Yli satakiloisen laihdutus, löytyykö toista samanmoista mukaan?
Voisimme tähän ketjuun päivitellä kuulumisia ja tsempata alkuun. Oma tilanteeni on se, että painan tällä hetkellä 115 kg ja haluaisin syksyyn mennessä olla 15 kiloa kevyempi.
Kommentit (264)
Monika kirjoitti:
Olen henkisesti ihan täysin messissä niin pakko tulla neuvomaan! Pudotin hetki sitten 113kg -> 65kg. Olen 173cm pitkä nainen, 35v. Luulin että se olisi mahdoton tehtävä, mutta kävi yllättävän kivuttomasti. Onnistumista kyllä edelsi monta epäonnistunutta yritystä. Tuo ylin paino sai minut järkyttymään ja huolestumaan niin kovasti terveydestäni, että motivoituminen oli helppoa. Mulla toimi:
-Paljon rehuja! Juureksia, vihanneksia, marjoja. Ruokavalio koostumaan pääosin näistä. Uunijuureksia, sosekeittoja, salaatteja, patoja ja curryja. Lisänä pähkinöitä tai siemeniä joka päivä.
- Paljon maitotuotteita kuten raejuustoa, jogurttia ja rahkaa. Kaikki aina maustamattomana. Rasvaisuus vaihteli. Osa rasvattomana, osa hyvinkin rasvaisena.
-hiilarien radikaali vähentäminen. Ruokavalioni ei kuitenkaan ollut vhh, söin runsaan kasvismäärän lisäksi esim. kaura-tai ruispuuroa annoksen joka päivä. Jätin leivän, pastan, makaronin kokonaan pois.
-isot annokset! Tarpeeksi kaloreita. Kirjasin kaikki fatsecretiin joka päivä, niin kalorinsaannin seuraaminen oli helppoa. Söin noin 1900kcal päivässä. Laihduin sillä bmi 22 asti.
-Aluksi vieroitin itseni sokerista olemalla usean kuukauden kokonaan ilman. Laihdutuksen edetessä aloin pitää kerran kuukaudessa ”mättöpäivän”. Se ei tosin ollut kovin toimiva tyyli ahmintahäiriöiselle. Seurasi övereitä ja itsesyytöksiä. Painon pudotustahtia se ei kuitenkaan häirinnyt.
- Mieluisa liikunta auttoi itseäni syömään terveellisesti. Luulin, että sellaista lajia ei löydy. Kun aloin pienentyä, liikunnan käsitekin muuttui täysin. Se alkoikin tuntua ihan mukavalta. Itselleni sopiva laji on lenkkeily. Ensin kävellen, nykyään juosten tai hiihtäen. Helppo lähteä kun sopiva rako tulee, ei ihmeempiä välineitä (mulla ala-asteaikaset sukset hyvin luistaa), aikatauluja ja onnistui korona-aikaan.
-Kävin vaa’assa kerran viikossa. En ajatellut painonpudotuksen jumiutumista yhtään vaan jatkoin samaa rataa. Jos paino pysyi joskus 2 viikkoa samassa, kolmannella se humpsahti alas 3 kiloa kerrallaan. Kerran painoni nousi 4 kiloa viikossa! Siitä viikon päästä vaaka näytti 5 kiloa vähemmän. Eli jatka rauhassa samaa rataa, älä lähde heti muuttamaan mitään.
Nämä toimi mulle mutta jokainen löytää omat toimivat jutut! En suostunut syömään mitään, mistä en pidä. Koostin kaiken lempituotteistani. Jos et esim. pidä maitotuotteista, syö jotain muuta.
-painoni on pysynyt bmi 22 nyt 9kk, tämä tuntuu kyllä laihduttamiselta edelleen. Nälkä vaivaa ja kaloreita olenkin nostanut. Ahmimishäiriö myös kovin nostelee päätään. Katsotaan miten tästä eteenpäin! Toivon kovasti, että tämä nyt on se elämänmuutos ja elämäntapa. Mutta vaikeampaa kuin varsinainen laihdutus, olivat monet oikeassa. Opin edelleen koko ajan lisää. Aiemmin pidin suoranaisena vittuiluna ohjetta: ”syö kaksi palaa tummaa suklaata päivässä”. Nyt vihdoin suostuin kokeilemaan, korvaan osan pähkinöistä palalla 85% suklaata ja ihme kyllä se auttaa minua pysymään erossa muusta makeasta! Kun tiedän saavani sen joka päivä päiväkahvilla luvan kanssa. Kokeile ja löydät sun jutut mitkä toimii!
