Apua vauvan hoitoon
Olipa tosi mukava juttu, että aloittamani keskustelu, jossa asiallisesti etsin vauvalleni hoitoapua, poistettiin yhtäkkiä! Keskustelusta tuli aivan yhtäkkiä joku hemmetinmoinen kilpailu siitä, kuka mammoista on pärjännyt parhaiten ja pisimpään ilman yhtään ulkopuolista hoitoapua tai tukiverkostoa! Kerroin alussa, että olen säästänyt 10 000 euroa sitä varten, että saisin ostettua hoitoapua ja kysyin mistä sellaista voisi saada. Kiitos jo vastanneille ja voidaanko jatkaa aiheesta jos mitenkään mahdollista? Tämä olisi minulle tärkeää. Mieleen jäi mll ja pilke. Oliko muita?
Kommentit (71)
Siinä poistetussa ketjussa annettiin jo hyvät (lue:paskat) ohjeet kaikille ketkä tarvii lapsenhoitoapua ja ei ole isovanhempia. Ap voi käyttää niitä samoja ohjeita.
Eli:
Lapset voi puoliväkisin työntää hoitoon
-työkaverille
-tutulle
-naapurille
-random vastaantulijalle
- kelle tahansa kaupan ilmotustaululla ilmoittavalle.
Ohjeessa oli myös että VAUVA NAUTTII kun saa olla näillä random tuntemattomilla hoidossa.
Sitten vielä haukuttiin ettö tukiverkottomat on tyhmiä kun ei vaan väkisin VIE lapsia mummolaan. Jotka siis ovat kieltäytyneet auttamasta mitenkään.
Tässä siis nämä samat ohjeet, ota tästä ap koppi.
Lastensuojelu saattaa vähän tykätä kyttyrää mutta pääasia että äidillä on helppoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vauvani itki ensimmäisen vuoden aikana vain 2 kertaa. Yhdellä kerralla vaunulenkki kesti liian pitkään, ja juoksin kotiin; vauvan jalka meni jatkuvasti potkuhaalarin samaan punttiin, ja hän ei tykännyt siitä yhtään! Toisella kerralla alkoi yllättäen sataa rakeita (kesällä) ja vauvan jalat olivat paleltua.
Mulla oli myös vauva, josta kaikki kommentoivat, että miten voikin olla vauva, joka ei itke. :D
Varsinkaan yöllä herätessään ei itkenyt. Toki en viivytellytkään hänen tarpeidensa tyydyttämisessä.
Mukava kuulla! :) Minulle ensimmäistä kertaa sanottiin asiasta, kun lapsi oli n. 1,5 -vuotias. Isoäiti kysyi, onko lapsi koskaan itkenyt.
Vierailija kirjoitti:
Ehdinkin keskusteua lukea jo vähän aikaa, mutta mieleeni jäi vain että miksi oletat sen vauva-arjen olevan niin kamalaa, ettet omaa lasta jaksa hoitaa? Joo, voihan se sitä ollakin jos on koliikkia tai jotain muuta vaivaa kuten refluksia, mutta vastaavasti voi olla kiltti ja hiljainen lapsi, joka itkee vain jos sattuu esim. massuun. Meidän 4kk vauva on YHTENÄ ainoana yönä itkenyt niin, että meni yöunet ja sekin kesti alle tunnin.
Muuten ei oikeastaan ikinä itke yöllä, koska herään nälkä-ähinöihin ennen itkua. Syö nykyään 1-2 kertaa yössä 15min/krt, toinen näistä on yleensä aamulla klo 6-7 tienoilla. Mies ei herää öisin ja minäkin saan täydet yöunet, kun mennään nukkumaan 21.30 ja noustaan joskus 7.30 - 9.15 välillä riippuen siitä suostuuko vauva vielä aamusyötön jälkeen nukkumaan. Vauva nukkuu siis enimmäkseen äidintahtisesti eikä toisinpäin :D Olen harkinnut laittavani nukkumaan aikaisemmin, mutta en tee illalla sellaisia asioita, mitä en voisi tehdä vauvan läsnäollessa ja minulle sopii paremmin että nukutaan yhdessä kuin että vauva menisi 2h aikaisemmin nukkumaan vaikka kahdeksalta ja heräisi sitten neljältä yöllä virkeänä.
Omaa aikaa saa sitten päiväunien aikaan, jos/kun vauva sellaiset nukkuu. Kotityöt, ruoat ym. voi tehdä niin, että vauva on läsnä, ettei sitä omaa aikaa ole pakko kokonaan uhrata kotitöille.
