Puolisosta kuoriutui lasten teon ja työttömyyden myötä kunnianhimoton, saamaton ,intohimoton vätys.
Aikaisemmin aloitus poistettiin, miksi?
Johtuuko iästä, loppuuko naisella elämän ilo kun ikää tulee? Ollaan alle 40v juuri ja juuri.
Vuonna 2008 oli 23v ja elämäniloinen ja toiveikas, nyt ihan eri nainen.
Tuntuu, että mua on kus tu silmään tässä naimakauppassa.
Kommentit (63)
Ei lopu iän mukana. Mutta loppuu jos kaikki vaivannäkö on turhaa tai tuntuu turhalta. Jos joku aina mankuu vieressä, eikä mikään ole hyvä vaikka kuinka yrittäisit.
Eli millainen elämänkumppani sä olet, jos sun kumppani menettää elämänilonsa?
kyllästynyt sun vastuunpakoiluun ja liian suureen työtaakkaan
Jäikö liian pitkäksi aikaa lasten kanssa kotiin? Kotiäitiys usein passivoi pitkittyessään. Miten oma osallistumisesi?
Pian tulevan eronne jälkeen hän taas löytää elämänilonsa, no hätä. Lapsille vaan ikävää.
Väsyttäviä nämä turhat provot. Hanki elämä... jostain muualta, kuin tältä palstalta.
Elämä muuttuu keski-iässä. Se on nyt sitä normaalia arkea. Osa vaihtaa kumppania koettaen hakea kadotettua iloa ja nuoruuttaan uudelleen. Kunnes siinäkin arki koittaa.
Ei ole provo. Töissä ollut viimeksi 2009,saanut lapset, ollut työttömänä vuosia. 2 vuotta sitten valmistui AMK, mutta ei ole vieläkään työllistynyt.
On lopettanut vuosia sitten kropan kunnossa pidon. Harrastukset yli vuosi sitten. Paino noussut kohta 30 kiloa.
On vain kotona ja valittaa painostaan ja työttömyydestä.
Missä kunnianhimo laihduttaa ja opiskella?
Raskaudet, synnytykset ja imetykset voivat viedä naisen kehosta kaikki rautavarastot, tämä taas sekoittaa kilpirauhasen ja monet muut jutut. Lopputulos voi olla ap:n kuvaama tilanne. Tähän kun vielä saamaton laiska mies, niin soppa on valmis.
Kannattaa erota. Eron jälkeen naiset yleensä piristyvät, alkavat pitämään itsestä huolta, laihtuvat, aloittavat uuden harrastuksen, viettävät enemmän aikaa ystävien kanssa.
Ei kun vakavasti ottaen.. Oletko kysynyt vaimoltasi onko hän onnellinen?
Enpä ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että laihduttamiseen tarvittaisiin kunnianhimoa...
Ap, miten sinä kohtelet puolisoasi? Kommunikoitteko ollenkaan? Autatko? Kehutko?
Vierailija kirjoitti:
Väsyttäviä nämä turhat provot. Hanki elämä... jostain muualta, kuin tältä palstalta.
Mitenkäs oma elämäsi? Kuljet vain etsimässä provoilua.
Autan ja kehun.
Sanoo että häntä vi tu ttaa työttömyys ja lihavuus, ja kuinka mikään ei muutu vaikka yrittää. Hakee kaikenlaisia töitä, aloittaa laihduttaa useasti kuukaudessa (ei kestä kuin hetken kerrallaan)
Aina vaan pakit työhakemuksiin.
Miten piristää ja saada lahdutus kestämään? Itsetuntokin kohentuisi laihana.
Loppuviimein tässäkin on vissiin kyse vaan siitä painonnoususta... kuten aina
Maksa personal trainer vaimollesi. Ja osallistu kotitöihin.
Voisi olla edes iloinen lihava, eikä naama norsunvi
AP
Jos elämä on kuin seisova vesi niin ei sitä jaksa pitää itsestä huolta. Aina sitä yhtä ja samaa, ei huomiota ei kehuja, ja lapset vaativat, väsyttää ja tympii koko kuvio. Nyt vielä korona niin eihän tässä muutkaan kauhean hyvin voi. Auta vaimoasi, yritä piristää, osta vaikka kukkia nyt ens alkuun. Ties vaikka itselläänkin on ajatus siitä että häntä on kus etettu, ettei elämän ja parisuhteen, perheen saamisen pitänyt olla tällaista. Eikä ole edes töissä joten pienet on ympyrät.
Minulle kävi samoin, mutta otin lapset ja häivyin. Kun exällekin lankesi hoitovuoro ehdin levätä ja rentoutua, käydä vähän reissussakin. Virkisti ja elämä hymyilee nyt, lapset ovat aikuisia ja minä ikisinkku. Näin on paras.
Niin. Kun ei se kotirouvuus tee iloiseksi, ellei ole oikeasti ole yläluokkainen rouvashenkilö, joka voi täyttää päivänsä hyväntekeväisyystyöllä (!), kartanonhoidolla ja ratsastusretkillä. Lastenhoidosta ja siivoamisesta vastaisi palkollinen.
Isälläni olisi ollut rahaa kotirouvaidylliin ja aluksi äitini suostui menettelyyn, mutta hänen päänsä kesti sitä vain kolme-neljä vuotta. Sen jälkeen hän meni töihin tehtaalle, ja avioliiton laatu parani noin 300 %.
Vierailija kirjoitti:
Autan ja kehun.
Sanoo että häntä vi tu ttaa työttömyys ja lihavuus, ja kuinka mikään ei muutu vaikka yrittää. Hakee kaikenlaisia töitä, aloittaa laihduttaa useasti kuukaudessa (ei kestä kuin hetken kerrallaan)
Aina vaan pakit työhakemuksiin.Miten piristää ja saada lahdutus kestämään? Itsetuntokin kohentuisi laihana.
Mihin se motivaatio loppuu?
mutta hän ei ole masentunut