Kiitos kun jaoit kokemuksesi ja vinkkejä! Kuinka kauan sinulla meni päästä nykyiseen painoosi?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukaan vain sitten! Odotan kovasti kevättä, jolloin pääsee ulkoilemaan pelkäämättä liukastumista. Punnitsemistahtia pohdin, pitäisikö minun punnita itseni kerran viikossa, useammin vai harvemmin. En haluaisi jäädä tuijottamaan vain vaakalukemaa, haluan samalla kohottaa omaa hyvinvointia. Toisaalta vaaka voisi auttaa pitämään oikeaa suuntaa, kunhan en heitä hanskoja tiskiin silloin kun se joinakin päivinä näyttää plussaa.
ap
Jos haluaa vaakaa käyttää, niin kerran viikossa on varmaan ihan hyvä. Jotkut tosin sanovat, että kerran kuussa olisi parempi, koska paino heittelehtii niin paljon.
Muhkura
En paina 100 kiloa, mutta lihosin opintojen aikana 21 kg eli 68 kg:sta 89 kiloon. Olin aiemmin tosi hyvässä kunnossa, oli vatsalihakset ja kaikki. 2017 aloitin opiskelut ja 2019 valmistuin. Välissä kuoli myös isäni, mutta siitä huolimatta halusin saada AMK-opinnot alle kolmessa vuodessa valmiiksi. Tuon jälkeen otin myös yliopisto-opintoja. Olin aivan liian kiireinen. Jossakin vaiheessa liikuin kyllä joka päivä, vedin rankkojakin treenejä, mutta uskon että kortisolit olivat kokoajan niin korkealla, ettei mitään tuloksia syntynyt.
Vaa’alla käymisestä: Nyt lokakuussa aloin käymään päivittäin vaa’alla. Vain se toimi kohdallani ja motivoi pysymään oikeassa ruokavaliossa, treenaaminen ei siis ole ollut minulle koskaan ongelma. Nyt paino 77 kg, viimeksi olen painanut tämän verran yli kolme vuotta sitten! Käyn varmasti punnitsemassa itseni päivittäin koko loppuelämäni ajan, koska kohdallani on suuri lihomisriski.
Tsemppiä, syökää lautasmallin mukaan ja muistakaa ateriatiheys.
Liikunta on myös tärkeää.
Itse laihdutin 112 kilosta 58 kiloon kaksi vuotta sitten.
Tärkeitä on jatkuvuus, ei se että jokainen päivä menisi täydellisesti. Kun oli huono päivä ja pakko saada jotain, menin kahvilaan ja otin latten, koska siinä tulee se yksi konvehti kahvin kanssa, se että vaihtoi ylensyömisen konvehtiin ja latteen huonoina päivinä, oli oikeastaan avain omaan laihdutukseeni. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Ap, mulla meni tasan vuosi tiputtaa 48kg. Nopeus ei ollut mulle tärkeää, mutta tota tahtia se tuli alas 1900kcal dieetillä. Voi olla että tahti kostautuu nyt, kun nälkävelka vaivaa paljon kun ylläpitoa takana 9kk.
Minä en voi laihduttaa, koska olen raskaana, mutta kerron teille muille tämän.
Ennen raskautta painoin 110kg ja aloin laihduttamaan. Olen jo pitkään käynyt kerran viikossa vaa'alla, että tietää koko ajan missä se paino menee. Laihdutuksen aikaan mielestäni tuo tahti on hyvä, että voi tehdä mahdollisia korjausliikkeitä, ennen kuin painoa on tullut kauheasti lisää, ettei sitten lannistu.
Kun aloin laihduttamaan, jätin vain herkut pois, yritin liikkua enemmän (ihan vain kävelyä), pienensin annoskokoja ja söin kun se tuntui hyvältä. Itselle sopi parhaiten 3 tai 4 ateriaa päivässä. Aiemmin olen yrittänyt syödä suositusten mukaan ja paino ei tippunut lainkaan tai heittelehti vain hurjasti. Tuolla tavalla pudotin reilu 5kg ensimmäisessä kuussa.