Apua saa ja pitää tietenkin pyytää tarvittaessa, mutta jos on helppo lapsi ja vähän omia menoja kodin ulkopuolella, aika monet asiat saa hoidettua vauvankin kanssa, jos ei satu tosiaan koliikkia, refluksia ym. ongelmaa, minkä takia vaatisi jatkuvasti syliä. Tosin av:lla voi istua vauvankin kanssa, tässähän tämä sylissä istuu äitin kanssa palstailemassa :D Ei kyllä pitäisi, koska kasvaa tällä menolla ruuturiippuvaiseksi, mutta viihtyy ja minulla on vähän enemmän omaa aikaa.
Mitä tulee mieheen, mies tulee kotiin töistä jo kolmelta, jolloin saadaan joskus hetki kahdenkeskistä aikaa vauvan nukkuessa päiväunia, mutta jos ei saada, mies nauttii omasta ajastaan käytännössä koko illan ja minä olen edelleen vauvan kanssa. Joskus haittaa, joskus ei. Lähinnä harmittaa vauvan puolesta, ettei isä huomioi lasta (minusta) tarpeeksi aktiivisesti ja sen huomaa siinä, että vauva hakee lohtua lähinnä minusta jos joskus sattuu vaikka vatsavaivoja. Isän sylissä ei samalla lailla rauhoitu, koska isä tekee sen "pakosta" ja patistelemalla.
Kävi mielessä että toimitko samoin, jos sinua pitää "patistaa" vauvan hoitoon ilman, että siihen on omia haluja? Ota huomioon, että kiintymyssuhde muodostuu jo pienenä ja minua ainakin surettaa ajatus siitä, että oma äiti ei halua lapsen kanssa olla vaan se kiintymys muodostuu sitten siihen ulkopuoliseen hoitajaan, joka ennen pitkää häviää lapsen elämästä.
Lisään vielä, että isälle sen lapsenhoidon ei pitäisi olla pakkopullaa eikä sitä lasta tarvitse joka päivä töiden jälkeen jättää täysin isän vastuulle, vaan sinä voit ottaa sitä omaa aikaa vaikka viikonloppuna. Minäkin kävin vielä keskustassa asuessa noin kerran viikossa 1-2h ulkona esim. ostoksilla ja kahvilassa ilman vauvaa, kun isä vahti vauvaa. Onnistui hyvin imetysväleissä. Nyt asutaan sen verran syrjässä, ettei täysimetyksen kanssa ehdi kaupunkiin ja takaisin, jos jonnekin haluaisi mennä eikä sen puoleen kannatakaan tässä koronatilanteessa.
Sitten kun meni vähän ohikseksi molemmat viestit, meillä neuvolan perhetyö tarjosi apua jo etukäteen, että jos kaipaa vaikka pientä hengähdystaukoa, sieltä voi joku tulla vauvan kanssa ulkoilemaan tai vaikka siivoamaan, että äiti saa lepohetken. Minusta kuitenkin se vauvanhoito olisi ensisijaisesti vanhempien tehtävä, eli isä hoitamaan. Isyyslomat kannattaa pitää myös.
edelliseen vielä lisäys, että lapseni ei kertaakaan itkenyt yöllä. Yhtä ainuttakaan kertaa.
Vierailija kirjoitti:
edelliseen vielä lisäys, että lapseni ei kertaakaan itkenyt yöllä. Yhtä ainuttakaan kertaa.
tämä oli lisäys viestiin 43
Vierailija kirjoitti:
Siinä poistetussa ketjussa annettiin jo hyvät (lue:paskat) ohjeet kaikille ketkä tarvii lapsenhoitoapua ja ei ole isovanhempia. Ap voi käyttää niitä samoja ohjeita.
Eli:
Lapset voi puoliväkisin työntää hoitoon
-työkaverille
-tutulle
-naapurille
-random vastaantulijalle
- kelle tahansa kaupan ilmotustaululla ilmoittavalle.Ohjeessa oli myös että VAUVA NAUTTII kun saa olla näillä random tuntemattomilla hoidossa.
Sitten vielä haukuttiin ettö tukiverkottomat on tyhmiä kun ei vaan väkisin VIE lapsia mummolaan. Jotka siis ovat kieltäytyneet auttamasta mitenkään.
Tässä siis nämä samat ohjeet, ota tästä ap koppi.
