Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä sinusta niin outoa käytöstä, että huomauttaisitte?
16.03.2021 |
Käyn välillä kaverini kanssa luontoretkillä, viimeksi joulun alla. Minulla ei ole autoa eikä ajokorttia, joten yleensä teemme niin, että matkustan 5 tunnin matkan hänen kotikuntaansa bussilla ja siitä menen kaverini kyytiin.
Homma on se, että kaverini ei koskaan hae minua asemalta tai edes koukkaa minua vastaan puolimatkaan. Minun pitää aina mennä häntä vastaan hänen ajoreittinsä varrelle, usein uudella bussilla yli puolikin tuntia tai sitten kävellä. Palatessa hän ei edes halua jättää minua tienvarteen lyhentämiseen minun kävelyäni asemalla, jos se tarkoittaa että hänen pitää yhtään poiketa isolta tieltä. Vaikka minulla olisi kiire bussiin.
Juuri tuolla joulunalusreissulla esimerkiksi jouduin kävelemään vielä ylimääräiset 45 min bussissa istumisen perään. Ulkona satoi vettä.
En ole viitsinyt valittaa, koska hänenhän autonsa se on eikä minun, ja olen mielissäni että pääsen ylipäätään retkille, autottomana tulisi tuskin käytyä omin päin näin usein. Bensarahoja makselen hänelle myös.
Sitten taas toisaalta minä olen se jolla on vaihtokamppeet ja kaikki retkikamppeet eli raskas kuorma selässä, ja 10 min koukkaus autolla olisi paljon pienempi ponnistus häneltä kuin 45 min kävelylenkki minulta.
Mitä olette mieltä, onko tämä outoa käytöstä?
Kommentit (240)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten välinen ystävyys on upeaa.
Mistä olettamus naisten välisestä ystävyydestä?
Ap. ei kommentissaan kerro sukupuolta, onko hän itse tai kaveri nainen vai mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa on, että sinä jatkat tuollaisen pellen kanssa retkeilyä.
Ehkä tämä taas on multa vähäsen tunnekylmää, mutta hän on ainoa kavereistani joka on retkeilystä innostunut, omistaa auton ja asuu edes suoran yhteyden päästä. Nyt kohta on oma elämäntilanteeni sellainen, että pystyn vihdoin ajamaan sen ajokortin. Ja tokihan somen kautta löytää vaikka järjestettyjä retkiä.
Ap
Eli et olisi tuon kaverin kanssa, jos sinulla olisi oma auto? Tuohan kertookin jo asenteesi ihmistä kohtaan. Ehkä hänkin on jo aistinut sen, että lähdet hänen kanssaan vain siksi, koska hänellä on se auto ja kortti.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on rajoitteita, ja voivat silti olla joissain tilanteissa ok. Jos luontoretket on mukavia muun paitsi tämän osalta, niin ehkä jatkaisin ainakin niin kajan, kunnes löytäisin muuta seuraa.
No sehän tässä onkin, että hän on muuten ihan mukavaa seuraa. Aina hän on ollut sellainen, ettei kysy kuulumisia, ei harrasta small talkia. Hän on myös vanha partiolainen ja aika konkari luonnossa. Tuo varmuutta, kun tietää, että on hyvä suunnistaja mukana. Kartutan kuitenkin kaiken aikaa omia taitoja, että olisin jonain päivänä mahdollisimman itsenäinen eräilijä.
Ap
En kutsuis tuollaista ihmistä kaverikseni.
Eli kyllä, on outoa ja hyvin itsekästä käytöstä häneltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5h bussissa + 45min kävelyä ja ajatte sieltä vielä 2h paikan päälle? No nyt on pakostikin huippu hieno kohde teillä. Missä käytte?
Sivusta heitän myös, että onpa pitkä matka ap:lla kohteeseen.
Ei minullakaan ole autoa eikä kuskia, mutta käyn sopivissa luontokohteissa ihan keskenäni. Julkisilla pääsee usein polun varteen, ja siitä jatkan patikassa.
Mä taas lähden Vantaalta pohjoiseen suht usein. Julkisilla kulkee 10-12 tuntia, kun pääsen lapsuuden ystävän kotiin. Hän muutti Kemijärvelle aikoinaan. Apn kertomukseen se ero, että hän kyllä tarjoaa autokyytiä koko ajan milloin minnekin. (maksan kyllä vapaaehtoisesti!)
Siellä on perusleiri ja sitten lähdetään auton ja rinkkojen kanssa sillä kertaa valittuun kohteeseen. Saattaa mennä siinäkin matkassa useampi tunti. Sitten muutamia päiviä vaellamme ja palaamme takaisin.
Kyllä on huippu hienoja kohteita Suomi ja lähinaapurit täynnä. Suosittelen kaikille.
Kaverilla voi olla parempi tai huonompi syy kieltäytyä.
