Apua vauvan hoitoon

Vierailija kirjoitti:

Vähän huonoa äitiyttä miettiä jo ennen vauvan syntymää miten voisi minimoida oman vauvansa hoitamisen.

Nyt kyllä hyökätään minua kohtaan niin kovaa kuin voidaan. Vai huonoa äitiyttä jos yritän etukäteen valmistautua siihen ettei vauvavuodesta tulisi liian raskas! Kerroin jo edellisessä ketjussa että olen elänyt aina elämääni ennakoiden, enkä siten että "asioilla on tapana järjestyä". En aio katsoa kuinka vauvan kanssa lähtee sujumaan, koska jos ei sujukaan, niin sitten olen vauvan kanssa siinä tilanteessa että en oikeasti saakaan apua mistään. Sekö olisi parempi? Nyt hankin etukäteen apua ja jos käykin niin että en sitä varsinaisesti tarvitsisikaan, voin käyttää vapaa ajan sitten vaikka siivoamiseen kun hoitaja katsoo vauvaa. Tämäkö suunnitelma tekee minusta ilkeän, hyökkäävän ja huonon äidin? Jos näin on teidän mielestänne, niin täytyy todentotta etsiä apua sitten jostain muualta. Kuvittelin että _vauva_ palstalla uskaltaisi tällaista kysyä, mutta näemmä olin pahasti väärässä. Ap

Todella vaarallista, antaa vieraan ihmisen pitää vauvaasi. Psykologinen testi EHDOTON. Ilman diagnoosiakin voi olla vaarallinen, jos vain on sellainen luonne tai asenne, ettei ymmärrä toisen tunteita kunnolla.

Eläimiä pitäisi osata käsitellä. Ellei ole luonteva eläinten kanssa, ei voi olla sitä vauvankaan kanssa.

MML?

Toisaalta ei tiedä, mitä se MML milloinkin on... en teidä, joten on oikeasti voi missään määrin ehdottaa.

Minä voin veloituksetta auttaa sinua vara-apuna, jos hoitajallesi tulee este - jos vain asut Varsinais-Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, eikö lapsella ole isää?

Tämäkin on aivan epäolennainen kysymys, mutta vastaan silti. Isä on ja hän tekee pitää päivää. Siksi haluan järjestää omaa aikaa itselleni muuten kuin isän kustannuksella. Ja kerrotaan vielä se mitä edellisessä ketjussa kerroin, että raha joka tätä hoitoapua varten on olemassa, on täysin itse tienaamaani, ettei kukaan pääse siitäkin ivaamaan.

Ihan rehellisesti nyt semmoista mietin, että onko "oman ajan järjestämistä isän kustannuksella" jos pitkää päivää tekevä isä on lapsensa kanssa niinä vähinä aikoina kun siihen on mahdollisuus?

Siis eivätkö kaikki voita, jos isällä on säännöllisesti laatuaikaa vauvan kanssa?

Eikö isä voi viettää laatuaikaa vauvan kanssa niin että minäkin olen kotona? Tai toki voin poistua kotoakin, jos laatuaika tarkoittaa sitä että isä on täysin yksin silloin vastuussa vauvasta ilman äidin taustalla oloa. Ei se minua haittaa vaikka saisin enemmänkin vapaa aikaa. Mutta lähinnä ajattelin isää, joka tulee väsyneenä töistä, etten ole heti ovella väsyneenä tyrkkäämässä vauvaa hänen vastuulleen. Jos olen jo päivällä saanut hoitajan käydessä vähän omaa aikaa, en vaadi sitä heti isältä, vaan isäkin saa hengähtää töistä tultuaan. Eikö kuulosta aivan hyvältä suunnitelmalta? Ap

Mä vaan ihmettelen sitä ettei isä haluaisi viettää vauvan kanssa aikaa. Joo, ymmärrän pitkät työpäivät, niin oli aikanaan miehellänikin, mutta hän rakasti jo pienenä olla kaiken mahdollisen vapaa-ajan pojan kanssa. T. Ammattivalittaja

Ilmoitus hyväntekeväisyystyön vastaanottamisesta?

Seurakunta auttaa yleensä kaikessa. Ei riipu uskonnostasi tai sen puutteesta.

Ehdinkin keskusteua lukea jo vähän aikaa, mutta mieleeni jäi vain että miksi oletat sen vauva-arjen olevan niin kamalaa, ettet omaa lasta jaksa hoitaa? Joo, voihan se sitä ollakin jos on koliikkia tai jotain muuta vaivaa kuten refluksia, mutta vastaavasti voi olla kiltti ja hiljainen lapsi, joka itkee vain jos sattuu esim. massuun. Meidän 4kk vauva on YHTENÄ ainoana yönä itkenyt niin, että meni yöunet ja sekin kesti alle tunnin.

