Lue keskustelun säännöt.
Millaista on sisäinen puheesi?
Käytkö pääsi sisällä keskusteluja itsesi kanssa? Puhutko itsellesi kuin toiselle persoonalle? Tai onko sisälläsi kriitikko, joka jatkuvasti kyseenalaistaa ja heittää kapuloita rattaisiin? Tiettävästi jokainen pulpattaa päänsä sisällä enemmän tai vähemmän, joten kiinnostaisi kovasti kuulla, millaista muiden sisäinen puhe on.
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä hiton sisäinen puhe!? Onko jäänyt aamulääkkeet ottamatta? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta.
Jos lyön varpaani, karjaisen kirosanan. Onko se sisäistä puhetta jos jätän ihmisten ollessa paikalla sanomatta sen ääneen mutta tulee mieleen?
eli et ole tutustunut itseesi. Jokaisella ihmisellä on ajatuksia joita myös sisäiseksi puheeksi sanotaan. Puheeseen ei pidä liikaa kiinnittää huomiota ellei se ole negatiivista. Joskus jos ahdistaa liika "puhe" kannattaa vaikka laulaa. Ihminen joka ei kovin älykäs, ei ymmärrä sisäistä puhetta ja toimii enemmän impulssi en varassa. Puhuu mitä sylki suuhun tuo jne. Aivot ovat monimutkainen kokonaisuus
t.eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julma ja karu näin rehellisesti sanottuna ja olen yrittänyt muuttaa sitä lempeämmäksi.
Paskainen nauru, jostain syystä äitini äänellä 🤨
Todella kriittistä ja kovin tuomitsevaa pääosin, kiitos lukuisten narsistien ym.kiusaajien elämässäni lapsuudestani lähtien:( Välillä ääneen pääsee sentään joku tsempaavampikin viesti, mutta pelkään sen olevan vain valheellista toivoa.
Kuulen ajatteluni äänen kaltaisena, mutta en käy mitään keskusteluja tai vastaavia. Ei tule mitään spontaaneja puheitakaan vaan jää puhtaasti kontrolloimaani ajatteluun. Erotan myös todella selvästi oikeat äänet ja ajatukseni toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisäinen ääneni sanoo "Älä avaa Vauva palstaa, älä"..
Sisäinen ääneni on ihan minun oma ääneni, mutta eri tunnetiloissa riippuen tilanteesta. Joskus se saattaa olla nuorempi ääneni ja tavallaan näen sivusilmällä myös kuvan tästä äänen lähteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavasti rupattelee ja olen kiltti itselleni. Välillä pulpahtaa mieleen nuoruuden "mokat" ja silloin olen kuin lyöty.
Sisäinen ääneni on kuin peili,joka peilaa ajatuksia/tunteita ymmärrettävään muotoon.Joskus tuntuu että tässä kropassa asuu kaksi ihmistä,peilin kummallakin puolella yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä hiton sisäinen puhe!? Onko jäänyt aamulääkkeet ottamatta? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta.
Jos lyön varpaani, karjaisen kirosanan. Onko se sisäistä puhetta jos jätän ihmisten ollessa paikalla sanomatta sen ääneen mutta tulee mieleen?
eli et ole tutustunut itseesi. Jokaisella ihmisellä on ajatuksia joita myös sisäiseksi puheeksi sanotaan. Puheeseen ei pidä liikaa kiinnittää huomiota ellei se ole negatiivista. Joskus jos ahdistaa liika "puhe" kannattaa vaikka laulaa. Ihminen joka ei kovin älykäs, ei ymmärrä sisäistä puhetta ja toimii enemmän impulssi en varassa. Puhuu mitä sylki suuhun tuo jne. Aivot ovat monimutkainen kokonaisuus
t.eri
Kaikilla ei ole sisäistä dialogia, tästä oli pari vuotta sitten isompikin kohu kun se tuli ilmi ja kaikki alkoivat netissä puhua siitä. En tosin tiedä näkyikö se täällä Suomessa niin voimakkaasti. Minullakaan ei sellaista ole. Ajatuksia toki on, mutta ne eivät esiinny puhemuodossa missään mielessä. Minusta tuntuu ihan ihmeelliseltä ajatella, että joillakin käy koko ajan joku kälkätys päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo osoitus siitä että ei kannata hirveästi juoda tai ainakaan kokeilla huumausaineita.
Ellei ole jo nuorena kokeiltu.
Eihän tuo mikään terve ilmiö ole, jos päänsisällä käy keskustelua.
