vastaan jos vastaan, ja silloinkin vastentahtoisesti.
Puhe-ihmisille puhe näköjään on se tärkein asia, ja jos jotain tärkeää sanottavaa on, sitä ei saa tiivistettyä muutamaan riviin. En ymmärrä, mutta ei tarvitsekaan ymmärtää kaikkea ja se on ok.
Niinhän se on, sinä arvostat omaa aikaa ja muut arvostavat sitä, että joku soittaa heille ja haluaa puhua heille. Lyhyesti voisi sanoa melkein, että oma aikasi on sinulle arvokkaampi kuin muut ihmiset, vaikka he olisivat ystäviäsi tai perheenjäseniä. Mahtavatkohan muut tietää kuinka vastentahtoisesti kuuntelet heitä ja heille tärkeitä asioita?
Tuo asenne kyllä näkyy ja vähitellen sinut jätetään rauhaan.
Kälyni ei tykkää puhelimessa puhumisesta. Puhuu mahdollisimman harvoin ja lyhyesti. Ei viestittelekään mitenkään ahkerasti. Kaikki tietävät tämän. Eikä kukaan pidä hänestä yhtään vähempää sen takia. Me vaan ollaan kaikki erilaisia. Hurraa yksilöllisyydelle!
Yhtä ärsyttäviä on ovikellon himo rämpyttäjät, hakkaa kelloa niin kauan että ovi aukea, tosin usein suoraan naamalle nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta puhelinkeskustelut ovat hirvittävän ahdistavia. En tiedä mikä siinä on, mutta olo on todella surkea, kun näen, että sellainen kaveri soittaa, jolla on taipumusta pitkiin rupatteluihin. Viestejä kirjoitan mielelläni, ja tapaankin ihan mieluusti, mutta puhelinkeskustelut ovat horroria. Haluaisin tietää kaikki sosiaalista panostusta vaativat asiat mielellään vaikka viikkoa etukäteen, niin ei stressaisi niin kovasti. Kun ei yhtään tykkää puhua puhelimessa, niin on helppo jättää vastaamatta, tosin tästäkin tulee huono omatunto.
Mitä ylidramaattista tuossa on? Lapset kuvittelevat, että vanhemmat on ovat siinä aina. Kuinka ärsyttävää on kun heistä kannetaan huolta ja heidän menoistaan ollaan kiinnostuneita. Aika menee äkkiä ja yllättävän monella vanhemmat menehtyvätkin paljon nuorempana kuin kuvitteli. Ystäviä tulee ja menee, mutta jos on hyvät suhteet vanhempiin kannattaa niitä vaalia. Filmejä voi pysäyttää ja jatkaa myöhemmin, jopa katsoa vaikka uudestaan.
Olisi mukavaa kuulla kuinka moni yli 50 vuotias jättää vastaamatta. Luulen, että aika harva ja siihen on syynsä.