Lastensuojelu saattaa vähän tykätä kyttyrää mutta pääasia että äidillä on helppoa!
Ei vauva nauti vieraista, vaan hyvästä hoidosta. Jos vieras tekee sen väärällä tavalla, vauva voi huonosti, vaikka olisi saanut ruokaa jne. Toki on mahdollista, että vieras osaa vanhempaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunta auttaa yleensä kaikessa. Ei riipu uskonnostasi tai sen puutteesta.
Kiitos tästä tiedosta!
Isäkin voi traumatisoida vauvan, aivan kuten äiti, sukulainen, tai vieras. Tarkkana.
Kannattaa ehkä yrittää erilaisia väyliä ja keinoja, ja järjestää b- ja c-suunnitelma.
Olen kuullut tapauksista, jossa hoitaja ilmoittaa ihan viime tingassa esteestä... Silloin on hyvä olla varalla pari auttajaa.
Kiitos asiallisista vastauksista. Näillä pääsen kyllä alkuun. Minkäänlaista syyllisyyttä en aio potea siitä jos ja kun tulen jättämään lapseni jo vauvana muutamaksi tunniksi ulkopuoliseen hoitoon. Muut saa minun puolestani olla lastensa kanssa 24/7 aina siihen asti kunnes muuttavat pois kotoa. Minä en toimi niin vaan aion lapsesta huolimatta tehdä säännöllisesti asioita täysin yksin. Ihan vain oman hyvinvointini vuoksi. Äitejä kehotetaan aina pitämään huolta myös itsestään ja tämä oman ajan ottaminen muutama tunti viikossa tulee olemaan minulle se asia, jolla jaksan raskaat pikkulapsivuodet. Tämäkin keskustelu on todella jännittävä kun lähes jokaisessa todistellaan, kuinka ihanaa ja helppoa laatuaikaa vauvan kanssa oleminen on. Mutta olen lukenut täältä kymmeniä ja taas kymmeniä aloituksia siitä kuinka yksin ja väsynyt ja epätoivoinen vauvan äiti on ja kuinka paljon hän kaipaisi apua. Silloin vastaukset on liian usein luokkaa "etkö tiennyt kuinka raskasta vauvan kanssa on" , "turha itkeä kun pskat on jo housussa" jne. Yrittäkää nyt päättää mitä se vauvan kanssa olo on. Minä en tiedä vielä mitä se on ja kuinka koen asiat, mutta tunnen itseni jo sen verran hyvin että tarvitsen sen säännöllisen hengähdyshetken vauvasta. Turha yrittää syyllistää, kun etsin vauvalle hyvän turvallisen hoitajan ja maksan hänelle asiallisen palkan. Kiintymyssuhde ei neljästä tunnista silloin tällöin vaurioidu mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Siinä poistetussa ketjussa annettiin jo hyvät (lue:paskat) ohjeet kaikille ketkä tarvii lapsenhoitoapua ja ei ole isovanhempia. Ap voi käyttää niitä samoja ohjeita.
Eli:
Lapset voi puoliväkisin työntää hoitoon
-työkaverille
-tutulle
-naapurille
-random vastaantulijalle
- kelle tahansa kaupan ilmotustaululla ilmoittavalle.Ohjeessa oli myös että VAUVA NAUTTII kun saa olla näillä random tuntemattomilla hoidossa.
Sitten vielä haukuttiin ettö tukiverkottomat on tyhmiä kun ei vaan väkisin VIE lapsia mummolaan. Jotka siis ovat kieltäytyneet auttamasta mitenkään.
Tässä siis nämä samat ohjeet, ota tästä ap koppi.
Lastensuojelu saattaa vähän tykätä kyttyrää mutta pääasia että äidillä on helppoa!
Olet kyllä lukenut jotain ihan muuta keskustelua jos siellä tuollaista kirjoitettiin. Hiukan taisi jollakulla mennä tunteisiin...
Kommenttini on hieman ohi aiheen, pahoittelut jo valmiiksi.
Ap, et vielä tiedä millaista vauva-aika tulee olemaan, ja sitä kaikkea on vaikea etukäteen suunnitella ja ennakoida.
Täällä moni kertoo helpoista vauvoista, jotka eivät itke ja jotka nukkuvat yönsä hyvin. Kuulostaa hyvältä, mutta on myös niitä vauvoja, jotka eivät nuku, itkevät, viihtyvät vain sylissä ja nimenomaan vain oman vanhemman sylissä. Ja näihin asioihin ei auta kuin aika. Vauva kasvaa ja kehittyy.