Aloitin laihduttamaan viime vuoden keväällä, muistaakseni maaliskuun alussa. Elokuussa painoin 90kg, joten nopeasti sitä painoa lähti. Sitten jäin jumiin siihen 90kg ja seuraavaksi tajusinkin olevani raskaana. Olen nyt viimeisellä kolmanneksella ja paino on 104kg. Olen kyllä alkanut taas syömään ihan liikaa herkkuja, mutta yritän ryhdistäytyä, että paino saa sitten tippua jos on tippuakseen, mutta laihduttaa en yritä.
Tämä nyt vain tällaisena tsemppinä teille muille, että kyllä se paino lähtee nopeastikin tippumaan, kun tekee pieniäkin muutoksia!
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, syökää lautasmallin mukaan ja muistakaa ateriatiheys.
Liikunta on myös tärkeää.Itse laihdutin 112 kilosta 58 kiloon kaksi vuotta sitten.
Tärkeitä on jatkuvuus, ei se että jokainen päivä menisi täydellisesti. Kun oli huono päivä ja pakko saada jotain, menin kahvilaan ja otin latten, koska siinä tulee se yksi konvehti kahvin kanssa, se että vaihtoi ylensyömisen konvehtiin ja latteen huonoina päivinä, oli oikeastaan avain omaan laihdutukseeni. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Lautasmalli ja tiheä syöminen on huono juttu. Ruokkii vain ylimääräisiä mielitekoja. Niin kuin sinullekin kävi.
Kiva lukea noita onnistumistarinoita. Nuorilla laihdutus on helpompaa mutta kyllä se onnistuu vanhemmillakin kun oikein yrittää.
Joku kysyi tuolla aiemmin että miksi noin vaatimaton tavoite. Vastaan nyt omalta kohdaltani. Opin aikoinaan että kannattaa asettaa välitavoite sillä jos tavoite on liian kaukana on se huomattavasti vaikeampi saavuttaa. Ja kun saavuttaa sen välitavoitteen saa siitä jo onnistumisen tunteen ja uutta energiaa seuraavaa tavoitetta varten.
Monika kirjoitti:
Olen henkisesti ihan täysin messissä niin pakko tulla neuvomaan! Pudotin hetki sitten 113kg -> 65kg. Olen 173cm pitkä nainen, 35v. Luulin että se olisi mahdoton tehtävä, mutta kävi yllättävän kivuttomasti. Onnistumista kyllä edelsi monta epäonnistunutta yritystä. Tuo ylin paino sai minut järkyttymään ja huolestumaan niin kovasti terveydestäni, että motivoituminen oli helppoa. Mulla toimi:
-Paljon rehuja! Juureksia, vihanneksia, marjoja. Ruokavalio koostumaan pääosin näistä. Uunijuureksia, sosekeittoja, salaatteja, patoja ja curryja. Lisänä pähkinöitä tai siemeniä joka päivä.
- Paljon maitotuotteita kuten raejuustoa, jogurttia ja rahkaa. Kaikki aina maustamattomana. Rasvaisuus vaihteli. Osa rasvattomana, osa hyvinkin rasvaisena.
-hiilarien radikaali vähentäminen. Ruokavalioni ei kuitenkaan ollut vhh, söin runsaan kasvismäärän lisäksi esim. kaura-tai ruispuuroa annoksen joka päivä. Jätin leivän, pastan, makaronin kokonaan pois.
-isot annokset! Tarpeeksi kaloreita. Kirjasin kaikki fatsecretiin joka päivä, niin kalorinsaannin seuraaminen oli helppoa. Söin noin 1900kcal päivässä. Laihduin sillä bmi 22 asti.
-Aluksi vieroitin itseni sokerista olemalla usean kuukauden kokonaan ilman. Laihdutuksen edetessä aloin pitää kerran kuukaudessa ”mättöpäivän”. Se ei tosin ollut kovin toimiva tyyli ahmintahäiriöiselle. Seurasi övereitä ja itsesyytöksiä. Painon pudotustahtia se ei kuitenkaan häirinnyt.
- Mieluisa liikunta auttoi itseäni syömään terveellisesti. Luulin, että sellaista lajia ei löydy. Kun aloin pienentyä, liikunnan käsitekin muuttui täysin. Se alkoikin tuntua ihan mukavalta. Itselleni sopiva laji on lenkkeily. Ensin kävellen, nykyään juosten tai hiihtäen. Helppo lähteä kun sopiva rako tulee, ei ihmeempiä välineitä (mulla ala-asteaikaset sukset hyvin luistaa), aikatauluja ja onnistui korona-aikaan.