Muuten ei oikeastaan ikinä itke yöllä, koska herään nälkä-ähinöihin ennen itkua. Syö nykyään 1-2 kertaa yössä 15min/krt, toinen näistä on yleensä aamulla klo 6-7 tienoilla. Mies ei herää öisin ja minäkin saan täydet yöunet, kun mennään nukkumaan 21.30 ja noustaan joskus 7.30 - 9.15 välillä riippuen siitä suostuuko vauva vielä aamusyötön jälkeen nukkumaan. Vauva nukkuu siis enimmäkseen äidintahtisesti eikä toisinpäin :D Olen harkinnut laittavani nukkumaan aikaisemmin, mutta en tee illalla sellaisia asioita, mitä en voisi tehdä vauvan läsnäollessa ja minulle sopii paremmin että nukutaan yhdessä kuin että vauva menisi 2h aikaisemmin nukkumaan vaikka kahdeksalta ja heräisi sitten neljältä yöllä virkeänä.

Omaa aikaa saa sitten päiväunien aikaan, jos/kun vauva sellaiset nukkuu. Kotityöt, ruoat ym. voi tehdä niin, että vauva on läsnä, ettei sitä omaa aikaa ole pakko kokonaan uhrata kotitöille.

Apua saa ja pitää tietenkin pyytää tarvittaessa, mutta jos on helppo lapsi ja vähän omia menoja kodin ulkopuolella, aika monet asiat saa hoidettua vauvankin kanssa, jos ei satu tosiaan koliikkia, refluksia ym. ongelmaa, minkä takia vaatisi jatkuvasti syliä. Tosin av:lla voi istua vauvankin kanssa, tässähän tämä sylissä istuu äitin kanssa palstailemassa :D Ei kyllä pitäisi, koska kasvaa tällä menolla ruuturiippuvaiseksi, mutta viihtyy ja minulla on vähän enemmän omaa aikaa.

Mitä tulee mieheen, mies tulee kotiin töistä jo kolmelta, jolloin saadaan joskus hetki kahdenkeskistä aikaa vauvan nukkuessa päiväunia, mutta jos ei saada, mies nauttii omasta ajastaan käytännössä koko illan ja minä olen edelleen vauvan kanssa. Joskus haittaa, joskus ei. Lähinnä harmittaa vauvan puolesta, ettei isä huomioi lasta (minusta) tarpeeksi aktiivisesti ja sen huomaa siinä, että vauva hakee lohtua lähinnä minusta jos joskus sattuu vaikka vatsavaivoja. Isän sylissä ei samalla lailla rauhoitu, koska isä tekee sen "pakosta" ja patistelemalla.

Kävi mielessä että toimitko samoin, jos sinua pitää "patistaa" vauvan hoitoon ilman, että siihen on omia haluja? Ota huomioon, että kiintymyssuhde muodostuu jo pienenä ja minua ainakin surettaa ajatus siitä, että oma äiti ei halua lapsen kanssa olla vaan se kiintymys muodostuu sitten siihen ulkopuoliseen hoitajaan, joka ennen pitkää häviää lapsen elämästä.

Jos et ole millään lääkäriliksoilla niin saat ilmaiseksi kunnalta haettua perhetyöntekijää avuksi

Ap, ei haittaa, vaikka olisist väsynyt vauvan kanssa. Vauva nukkuu 3 kertaa päivässä. Vauva ei tarvitse kuin syliä ja läheisyyttä, eli saat olla vaikka puolikoomassa, kunhan jaksat:

1) ruokkia hänet, ilman että hänen tarvitsee huutaa sitä varten

2) vaihtaa vaipat, ennen kuin eritteet jäähtyvät

3) pitää sylissä aina, kun hän sitä haluaa (pieni vauva on niin kevyt!)

4) Auttaa häntä nukahtamaan tavalla, jonka hän hyväksyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, eikö lapsella ole isää?

Tämäkin on aivan epäolennainen kysymys, mutta vastaan silti. Isä on ja hän tekee pitää päivää. Siksi haluan järjestää omaa aikaa itselleni muuten kuin isän kustannuksella. Ja kerrotaan vielä se mitä edellisessä ketjussa kerroin, että raha joka tätä hoitoapua varten on olemassa, on täysin itse tienaamaani, ettei kukaan pääse siitäkin ivaamaan.

Ihan rehellisesti nyt semmoista mietin, että onko "oman ajan järjestämistä isän kustannuksella" jos pitkää päivää tekevä isä on lapsensa kanssa niinä vähinä aikoina kun siihen on mahdollisuus?

Siis eivätkö kaikki voita, jos isällä on säännöllisesti laatuaikaa vauvan kanssa?

Eikö isä voi viettää laatuaikaa vauvan kanssa niin että minäkin olen kotona? Tai toki voin poistua kotoakin, jos laatuaika tarkoittaa sitä että isä on täysin yksin silloin vastuussa vauvasta ilman äidin taustalla oloa. Ei se minua haittaa vaikka saisin enemmänkin vapaa aikaa. Mutta lähinnä ajattelin isää, joka tulee väsyneenä töistä, etten ole heti ovella väsyneenä tyrkkäämässä vauvaa hänen vastuulleen. Jos olen jo päivällä saanut hoitajan käydessä vähän omaa aikaa, en vaadi sitä heti isältä, vaan isäkin saa hengähtää töistä tultuaan. Eikö kuulosta aivan hyvältä suunnitelmalta? Ap

Toki niinkin voi viettää laatuaikaa, että olet kotona. Mutta on suositeltavaa, että isä saisi olla myös kahdestaan lapsen kanssa ja rakentaa sitä kautta ikiomaa vanhemmuuttaan. Äidin roolista muodostuu varsinkin alussa helposti turhan dominoiva, kun hän viettää niin paljon enemmän aikaa vauvan kanssa.