Vauva-aika on myös hyvin lyhyt ja menee todella nopeasti. Sitten tuleekin muita kiinnostavia vaiheita, jotkut vaativampia kuin toiset. Tulee uhma-ikä, leikki-ikä, sitten lapsi kasvaa eskarilaiseksi, koululaiseksi, teiniksi. Ja aina on vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja aina lapsi tarvitsee vanhempiaan.
Omat lapseni, joita on kaksi, ovat nyt teinejä. Ja tarvitsevat kyllä vanhempiaan ihan yhtä lailla kuin pienemmätkin.
Tarpeet ovat erit ja silti pohjimmiltaan samat, läsnäoloa, kuuntelua, ruokaa, rakkautta ja rajoja.
Minun ja mieheni välit teineihimme ovat läheiset ja lämpimät. Teinit toki testaavat omia rajojaan ja vanhempien kärsivällisyyttä välillä, kuten kuuluukin, mutta vanhempien tehtävä on luotsata teinit aikuisuuteen ja itsenäisyyteen.
Tämä kaikki, nämä lapsuuden ja nuoruuden vaiheet kuuluvat vanhemman työnkuvaan. Aina ei ole kivaa, ja lasta ei voi laittaa jonnekin hyllylle odottamaan kunnes vanhempaa huvittaa tai vanhemman aikatauluun sopii.
Kaikelle tälle työlle ja myös kaikelle hyvälle luodaan pohja vauva-aikana. Vauva tarvitsee ennen kaikkea omia vanhempiaan. Ja pitkä äitiysloma on tarkoitettu juuri tähän, äidille mahdollisuus olla vauvansa kanssa ja hoitaa vauvaa itse.
Mieti haluatko lasta lainkaan, jos jo nyt mietit kaikkia mahdollisia tapoja olla lapsesta erossa. Mieti myös juuri tätä, että vauva-aika on lyhyt, mutta lapsuus ja nuoruus pitkä, ja lapsesi on aina lapsesi ja sinä olet aina äiti, ihan kuolemaasi asti ja senkin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttini on hieman ohi aiheen, pahoittelut jo valmiiksi.
Ap, et vielä tiedä millaista vauva-aika tulee olemaan, ja sitä kaikkea on vaikea etukäteen suunnitella ja ennakoida.
Täällä moni kertoo helpoista vauvoista, jotka eivät itke ja jotka nukkuvat yönsä hyvin. Kuulostaa hyvältä, mutta on myös niitä vauvoja, jotka eivät nuku, itkevät, viihtyvät vain sylissä ja nimenomaan vain oman vanhemman sylissä. Ja näihin asioihin ei auta kuin aika. Vauva kasvaa ja kehittyy.
Vauva-aika on myös hyvin lyhyt ja menee todella nopeasti. Sitten tuleekin muita kiinnostavia vaiheita, jotkut vaativampia kuin toiset. Tulee uhma-ikä, leikki-ikä, sitten lapsi kasvaa eskarilaiseksi, koululaiseksi, teiniksi. Ja aina on vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja aina lapsi tarvitsee vanhempiaan.
Omat lapseni, joita on kaksi, ovat nyt teinejä. Ja tarvitsevat kyllä vanhempiaan ihan yhtä lailla kuin pienemmätkin.
Tarpeet ovat erit ja silti pohjimmiltaan samat, läsnäoloa, kuuntelua, ruokaa, rakkautta ja rajoja.
Minun ja mieheni välit teineihimme ovat läheiset ja lämpimät. Teinit toki testaavat omia rajojaan ja vanhempien kärsivällisyyttä välillä, kuten kuuluukin, mutta vanhempien tehtävä on luotsata teinit aikuisuuteen ja itsenäisyyteen.
Tämä kaikki, nämä lapsuuden ja nuoruuden vaiheet kuuluvat vanhemman työnkuvaan. Aina ei ole kivaa, ja lasta ei voi laittaa jonnekin hyllylle odottamaan kunnes vanhempaa huvittaa tai vanhemman aikatauluun sopii.
Kaikelle tälle työlle ja myös kaikelle hyvälle luodaan pohja vauva-aikana. Vauva tarvitsee ennen kaikkea omia vanhempiaan. Ja pitkä äitiysloma on tarkoitettu juuri tähän, äidille mahdollisuus olla vauvansa kanssa ja hoitaa vauvaa itse.
