Miten posti jaettiin Suomessa ennen, kuin osoitteet tulivat käyttöön?

Vierailija kirjoitti:

Ei ilmoitettu mitään teitä, koska teillä ei ollut nimiä. Nimi ja postinumero laitettiin, posteljooni hoiti perille.

Postinumerot tuli kai koko maahan 70-luvun alussa ja viralliset osoitteet joka torppaan 90-luvun alussa.

Jos postinjakaja muistaa kaikkien nimet, kehittääkö hän ajatuksissaan ihmisille lempinimiä. 

Onhan emmerdalessakin osoitteena vain talon tai mökin nimi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ilmoitettu mitään teitä, koska teillä ei ollut nimiä. Nimi ja postinumero laitettiin, posteljooni hoiti perille.

Postinumerot tuli kai koko maahan 70-luvun alussa ja viralliset osoitteet joka torppaan 90-luvun alussa.

Jos virallisella osoitteella tarkoitat että olisi katuosoite niin puhut täyttä peetä.

Meillä 1970-luvulla osoite oli tyyliin

Maija Meikäläinen

Kantopiiri 10

55000 Paikakunta

9000 asukkaan paikkakunnalla taisi olla noin 15 eri kantopiiriä. Postinjakajat tiesivät oman kantopiirinsä asukkaat ja heidän kotiensa tarkat sijainnit nimeltä.

Kuuluuko sun mielestä pilkku kuin-sanan eteen? Ei kuulu.

Kaikki kotikyläni posti tuli samaan laatikkoon postilinja-autossa. Esim postikortit oli luettu moneen kertaan kyläläisten toimesta ennen kuin varsinainen kortinsaaja kävi sen lootasta hakemassa. Samoin Hymy-lehti, jota ei kukaan muu kylällä tilannut kuin meillä.

Pikkupaikkakunnilla riitti "ennen", siis vielä 1950 -luvulla nimi plus kylä ja jos meni isommalle kylälle niin titteli "Apteekkari Lörssön, Velkua"

nämä nuoret luulee, että 90- luvulla läheteltiin savumerkkejä

Miehen kanssa tästä keskusteltiin vähän aikaa sitten. Meillä kaupungissa oli jo 70-luvulla ihan osoitteet;

Maija Meikäläinen, Ratakatu 1A1, 12345 Paikkakunta.

Miehen kotona maalla samaan aikaan;

Heikki Heikäläinen, Tilan nimi, Kylän nimi, 54321 Paikkakunta.

Vierailija kirjoitti:

Tyyliin Leena Liimatainen, Pöytyä.

Näin lähetin sukulaisille postia vielä 1980-luvulla, saattoi olla 1990-luvullakin. Postinumero tosin taisi olla lisäksi. Sitten tuli jossain vaiheessa teille nimet, mutta varmaan olisi pitkälle 2000-luvulla mennyt vielä pelkällä nimellä ja paikkakunnalla.

Esim. 1900-luvun alkupuolella saattoi neiti Jyväskylästä lähettää kortin vaikka Hämeenlinnaan osoitteella Maija Meikäläinen, rouva Teikäläisen luona, Kaupunginosa, Hämeenlinna. Kortissa saattoi olla esim. viesti "Olen tulossa huomenna kello 8 junalla. Tulehan vastaan. Terveisin Maija". Kortti oli perillä samana päivänä, jos sen laittoi aamulla postiin. Posti jaettiin vielä 1950 - 1960-luvuillakin monessa kaupungissa aamuin illoin! Ja Maijaa oltiin vastassa asemalla.

*Kuka nykyään uskoisi siihen, että tänään lähetetty kortti olisi perillä huomenan ja joku tosiaan tulisi junalle vastaan? :o*

Aikoinaan osoitteen summittainen sijainti selvisi Helsingissä yksinkertaiseti kadun nimestä. Ennen muutama vuosi sitten tapahtunutta murtumista (etenkin Viikki), Helsingissähän osoitteet olivat varsin johdonmukaisia. Mikäli osoite päättyi sanaan “katu”, se oli vanhan kaupungin alueella. Toisaalta, mikäli osoite päättyi sanaan “tie”, se oli entisen maaseudun alueella.

Lännessä raja tuolle on Töölöntulli, Idässä Hämeentien ja Hermannin välinen risteys. Kummassakin paikassa on muuten edelleen tallella tullikivet, jotka aikoinaan rajasivat maaseudun ja kaupungin välisen alueen. Toki tuosta oli poikkeuksia, kuten Eira, mutta 95 %:sesti osoitteet ja katujen nimet menevät noin.

Tämäpä mielenkiintoista. Täytyypä katsoa vanhojen postikorttien osoitteet mummon luona.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kotikyläni posti tuli samaan laatikkoon postilinja-autossa. Esim postikortit oli luettu moneen kertaan kyläläisten toimesta ennen kuin varsinainen kortinsaaja kävi sen lootasta hakemassa. Samoin Hymy-lehti, jota ei kukaan muu kylällä tilannut kuin meillä.

Mutta meillä jotka emme asuneet pääteiden eli postilinjurien reitin varrella oli samanlaiset postilaatikot kuin nyt. Tosin joka talolla ei ollut omaa, meidänkin postilaatikko oli isomman tien risteyksessä ja siihen tuli kaikkien tien varrella olevan neljän talon postit. Osoite oli luokkaa Etu Sukunimi, Kylä, Postitoimipaikka. Tosin pelkkä nimi ja postitoimipaikkakin riitti.

Postinumerot keksittiin Saksassa 1940-luvun alussa. En tiedä, milloin ne otettiin Suomessa käyttöön.

Syrjäkylällä oli talo, jonne kylän posti vietiin ja sieltä kyläläiset kävivät postinsa hakemassa. Kirkonkylällä oli talojen postilaatikot kujien päässä, ja viikolla posti jaettiin laatikoihin. Viikonloppuna sanomalehti haettiin postitoimiston luona olevasta lehtilaatikosta. Näin 60-luvulla.

90-luvun alussa tuli nykyinen osoite. Sitä ennen se oli meijeriauton linjan mukaan. Linja 4/45 jne... 

Ikävä kyllä en yhtään muista milloin talot numeroitiin ja tiet nimettiin virallisesti täällä maaseudulla.

Vanha malaistalo joka meillä  on jo kauan ollut kesäasuntona, toimi ennen aikoinaan postijako paikkana. Siinä kyläiset istuvat penkeillä  tai kuistilla  ja odottivat postia.  Vieläkin on eteisessä  koko kylän  nimet listassa faneriin kirjoitettuna.  Samat nimet on  asukkailla mutta ovat jo  seuraavaa polvea ja sitä seuraavaa. Sipoon  saaristossa posti tuli kauppaan ja sieltä haettiin veneellä.

Vierailija kirjoitti:

90-luvun alussa tuli nykyinen osoite. Sitä ennen se oli meijeriauton linjan mukaan. Linja 4/45 jne... 

Ikävä kyllä en yhtään muista milloin talot numeroitiin ja tiet nimettiin virallisesti täällä maaseudulla.

1990-luvulla se tapahtui, mutta tarkkaa ajankohtaa en minäkään muista, eikä nopea googlauskaan tuottanut tulosta. Muistelisin, että ainakin kesällä 1993 (mahdollisesti myös 1994, ehkä jopa 1995) kaveri lähetti minulle mökillemme postia osoitteella mallia Etunimi Sukunimi, Kylän nimi, 12345 Paikkakunta.