-Kävin vaa’assa kerran viikossa. En ajatellut painonpudotuksen jumiutumista yhtään vaan jatkoin samaa rataa. Jos paino pysyi joskus 2 viikkoa samassa, kolmannella se humpsahti alas 3 kiloa kerrallaan. Kerran painoni nousi 4 kiloa viikossa! Siitä viikon päästä vaaka näytti 5 kiloa vähemmän. Eli jatka rauhassa samaa rataa, älä lähde heti muuttamaan mitään.
Nämä toimi mulle mutta jokainen löytää omat toimivat jutut! En suostunut syömään mitään, mistä en pidä. Koostin kaiken lempituotteistani. Jos et esim. pidä maitotuotteista, syö jotain muuta.
-painoni on pysynyt bmi 22 nyt 9kk, tämä tuntuu kyllä laihduttamiselta edelleen. Nälkä vaivaa ja kaloreita olenkin nostanut. Ahmimishäiriö myös kovin nostelee päätään. Katsotaan miten tästä eteenpäin! Toivon kovasti, että tämä nyt on se elämänmuutos ja elämäntapa. Mutta vaikeampaa kuin varsinainen laihdutus, olivat monet oikeassa. Opin edelleen koko ajan lisää. Aiemmin pidin suoranaisena vittuiluna ohjetta: ”syö kaksi palaa tummaa suklaata päivässä”. Nyt vihdoin suostuin kokeilemaan, korvaan osan pähkinöistä palalla 85% suklaata ja ihme kyllä se auttaa minua pysymään erossa muusta makeasta! Kun tiedän saavani sen joka päivä päiväkahvilla luvan kanssa. Kokeile ja löydät sun jutut mitkä toimii!
Vau, mielettömän hienoa, onnittelut! Kiitos jakamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, syökää lautasmallin mukaan ja muistakaa ateriatiheys.
Liikunta on myös tärkeää.Itse laihdutin 112 kilosta 58 kiloon kaksi vuotta sitten.
Tärkeitä on jatkuvuus, ei se että jokainen päivä menisi täydellisesti. Kun oli huono päivä ja pakko saada jotain, menin kahvilaan ja otin latten, koska siinä tulee se yksi konvehti kahvin kanssa, se että vaihtoi ylensyömisen konvehtiin ja latteen huonoina päivinä, oli oikeastaan avain omaan laihdutukseeni. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Ymmärrämme!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukaan vain sitten! Odotan kovasti kevättä, jolloin pääsee ulkoilemaan pelkäämättä liukastumista. Punnitsemistahtia pohdin, pitäisikö minun punnita itseni kerran viikossa, useammin vai harvemmin. En haluaisi jäädä tuijottamaan vain vaakalukemaa, haluan samalla kohottaa omaa hyvinvointia. Toisaalta vaaka voisi auttaa pitämään oikeaa suuntaa, kunhan en heitä hanskoja tiskiin silloin kun se joinakin päivinä näyttää plussaa.
ap
Jos haluaa vaakaa käyttää, niin kerran viikossa on varmaan ihan hyvä. Jotkut tosin sanovat, että kerran kuussa olisi parempi, koska paino heittelehtii niin paljon.
Muhkura
En paina 100 kiloa, mutta lihosin opintojen aikana 21 kg eli 68 kg:sta 89 kiloon. Olin aiemmin tosi hyvässä kunnossa, oli vatsalihakset ja kaikki. 2017 aloitin opiskelut ja 2019 valmistuin. Välissä kuoli myös isäni, mutta siitä huolimatta halusin saada AMK-opinnot alle kolmessa vuodessa valmiiksi. Tuon jälkeen otin myös yliopisto-opintoja. Olin aivan liian kiireinen. Jossakin vaiheessa liikuin kyllä joka päivä, vedin rankkojakin treenejä, mutta uskon että kortisolit olivat kokoajan niin korkealla, ettei mitään tuloksia syntynyt.
Vaa’alla käymisestä: Nyt lokakuussa aloin käymään päivittäin vaa’alla. Vain se toimi kohdallani ja motivoi pysymään oikeassa ruokavaliossa, treenaaminen ei siis ole ollut minulle koskaan ongelma. Nyt paino 77 kg, viimeksi olen painanut tämän verran yli kolme vuotta sitten! Käyn varmasti punnitsemassa itseni päivittäin koko loppuelämäni ajan, koska kohdallani on suuri lihomisriski.
Tästä juuri huomaa, kuinka se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Hankalinta on löytää ne itselle sopivat keinot. Onneksi moni on kokeillut kaikenlaista ja heillä on antaa tietoa muille, miltä jokin toimintatapa on käytännössä tuntunut.