Minun vauvani itki ensimmäisen vuoden aikana vain 2 kertaa. Yhdellä kerralla vaunulenkki kesti liian pitkään, ja juoksin kotiin; vauvan jalka meni jatkuvasti potkuhaalarin samaan punttiin, ja hän ei tykännyt siitä yhtään! Toisella kerralla alkoi yllättäen sataa rakeita (kesällä) ja vauvan jalat olivat paleltua.

Vierailija kirjoitti:

Mä vaan ihmettelen sitä ettei isä haluaisi viettää vauvan kanssa aikaa. Joo, ymmärrän pitkät työpäivät, niin oli aikanaan miehellänikin, mutta hän rakasti jo pienenä olla kaiken mahdollisen vapaa-ajan pojan kanssa. T. Ammattivalittaja

Tottakai saa olla niin paljon kuin haluaa. Miten se ulkopuolinen hoitaja, joka kävisi meillä isän ollessa töissä, vaikuttaa isän olemiseen vauvan kanssa? Ei siinä ole pienintäkään ongelmaa. Ja halutessaan jääköön vaikka vauvan kanssa kotiin ja minä voin mennä töihin :D Kumma kun tässä takerrutaan nyt täysin eri asioihin, joihin olin vastausta vailla. Olen Keski Suomesta, kun joku kysyi.

Muista myös, että pieni vauva ei tarvitse toista hoivaajaa henkilönä. Isän (tai äidin, jos isä hoitaa ensisijaisesti) merkitys korostuu myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Minun vauvani itki ensimmäisen vuoden aikana vain 2 kertaa. Yhdellä kerralla vaunulenkki kesti liian pitkään, ja juoksin kotiin; vauvan jalka meni jatkuvasti potkuhaalarin samaan punttiin, ja hän ei tykännyt siitä yhtään! Toisella kerralla alkoi yllättäen sataa rakeita (kesällä) ja vauvan jalat olivat paleltua.

Mulla oli myös vauva, josta kaikki kommentoivat, että miten voikin olla vauva, joka ei itke. :D

Varsinkaan yöllä herätessään ei itkenyt. Toki en viivytellytkään hänen tarpeidensa tyydyttämisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vaan ihmettelen sitä ettei isä haluaisi viettää vauvan kanssa aikaa. Joo, ymmärrän pitkät työpäivät, niin oli aikanaan miehellänikin, mutta hän rakasti jo pienenä olla kaiken mahdollisen vapaa-ajan pojan kanssa. T. Ammattivalittaja

Tottakai saa olla niin paljon kuin haluaa. Miten se ulkopuolinen hoitaja, joka kävisi meillä isän ollessa töissä, vaikuttaa isän olemiseen vauvan kanssa? Ei siinä ole pienintäkään ongelmaa. Ja halutessaan jääköön vaikka vauvan kanssa kotiin ja minä voin mennä töihin :D Kumma kun tässä takerrutaan nyt täysin eri asioihin, joihin olin vastausta vailla. Olen Keski Suomesta, kun joku kysyi.

Ok. Voisin kuvitella, että aina löytyy joku, joka mielelään auttaa vauvan kanssa vaikka ilmaiseksi. Vähän niin kuin kummityö! Silloin ehkä löydät henkilön, joka on aidosti motivoitunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vaan ihmettelen sitä ettei isä haluaisi viettää vauvan kanssa aikaa. Joo, ymmärrän pitkät työpäivät, niin oli aikanaan miehellänikin, mutta hän rakasti jo pienenä olla kaiken mahdollisen vapaa-ajan pojan kanssa. T. Ammattivalittaja

Tottakai saa olla niin paljon kuin haluaa. Miten se ulkopuolinen hoitaja, joka kävisi meillä isän ollessa töissä, vaikuttaa isän olemiseen vauvan kanssa? Ei siinä ole pienintäkään ongelmaa. Ja halutessaan jääköön vaikka vauvan kanssa kotiin ja minä voin mennä töihin :D Kumma kun tässä takerrutaan nyt täysin eri asioihin, joihin olin vastausta vailla. Olen Keski Suomesta, kun joku kysyi.

Mä kommentoin isästä alunperin siksi, kun sanoit jotani sen tyyppistä, ettet tahdo velvoittaa isää olemaan vauvan kanssa, että saat omaa aikaa. Kun eihän se vauvan kanssa oleminen ole isälle mikään negatiivinen velvollisuus vaan elintärkeää laatuaikaa.

(Hmm, tuota kirjoittaessani oivalsin, että tietty oletat vauvan kanssa olevan sille isällekin pakkopullaa, koska oletat sen olevan sitä itsellesi! Duh! Miksen heti tajunnut.)