Mieti haluatko lasta lainkaan, jos jo nyt mietit kaikkia mahdollisia tapoja olla lapsesta erossa. Mieti myös juuri tätä, että vauva-aika on lyhyt, mutta lapsuus ja nuoruus pitkä, ja lapsesi on aina lapsesi ja sinä olet aina äiti, ihan kuolemaasi asti ja senkin jälkeen.
En edelleenkään ymmärrä että joku näkee asian niin, että "mietin kaikkia mahdollisia tapoja olla erossa lapsesta" jos otan itselleni neljä tuntia viikossa säännöllisesti omaa aikaa. Vauvahan saattaa jopa nukkua koko tuon ajan eikä tiedä mitään siitä että äiti on poissa. Ei ihme että täällä on niin paljon väsyneitä ja epätoivoisia äitejä, jos suurin osa on oikeasti tuota mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä poistetussa ketjussa annettiin jo hyvät (lue:paskat) ohjeet kaikille ketkä tarvii lapsenhoitoapua ja ei ole isovanhempia. Ap voi käyttää niitä samoja ohjeita.
Eli:
Lapset voi puoliväkisin työntää hoitoon
-työkaverille
-tutulle
-naapurille
-random vastaantulijalle
- kelle tahansa kaupan ilmotustaululla ilmoittavalle.Ohjeessa oli myös että VAUVA NAUTTII kun saa olla näillä random tuntemattomilla hoidossa.
Sitten vielä haukuttiin ettö tukiverkottomat on tyhmiä kun ei vaan väkisin VIE lapsia mummolaan. Jotka siis ovat kieltäytyneet auttamasta mitenkään.
Tässä siis nämä samat ohjeet, ota tästä ap koppi.
Lastensuojelu saattaa vähän tykätä kyttyrää mutta pääasia että äidillä on helppoa!
Ei vauva nauti vieraista, vaan hyvästä hoidosta. Jos vieras tekee sen väärällä tavalla, vauva voi huonosti, vaikka olisi saanut ruokaa jne. Toki on mahdollista, että vieras osaa vanhempaa paremmin.
No kyllä minä sen tiedän! Nuo oli ne ohjeet jotka sain ketjusta. Hauku niiden antaja!
Edellisessä poistetussa ketjussa tukiverkon omaavat mammat kehui kilpaa miten mummot hoitaa ja aina voi viedä lapset mummolaan! (Ja solvattiin kilpaa tukiverkottomia)
Jäi kiinnostamaan että miksi ap ei vie vauvaa jatkuvasti mummolaan? Kuulemma se on niin helppoa että vie vaan sen vauvan, viis siitä vaikka isovanhemmat sanoo että emme hoida.
Tässä paras ohje minkä ikinä voi antaa vauvaa odottavalle: älä maalaile tulevaisuuden kuvia ja odotuksia koska ne ei toteudu ikinä. Et yhtään voi etukäteen tietää millaista vauvan kanssa on. Voit saada vaikka erityistarpeisen vauvan jota ei voi jättää hoitoon koskaan. Tai niin helpon ettet tarvi apua ikinä.
Pointti silti että älä suunnittele. Et sitten pety kun ei toteudukaan ne asiat mitä olet suunnitellut.
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä poistetussa ketjussa tukiverkon omaavat mammat kehui kilpaa miten mummot hoitaa ja aina voi viedä lapset mummolaan! (Ja solvattiin kilpaa tukiverkottomia)
Jäi kiinnostamaan että miksi ap ei vie vauvaa jatkuvasti mummolaan? Kuulemma se on niin helppoa että vie vaan sen vauvan, viis siitä vaikka isovanhemmat sanoo että emme hoida.
Mitä sinä sitä minulta kysyt? Minä olen koko ajan etsinyt ulkopuolista hoitoapua rahaa vastaan. En oleta sukulaisten tai kavereitteni toimivan minun lapselle ilmaisina hoitajina. Minun ja miehen vanhemmat ovat kaikki työelämässä, en koe heidän olevan mitenkään velvollisia hoitamaan lasta. Saavat hoitaa jos joskus haluavat, mielelläni otan avun vastaan, mutta en todellakaan laske ainoastaan sen varaan. Ap
Kiitos paljon! Juuri jotain tämän kaltaisia ohjeita ja neuvoja kaipailin! Oikein hienoa, kun joku vastaa itse kysymykseen ja haluaa auttaa, eikä yritä syyllistää tai suolata minua parhaiten. Ap