Ensimmäinen aste psykoosille mielestäni.
Suomalaiset juovat nuorina tosi isoja annoksia alkoholia ja varmasti on jotain tuhoja aiheutettu pääkoppaan peruuttamattomasti, kun on eräänlainen viinanpiru mielessä keskustelemassa.
Ei ole tervettä tuollainen mitä tässä ketjussa normalisoidaan.
Kokeeko joku, että sisäinen ajattelu on viinan aikaansaamaa? Oikeastiko joillain vain päihteet saavat keskustelevia ajatuksia aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei susta oo mihinkään ", "pitäis olla parempi", "turha edes yrittää", "et sä oikeesti oo menestynyt", "mikä laulaen tulee, viheltäen menee" ja muuta p.skaa. On aika raskasta olla minä.
Mietiskelen erilaisia asioita. Kehittelen erilaisia teorioita ja mietin voisivatko ne olla totta / toteutua. Suunnittelen tulevaa. Teen huomioita ympäristöstä. Joskus pohdin jotain ajankohtaista asiaa elämässäni. kerron itselleni vitsejä tai huvittelen kuvittelemalla / muistelemalla jotain huvittavaa asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse on tuollaista ääntä omaa, joten kysymys niihin liittyen. Voiko äänelle puhua takaisin? Voinko esim. kertoa kauppalistan ja kysyä sitten kaupassa, mitä listalla on?
Kyllä sen kanssa voi jutella. Muodostaa vaikka ajatuksen "miksiköhän tunnen nyt oloni niin jännittyneeksi". Ja sisäinen ääni vastaa esim. "tämä on koulukiusaamisen peruja, muistuttaa tilanteista joissa olet menneisyydessä tullut nöyryytetyksi ja pilkatuksi". Tai kysyä vaikka: "Mitähän mieltä minä olen pohjimmiltani Jumalan olemassaolosta". Vastaus siihen voi olla joko yksi selkeä, tai päänsisäinen keskustelu tai monologi eri vaihtoehdoista ja niitä puoltavista tosiasioista.
Kauppalistan kanssa käytän usein muistisääntöjä. Eli opettelen ostettaviista asioista hassun tarinan, jossa aina seuraava asia linkittyy edelliseen, ja noudattelee kaupan järjestystä. Kun menen sinne kauppaan sitten, se sisäinen ääni alkaa toistaa sitä tarinaa. Välillä voi tarvita lisäkysymyksiä kuten "mitä tuli paprikan jälkeen"? Sitten hetken hiljaisuus ja mieleen palaa tarinan sitruunaa seuraava osa "paprikat on täytetty JAUHELIHAseoksella kukkuratäyteen" jne.
”Saatana. Haista paska! ttu mikä..”
Minulla tällä hetkellä "sisäinen puheeni" kysyy useammin kuin kerran päivässä, tai lähes koko ajan, että: " Mitä hemme*tiä minä enää täällä teen ja olen?"
Saatte arvata, mitä olen saanut vastaukseksi.
Siitä fundeeraamisesta ei sitten tullut se kaikkein positiivisen johtopäätelmä.
🖤
✝
🕳
"Mun pitäis..." on aika yleinen lauseen alku sisäisessä puheessani. Murehdin saamattomuuttani ja tekemättä jääneitä asioita.
Sisäinen ääneni on ihan hauska tyyppi. Ison osan ajasta heittää hauskoja kommentteja kohelluksistani, auttaa minua näkemään surkeiden tilanteiden humoristisen puolen.
Tämän vuoden aikana minulla on ollut aika rankkaa ja olen kärsinyt terveyshuolista. Silloin tämä sisäinen ääneni on lohdutellut ja tsempannut eteenpäin. Paijannut henkisesti ja sanonut että kyllä me selvitään, olet jo hienosti pärjännyt.
Joskus olen kadehtinut ihmisiä joilla ei ole sisäistä puhetta, koska ajoittain oma sisäinen puheenii on masentavaa ja lannistavaa. Mutta on sillä puolensakin, jotkut kutsuu sitä jopa älykkyyden korkeimmaksi muodoksi, koska sillä saa valjastettua alitajuntansa korkeimpien aivojen osien käyttöön, jolloin käytössä on paljon enemmän prosessointitehoa https://justseventhings.com/2009/01/25/why-talking-to-yourself-might-be…
Hyvin yksipuolista. Ääni pääni sisällä käskee lyömään ja tappamaan hyönteisiä, ja minä tottelen.