Jos hän ei viihtyisi seurassasi, niin tuskin enää retkeilisitte.
Itsellenikin tulee mieleen jokin pelkotila, asperger tmv., joka estää häntä hakemasta sinua. Erikoistahan tuo on, mutta ehkä ystäväsi on voimavarojensa äärirajoilla jo nykyisen systeemin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on rajoitteita, ja voivat silti olla joissain tilanteissa ok. Jos luontoretket on mukavia muun paitsi tämän osalta, niin ehkä jatkaisin ainakin niin kajan, kunnes löytäisin muuta seuraa.
No sehän tässä onkin, että hän on muuten ihan mukavaa seuraa. Aina hän on ollut sellainen, ettei kysy kuulumisia, ei harrasta small talkia. Hän on myös vanha partiolainen ja aika konkari luonnossa. Tuo varmuutta, kun tietää, että on hyvä suunnistaja mukana. Kartutan kuitenkin kaiken aikaa omia taitoja, että olisin jonain päivänä mahdollisimman itsenäinen eräilijä.
Ap
no sitten kyllä ehkä voisin joskus lähteä luontoretkelle. Sitä "täydellistä kaveria" saattaa olla hankalaa löytää, varsinkin aikuisena, kun ihmisillä on eri aikataulut jne. ehkä tuon "rajoitteen" helpommin ymmärtäisi, jos tietäisi miksi kaveri oikein käyttäytyy noin, mutta ei tuo ehkä kuitenkaan ole sellainen "ehdottomasti välit poikki heti" -vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa on, että sinä jatkat tuollaisen pellen kanssa retkeilyä.
Ehkä tämä taas on multa vähäsen tunnekylmää, mutta hän on ainoa kavereistani joka on retkeilystä innostunut, omistaa auton ja asuu edes suoran yhteyden päästä. Nyt kohta on oma elämäntilanteeni sellainen, että pystyn vihdoin ajamaan sen ajokortin. Ja tokihan somen kautta löytää vaikka järjestettyjä retkiä.
Ap
Eli et olisi tuon kaverin kanssa, jos sinulla olisi oma auto? Tuohan kertookin jo asenteesi ihmistä kohtaan. Ehkä hänkin on jo aistinut sen, että lähdet hänen kanssaan vain siksi, koska hänellä on se auto ja kortti.
Olimme kavereita jo muutamia vuosia ennen kuin retkeily astui kuvioon. Tulimme aina hyvin juttuun varsinkin, kun tosiaan lähinnä kävimme kahvilla tai kylässä eikä tarvinnut ns. elää arkea yhdessä :D
Mutta tämä kyytihomma on alkanut kallistaa vaakakuppia toiseen suuntaan. Olen alkanut epäillä, välittääkö hän oikeasti minusta, kun ei huomioi tiettyjä perusjuttuja. Se on sitten alkanut syödä omaa innostusta ja kiinnostusta pikkuhiljaa. Varsinkin tuo hänen nihkeä vastauksensa, kun lopulta kysyin, voisiko hän ajaa vähän vastaan, kun kävelen painavat kamat selässä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on rajoitteita, ja voivat silti olla joissain tilanteissa ok. Jos luontoretket on mukavia muun paitsi tämän osalta, niin ehkä jatkaisin ainakin niin kajan, kunnes löytäisin muuta seuraa.
No sehän tässä onkin, että hän on muuten ihan mukavaa seuraa. Aina hän on ollut sellainen, ettei kysy kuulumisia, ei harrasta small talkia. Hän on myös vanha partiolainen ja aika konkari luonnossa. Tuo varmuutta, kun tietää, että on hyvä suunnistaja mukana. Kartutan kuitenkin kaiken aikaa omia taitoja, että olisin jonain päivänä mahdollisimman itsenäinen eräilijä.
Ap
Kuulostaa samanlaiselta palikalta kuin minä
t. Asberger
Etsi parempia kavereita. Ei tuo mikään oikea ystävä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoista. Ajattelemattomuutta ajattelin ensin, että ainahan näin on tehty, mitä sä nyt vaadit. ;) Jos aihetta on keskusteluissa liipattu, niin ei voi ollakaan siitä kyse.
Kyllä mä ehkä jatkaisin retkeilyä, jos kerran siellä on tietotaitoa mukana paljon ja muutenkin nauttii reissuista muutoin. Mahtavaahan se on tuolla luonnonhelmassa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa on, että sinä jatkat tuollaisen pellen kanssa retkeilyä.
Ehkä tämä taas on multa vähäsen tunnekylmää, mutta hän on ainoa kavereistani joka on retkeilystä innostunut, omistaa auton ja asuu edes suoran yhteyden päästä. Nyt kohta on oma elämäntilanteeni sellainen, että pystyn vihdoin ajamaan sen ajokortin. Ja tokihan somen kautta löytää vaikka järjestettyjä retkiä.
