Lue keskustelun säännöt.
Naiset! Onko teillä loppuelämän taloussuunnitelmaa?
16.03.2021 |
Avioloukku-keskustelun innoittamana: oletteko taloudellisesti riippumattomia, ja onko teillä suunnitelmaa eron/vanhuuden varalle? Saa tähän miehetkin kommentoida, mutta valitettavasti näin naisena on todettava, että naisilla miehen varaan heittäytyminen on paljon yleisempää. Eron sattuessa on myös yleisempää, että naisesta tulee lasten lähihuoltaja ja mies maksaa elareita jos maksaa. Oletteko esimerkiksi harkinneet lapsilukua sen mukaan, montako pystytte yksin elättämään? Entäs eläke, jos työikä on mennyt kotona tai osa-aikatyössä?
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Olen kotirouva ja on, jopa aika tarkatkin suunnitelmat (euromääräiset kuukausitulot laskettuna). Minulla on perittyä varallisuutta ja avioliitosta kertynyttä varallisuutta eikä tarvetta mennä töihin enää koskaan, olen jo oman osani sillä saralla suorittanut. Työnteko on vain harrastus. Yksi lapsi on aikuinen ja suurituloinen, meidän lisäksemme perii vielä erään lapsettoman sukulaisen, joten jälkikasvu on turvattu, mikä on kaikkein tärkeintä.
Asuntojen hinnat tulevat tulevaisuudessa romahtamaan. Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, suuret ikäluokat noin 75-vuotiaita. Perintökämppää tulee olemaan pilvin pimein. Työt vähenee, koska eläkeläiset on tällä hetkellä iso asiakaskunta, nuoret ei tule heidän tilalle asiakkaiksi, koska tekevät osa-aikatyötä, työmarkkinatyötä ja nollasopimuksia. Eivät tule ostamaan myöskään perikuntien kämppiä pienillä tuloilla. Lisäksi kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä eläkeläisten vähentyessä ja palvelualalta myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt tarkoin, koska loppujen lopuksi jokainen täällä on yksin. Olen nyt alta 40v ja minulla on jo nyt mukavan kokoinen omaisuus ja tarkoitus on vielä sitä jonkin verran kasvattaa. Pienellä suunnitelmallisuudella se kasvaa ihan itsestään ja aivan omin hartiavoimin.
Miehissä sen sijaan olen ihan eniten nähnyt siipeilyä. Tunnen monta miestä, jolla ei ole oikeastaan juuri mitään omaisuutta, ei kiinteänä eikä likvidinä.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt tarkoin, koska loppujen lopuksi jokainen täällä on yksin. Olen nyt alta 40v ja minulla on jo nyt mukavan kokoinen omaisuus ja tarkoitus on vielä sitä jonkin verran kasvattaa. Pienellä suunnitelmallisuudella se kasvaa ihan itsestään ja aivan omin hartiavoimin.
Miehissä sen sijaan olen ihan eniten nähnyt siipeilyä. Tunnen monta miestä, jolla ei ole oikeastaan juuri mitään omaisuutta, ei kiinteänä eikä likvidinä.
Moni saa perintöä. Me asumme puolison kanssa vuokralla, mutta hän on ainoa lapsi. Puolison vanhemmilla omakotitalo, uusi mökki järven rannalla sekä 1/4 osa perintötalosta.
Eläkeläisillä on monella vain 1-2 lasta, perintökämppää tulee pilvin pimein.
Ei minkäänlaista eikä penniäkään eikä omaisuutta. Ei lapsia ei miestä. Toivottavasti se mies löytyy jonka siivellä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän ne ihmiset tekevät, joilla on omistusasunto ja lisäksi tulee perikunnan asunto, heillä on sitten 2 kämppää. Moni vuokralainen muuttaa tulevaisuudessa perintöasuntoon, heillä on vain 1 asunnon kulut.
Ei ole kumppania jakamassa menoja, mutta eipä sellainen ole myöskään järjestämässä minua taloudellisesti nesteeseen.
Kaksi naista lähisuvusta meni joskus laittamaan nimensä papereihin ja saivat niskaansa miehen tekemät velat. Pienituloisia, toinen yksinhuoltaja.
