Lue keskustelun säännöt.
Millaista on sisäinen puheesi?
Käytkö pääsi sisällä keskusteluja itsesi kanssa? Puhutko itsellesi kuin toiselle persoonalle? Tai onko sisälläsi kriitikko, joka jatkuvasti kyseenalaistaa ja heittää kapuloita rattaisiin? Tiettävästi jokainen pulpattaa päänsä sisällä enemmän tai vähemmän, joten kiinnostaisi kovasti kuulla, millaista muiden sisäinen puhe on.
Kommentit (499)
Pahimmasta vaiheesta olen päässyt yli. Siinä pahimmassa puhuttelin itseäni nimillä Rumapaska tai Läskipaska. Tyyliin "Rumapaska lähtee nyt töihin yrittämään tehdä jotain oikein" tai "Läskipaska jumppaa vaikka näkee ettei hommasta mitään tule".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla soi päässä koko ajan musiikkia. Kaikenlaisia biisejä ihan randomisti.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä sisäinen puheeni on itsestäni poissuuntaavaa. Pohdin milloin mitäkin, mutta harvoin mitään itseeni liittyvää. Elämän on nykyään niin tasaista, että ei enää tarvitse keskustella niin paljoa itsensä kanssa.
Toinen, hyvin nolo juttu on se, että minulla "mielikuvitusystäviä", joiden välisiä keskusteluja kuljetan ajatuksissani. Kyseiset henkilöt ovat teini-iässä kirjoittamastani tarinasta. En ole kirjoitellut tarinaa sitten yläasteen, mutta hahmot jäivät elämään päähäni. Nykään he ovat minun tavoin yli 30-vuotiaita ja heidän elämässään on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Tämä on luonnollisesti asia, mistä en kehtaa kellekään kertoa :D
Voi apua, tämä voisi olla minun näppäimistöltäni! Nämä "mielikuvitusystävät" ovat nyt kulkeneet pääni sisällä n. 25 vuotta ja edelleen saatan kuvitella itseni uneen niiden avulla. Minulla ei myöskään koskaan ole tylsää, koska päänsisäinen "saippuaooppera" pyörähtää käyntiin missä ja milloin vain.
Muutoinkin sisäinen puheeni on kyllä varsin runsasta. Minulle on omituinen ajatus, ettei joku tunnista pään sisäistä puhetta ollenkaan.
Niin monimutkaista etten voi sitä selittää kun laajenee kokoajan,
vaistooni kyllä luotan, koska kun en ole niin olen sitä katunut aina
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen puheeni on tyyppiä Smigul jossa intän itseni kanssa onko niin vai näin.
Omaan korkean oikein tekemisen moodin ja kärsin kiltin tytön syndroomasta joten voin vänkätä itseni kanssa pitkiäkin aikoja.
Jokin puoli sinussa haluaisi tehdä "väärin"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tei, joilla on runsas sisäinen puhe: jos teillä on kumppani, onko hänellä sisäistä puhetta ja millaista, kuinka runsasta? Entä lapsillanne?
Vierailija kirjoitti:
Pahimmasta vaiheesta olen päässyt yli. Siinä pahimmassa puhuttelin itseäni nimillä Rumapaska tai Läskipaska. Tyyliin "Rumapaska lähtee nyt töihin yrittämään tehdä jotain oikein" tai "Läskipaska jumppaa vaikka näkee ettei hommasta mitään tule".
Heh, sisäisellä puheella on aina ripaus huumoria, karullakin tavalla... Sisäinen sadisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni rvarmaan ois hyvä kirjoittamaan fiktiota, voisin kuvitella.
Puhun itselleni kauniisti ja myötätuntoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yksi poikkeus, jossa sisäinen puheeni ilmenee voimakkaan tunteen seurauksena: jos säikähdän kunnolla, huudahdan automaattisesti: "HUI KAMALA!"
...no se ei ole sisäistä puhetta, vaan ulkoistettua, mutta tulee yhtä automaattisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole onneksi vielä tullut OMG suomeksi... se olisi jo todella traaginen tilanne. OMG on lähinnä "amazing!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikenteessä: kyllä se vilkun käyttäminen on niin vaikeaa... Voitko mennä! Huohhhhh... Mitä vvv.... nyt? Jaaa... Juu.... Vaaauhtiaaaaa...
Tästäkö pitikö kääntyä? Jne. Sellaista.Kaupassa: voitko siirtyä siitä edestä. Mitäs pitikään ostaa? Jessus tätä ruuhkaa. Mitä tuokin kyttää? Nämä samat tyypit ovat vauvapalstalla... XDDDDDDD
Repeilen myös paljon sisäisesti ja laulelen lähes jatkuvasti.
:D
"Suutarin tyttären pihalta kuuluu kuiskaus kukkelikuu"
Suuri osa ihmisistä, nykyisin jopa enemmistö, ei ollenkaan sanoita ajatuksiaan. Ei ole mitään päänsisäistä puhetta.
Sekavaa ja tarpeetonta horinaa. Vähän kuin täällä palstalla
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ihmisistä, nykyisin jopa enemmistö, ei ollenkaan sanoita ajatuksiaan. Ei ole mitään päänsisäistä puhetta.
Silti on vankka joukko tieteilijöitä, jotka ovat sitä mieltä, että kieli on ajattelun perusta. Mulla ainakin ajatus lentää sellaisella nopeudella, ettei siinä mikään kieli pysy perässä. Eikä huulet liiku lukiessa.
Puhun itselleni omalla nimelläni. Yleensä yritän tsempata itseäni. Ja joskus taas ihmetellä tekojani. Mut aina omalla nimelläni ajatuksissani ja joskus ääneenkin.😉495
Usein näen päässäni vanhan kiinalaisen ukon, jolla on riisihattu päässä. Se sanoo uudestaan ja uudestaan: "Vedä sun housut alas. Vesä sun housut alas..."