Ap
Eli et olisi tuon kaverin kanssa, jos sinulla olisi oma auto? Tuohan kertookin jo asenteesi ihmistä kohtaan. Ehkä hänkin on jo aistinut sen, että lähdet hänen kanssaan vain siksi, koska hänellä on se auto ja kortti.
Olimme kavereita jo muutamia vuosia ennen kuin retkeily astui kuvioon. Tulimme aina hyvin juttuun varsinkin, kun tosiaan lähinnä kävimme kahvilla tai kylässä eikä tarvinnut ns. elää arkea yhdessä :D
Mutta tämä kyytihomma on alkanut kallistaa vaakakuppia toiseen suuntaan. Olen alkanut epäillä, välittääkö hän oikeasti minusta, kun ei huomioi tiettyjä perusjuttuja. Se on sitten alkanut syödä omaa innostusta ja kiinnostusta pikkuhiljaa. Varsinkin tuo hänen nihkeä vastauksensa, kun lopulta kysyin, voisiko hän ajaa vähän vastaan, kun kävelen painavat kamat selässä.Ap
Voisitko ehdottaa tätä uudelleen niin, että pyydät asiaa reilusti etukäteen? Kerro, milloin olet suunnilleen pysäkillä ja lupaa soittaa varmistussoitto, kun kaverin pitää lähteä ajamaan vastaan. Olisin itsekin todennäköisesti ollut yhtä tökerö, jos en olisi saanut valmistautua henkisesti moiseen suunnitelmanmuutokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle olisiriittänyt yksi kerta tuota lajia, siinäkin kerta liikaa. Jos haluaisin välttämättä harrastaa luonnossa retkeilyä, etsisin läheltä kotia retkeilyreittejä. Ja eiköhän niitä kavereitakin löytyisi, ainakin jos ne rämpimiset eivät kestäisi päiväkausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä on rajoitteita, ja voivat silti olla joissain tilanteissa ok. Jos luontoretket on mukavia muun paitsi tämän osalta, niin ehkä jatkaisin ainakin niin kajan, kunnes löytäisin muuta seuraa.
No sehän tässä onkin, että hän on muuten ihan mukavaa seuraa. Aina hän on ollut sellainen, ettei kysy kuulumisia, ei harrasta small talkia. Hän on myös vanha partiolainen ja aika konkari luonnossa. Tuo varmuutta, kun tietää, että on hyvä suunnistaja mukana. Kartutan kuitenkin kaiken aikaa omia taitoja, että olisin jonain päivänä mahdollisimman itsenäinen eräilijä.
Ap
Veikkaan, että autoileva eräoppaasi on asperger.
Eli siis..
Mies laittaa naisen matkustamaan viitisen tuntia, kävelemään 45 min rinkka selässä ees ja taas, eikä halua/viitsi sen vertaa avittaa että tuollaisen matkustuksen jälkeen voisi olla takki tyhjänä.
Sano nyt vielä että maksat kuitenkin bensarahaa teidän retkistä ja ostelet eväitä teille?
Tuu mun kanssa retkeilemään, haen asemalta ja haetaan vielä yhdessä kaikki tykötarpeetkin mun piikkiin ja lähdetään katselemaan kauniita luonnonsuojelualueiden maisemia. Ei tulisi mieleenkään kävelyttää kaveria kamojen kanssa jos itse autolla käytössä, ihan uskomatonta. Menisin ihan itse sitten retkelle jos valittavana on noin paska ja ala-arvoinen seura.
Mitä jos kieltäytyisi heittämästä keskeltä korpea edes sinne "ison tien varteen"? Kävele?
tuossa saattaa olla mukana jotain tarvetta vetää omat rajat, ettei toiset hyväksikäytä, mutta ehkä hän ei ajattele sitä, että on jo liian itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten välinen ystävyys on upeaa.
Jaa, autotyypistä tuli mieleen mies.
Mies hakisi ja veisi asemalle ihan kysymättä. Tässä on se pieni ero naisten ja miesten välillä.
Kyllä kummassakin sukupuolessa on nää outonsa.
Entinen miesystävä aina vaati maksun, kun hän haki mut ja heitti himaan. Maksoin kiltisti, vaikka julkisilla olisin päässyt halvemmalla. Hän halusi olla "herrasmies".
Sitten taas eräs tyttömerkkinen kaveri kyselee mua viikottain kauppaan kanssaan. Käytän hyödykseni tuon kutsun, että saan isomman satsin kerralla tuotua ruokakaupasta kotiin. Hän vaatii kuskauksestaan siideriä sixpäckin. Hän ei välttämättä edes itse osta mitään silloin.
Onhan näitä kohtaamisia tähän ikään kertynyt. En lähtisi sukupuolia tässä osoittelemaan, vaan persoonia.
Jos tämä pelkää vieraissa tai ruuhkaisissa paikoissa ajamista? Minulla kaverin ajohaluttomuudeen syyksi paljastui tuo.