Olen sinnitellyt tähänkin asti, kaipa tässä pärjätään loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai. Olen naimisissa, mutta ero jos joskus tulisi niin pärjäisin. On säästöjä, ei velkaa ja yksi lapsi. Olemme vuosia sitten lapsen ollessa pieni sopineet, että jos joskus ero tulisi niin molemmat maksaisivat puolet lapsen elatuksesta. Olen vuosia säästänyt ja niin on puolisokin, erossa kumpikin pitäisi omansa. Ei tarvitse olla puolison kanssa taloudellisista syistä vaan aidosti koska haluamme olla yhdessä. Olemme keskustelleet nämä asiat ennen avioliittoa ja lasta, siksi että ollaan samanlla linjalla eikä tule yllätyksiä. Ollaanhan me sitouduttu toisiimme, perheeseemme ja haluamme toisillemme hyvää. Vaikka ero tulisikin.
Avioliitto ilman avioehtoa ja perintö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni pariskunta rakentaa omakotitaloa, 10 vuoden päästä heillä on se 1970-luvun perintötalo toisena asuntona, ostajia ja vuokraajia ei ole, kun suurin osa saa perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka eivät huolehdi omista lapsistaan, ovat kuvottavia.
Vielä alentavampaa on miehelle huolehtia toisen miehen lapsista.
Perustele.
Miehen biologinen tehtävä on siittää omia lapsiaan. Jos siinä ei onnistu, on häviäjä. Suurin häviäjä on kuitenkin mies, joka ei onnistu siinä mutta lauman johtaja, alfamies, pakottaa betauroksen silti huolehtimaan omasta jälkikasvustaan alfan paneskellessa yhä uusien naisten kanssa.
Toisen miehen lapsia hoivaava mies ei hyödy siitä biologisesti mitään. Hän ainoastaan menettää resurssejaan toisen, kilpailevan miehen hyväksi.
Kerrotaan sun kielellä: naaraat pyrkivät valitsemaan ainoastaan parhaimmat geenit omaavia alfauroksia poikastensa isäksi. Alfa ei ole sama kuin se kaikkein kylmäkiskoisin öhkömönkiäinen, vaan alfauros on lapsirakas, suojeleva ja ajattelee aina poikasten parasta, vaikka nämä eivät olisi hänen omiaan. Miksi? Koska hänellä on varaa siihen, enkä nyt tarkoita aineellista mammonaa. Itse tunnen kaksi upeaa, miehekästä ja suloista miestä jotka tietyssä elämäntilanteessa olivat aidosti huolestuneita myös pojastani. Voiko mikään olla viehättävämpää?
- pyrkivät sun pöksyihin vaan sitä kautta? Eli osoittamalla naarasyksikön kaipaamia ominaisuuksia, pyrkivät pääsemään tämän suosioon. Luonto on ihmeellinen ja ohjaa käytöstämme kaiken kulttuurisen opitun normin alla. MOT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotirouva ja on, jopa aika tarkatkin suunnitelmat (euromääräiset kuukausitulot laskettuna). Minulla on perittyä varallisuutta ja avioliitosta kertynyttä varallisuutta eikä tarvetta mennä töihin enää koskaan, olen jo oman osani sillä saralla suorittanut. Työnteko on vain harrastus. Yksi lapsi on aikuinen ja suurituloinen, meidän lisäksemme perii vielä erään lapsettoman sukulaisen, joten jälkikasvu on turvattu, mikä on kaikkein tärkeintä.
Asuntojen hinnat tulevat tulevaisuudessa romahtamaan. Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, suuret ikäluokat noin 75-vuotiaita. Perintökämppää tulee olemaan pilvin pimein. Työt vähenee, koska eläkeläiset on tällä hetkellä iso asiakaskunta, nuoret ei tule heidän tilalle asiakkaiksi, koska tekevät osa-aikatyötä, työmarkkinatyötä ja nollasopimuksia. Eivät tule ostamaan myöskään perikuntien kämppiä pienillä tuloilla. Lisäksi kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä eläkeläisten vähentyessä ja palvelualalta myös.
Miten tämä liittyy edelliseen viestiin? Sivusta
Erosin jo eikä ole taloudellisia huolia. Hyvä työ ja perintömetsä luo turvaa. Uutta miestä en enää halua elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai vaikka en uskokaan eroavani. Eihän sitä koskaan tiedä mitä mies ajattelee ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Olen pienituloinen lastenhoitaja eli käteen jää verojen jälkeen noin 1700 euroa.
Mies olisi halunnut 3 lasta, mutta teimme vain 2 koska jos jotain kävisi miehelle tai ero tulisi ei minulla olisi varaa siihen kolmanteen vaan lasten elintaso tippuisi reilusti. Omistamme kaiken puoliksi ja säätötkin ovat yhteiset. Teimme avioehdon 5 vuotta oletamme naimisissa jonka mukaan koko omaisuus menee tasan puoliksi eron sattuessa, myös säästöt ja sijoitukset. Olemme siis olleet yhdessä yläasteelta lähtien ja olemme vuorotellen tukeneet toisiamme taloudellisesti opiskeluissa joten koko omaisuus on kerrytetty yhdessä. Mies tienaa tuplasti enemmän kuin minä, mutta arvostaa sitä että minulla on enemmän vapaa-aikaa hoitaa lapsia ja kotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka eivät huolehdi omista lapsistaan, ovat kuvottavia.
Vielä alentavampaa on miehelle huolehtia toisen miehen lapsista.
Perustele.
Miehen biologinen tehtävä on siittää omia lapsiaan. Jos siinä ei onnistu, on häviäjä. Suurin häviäjä on kuitenkin mies, joka ei onnistu siinä mutta lauman johtaja, alfamies, pakottaa betauroksen silti huolehtimaan omasta jälkikasvustaan alfan paneskellessa yhä uusien naisten kanssa.
Toisen miehen lapsia hoivaava mies ei hyödy siitä biologisesti mitään. Hän ainoastaan menettää resurssejaan toisen, kilpailevan miehen hyväksi.
Höpöhöpö.
Betamiehen geenit ovat huonompia, joten on parempi etteivät ne leviä.
Lisäksi kannattaa ottaa huomioon epigeneettinen periytyminen: jos lapsesta ei huolehdita, se vaikuttaa vielä negatiivisesti hänenkin lapsenlapsiinsa.
Ihmislauma on yhtä vahva kuin sen heikoin jäsen. Eli on kannattavampaa ihmisten jatkuvuudelle pitää huolta kaikista lapsista, oli ne omia tai ei.
Näin tapahtuu monesti myös eläinmaailmassa. Jopa niinkin että eläin hoivaa toisen lajin poikasta (myös urokset).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotirouva ja on, jopa aika tarkatkin suunnitelmat (euromääräiset kuukausitulot laskettuna). Minulla on perittyä varallisuutta ja avioliitosta kertynyttä varallisuutta eikä tarvetta mennä töihin enää koskaan, olen jo oman osani sillä saralla suorittanut. Työnteko on vain harrastus. Yksi lapsi on aikuinen ja suurituloinen, meidän lisäksemme perii vielä erään lapsettoman sukulaisen, joten jälkikasvu on turvattu, mikä on kaikkein tärkeintä.
Asuntojen hinnat tulevat tulevaisuudessa romahtamaan. Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, suuret ikäluokat noin 75-vuotiaita. Perintökämppää tulee olemaan pilvin pimein. Työt vähenee, koska eläkeläiset on tällä hetkellä iso asiakaskunta, nuoret ei tule heidän tilalle asiakkaiksi, koska tekevät osa-aikatyötä, työmarkkinatyötä ja nollasopimuksia. Eivät tule ostamaan myöskään perikuntien kämppiä pienillä tuloilla. Lisäksi kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä eläkeläisten vähentyessä ja palvelualalta myös.
Miten tämä liittyy edelliseen viestiin? Sivusta
Asuntovarallisuuden nimiin ei kannata laskea mitään, koska hinnat romahtaa. Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä.
Kannattaa mielumiin säästää rahaa tai jotain muuta.
Olen sinkku, ja suunnitelmaa ei ole.
Lisäksi olen pitkäaikaistyötön ja tuskin enää koskaan työllistyn. Kukapa vanhaa kurppaa palkkaisi.
Näillä mennään, mitä on. Kun loppuu niin sitten varmaan kuolen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotirouva ja on, jopa aika tarkatkin suunnitelmat (euromääräiset kuukausitulot laskettuna). Minulla on perittyä varallisuutta ja avioliitosta kertynyttä varallisuutta eikä tarvetta mennä töihin enää koskaan, olen jo oman osani sillä saralla suorittanut. Työnteko on vain harrastus. Yksi lapsi on aikuinen ja suurituloinen, meidän lisäksemme perii vielä erään lapsettoman sukulaisen, joten jälkikasvu on turvattu, mikä on kaikkein tärkeintä.
Asuntojen hinnat tulevat tulevaisuudessa romahtamaan. Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, suuret ikäluokat noin 75-vuotiaita. Perintökämppää tulee olemaan pilvin pimein. Työt vähenee, koska eläkeläiset on tällä hetkellä iso asiakaskunta, nuoret ei tule heidän tilalle asiakkaiksi, koska tekevät osa-aikatyötä, työmarkkinatyötä ja nollasopimuksia. Eivät tule ostamaan myöskään perikuntien kämppiä pienillä tuloilla. Lisäksi kaupan alalta loppuu 25000 työpaikkaa 10 vuoden sisällä eläkeläisten vähentyessä ja palvelualalta myös.
Miten tämä liittyy edelliseen viestiin? Sivusta
Asuntovarallisuuden nimiin ei kannata laskea mitään, koska hinnat romahtaa. Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä.
Kannattaa mielumiin säästää rahaa tai jotain muuta.
Minun varallisuuteni on metsissä ja pelloissa, lisäksi kaksi vuokra-asuntoa yo-kaupungissa. Ei ole vuokralaisista ollut pulaa nyt ja tuskin tulevaisuudessakaan. Ihmisten pitää aina asua jossain ja kaikki ei tosiaankaan saa perintöjä, edelleenkään. Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Kertokaahan talousviisaat, miten voi tehdä loppuelämän taloussuunnitelman, kun povataan suurta talousromahdusta (mm. korkea inflaatio ja nykyvaluuttojen poistuminen).
Miten suunnitella tänä hulluna aikaa mitään pitkällä tähtäimellä?
Mikä rommihuutaja olet? Ainakin 20 v on täällä romahdusta huudettu, ainoa mitä on tapahtunut on omaisuuden arvonnousu.
Oma velaton talo on oma velaton talo vaikka kaikki valuutat katoaisi. Kun on vähän kaikenlaista omaisuutta, ei ole mitään hätää. Ei nyt edes ole mitenkään epävakaa tilanne.
Olen ollut sinkkuna 7 vuotta. En koskaan naimisissa, ei lapsia. Valitettavasti nyt sen tajuaa, kuinka paljon rahaa säästyy, kun ei elätä miestä. Itsellä oli kumma tapa haalia miehiä, jotka pian seurustelun alettua joutuivat/pääsivät työttömäksi. Minun rahoillahan sitä sitten elettiin.
Nyt ihan hyvin asiat. On sijoituksia, tilillä makaa rahaa pahanpäivän varalle, olen korjauttanut hampaat (n. 6000), käynyt kasvoleikkauksessa, ostettu uusi auto käteisellä, on asunto (tämä tosin 50 % minun isän perintönä, toinen 50 % äidillä), harrastuksena kallis ratsastus, jne.
En ikinä enää aio miestä elättää. Olen oman korteni kekoon kantanut sillä saralla. Jos mies vielä löytyy, niin ehdoton edellytys on, että käy töissä ja maksaa omat menonsa. Pitää olla myös omat asunnot (saa olla vuokra-asunto). Yhteen en ikinä muuta.
F, asianajaja 49 v ja todellakin hyvin turvattu tulevaisuus