(M)
Smörin pohdintoja.
Loma lähentelee loppuaan. Viimeiset kaksi päivää kulutan lähes kokonaisuudessaan tämän projektin kanssa.
Ongelmat:
Epäsäännöllinen työ ja epäsäännölliset ruoka-ajat.
Sokerikoukku
Lyhyet yöunet
Kivut jaloissa, selkäruodossa ja jossain määrin käsissäkin.
Mahdotonta suunnitella mitään moneksi päiväksi eteen päin, koska aina tulee muutoksia suunnitelmiin.
Autossa syöminen
Yritän:
Päästä sokerikoukusta
Pidentää yöunia
Suunnitella asioita niin, että vaikka muutoksia tulee, niin jotenkin ainakin syömiset pysyisivät suunnitellun mukaisina.
Lopettaa syömisen autossa. Vettä saa juoda ja purkkaa mässyttää.
Työlle, ruoka- ajoille ja kivuille en tässä vaiheessa voi oikein mitään.
Aamu lähti käyntiin maitokahvilla. En syö nyt mitään, koska se on parempi vaihtoehto kuin syödä jotain tosi tyhmää heti aamusta. Nyt ei vielä järki kulje yhtään, eikä ole vielä nälkäkään. Koiran kanssa käytiin käppäilemässä puolisen tuntia.
Smör kirjoitti:
Smörin pohdintoja.
Loma lähentelee loppuaan. Viimeiset kaksi päivää kulutan lähes kokonaisuudessaan tämän projektin kanssa.
Ongelmat:
Epäsäännöllinen työ ja epäsäännölliset ruoka-ajat.
Sokerikoukku
Lyhyet yöunet
Kivut jaloissa, selkäruodossa ja jossain määrin käsissäkin.
Mahdotonta suunnitella mitään moneksi päiväksi eteen päin, koska aina tulee muutoksia suunnitelmiin.
Autossa syöminen
Yritän:
Päästä sokerikoukusta
Pidentää yöunia
Suunnitella asioita niin, että vaikka muutoksia tulee, niin jotenkin ainakin syömiset pysyisivät suunnitellun mukaisina.
Lopettaa syömisen autossa. Vettä saa juoda ja purkkaa mässyttää.
Työlle, ruoka- ajoille ja kivuille en tässä vaiheessa voi oikein mitään.Aamu lähti käyntiin maitokahvilla. En syö nyt mitään, koska se on parempi vaihtoehto kuin syödä jotain tosi tyhmää heti aamusta. Nyt ei vielä järki kulje yhtään, eikä ole vielä nälkäkään. Koiran kanssa käytiin käppäilemässä puolisen tuntia.
Purkan jauhaminen on sama vaikka söisit jotain. Insuliinia erittyy myös purkan syönnillä. Insuliinihan on varastohormoni.
Oon laihduttanut 83 kiloisesta 68 kiloiseksi.
Oon lähettäny viestit 93 ja 95. Ekassa viestissä kerroin ajatuksiani säästöliekistä ja toisessa kerroin, että kannattaa aloittaa pienin askelin eli esimerkiksi päättää alkaa ostamaan kauppareissuillaan kurkkua, jos ei ennen ole rehuja syönyt.
Oma laihdutus onnistui noilla kertomillani ajatuksilla. Laihduin 15 kiloa puolessatoista vuodessa ja nuo kertomani ajattelutavat auttoi minua.
Aloitin laihdutuksen/elämäntapamuutoksen juurikin sillä, että aloin ostamaan kurkkua ja pakotin itteni syömään sen jossain muodossa. Sitten opettelin ostamaan ja syömään tomaatteja kun kurkut olivat tulleet osaksi arkea ja jatkoin vihannesten ja hedelmien lisäämistä tällä tavalla. Samalla suklaat ja pullat vähenivät sitä mukaan, mitä enemmän ostin vihanneksia ja hedelmiä. Lisäsin myös liikuntaa kävelyn ja hölkkälenkkien muodossa. Välillä kävin myös ryhmäliikunnoissa.
Painon muutos oli pysyvä, koska paino on nyt pysynyt 68 kilossa monta vuotta. Tässä oli raskauskin välissä ja raskauden lopussa painoin 18 kiloa enemmän kuin raskauden alussa, hirvitti, että pitääkö taas aloittaa laihdutusprojekti. Mutta puolen vuoden päästä synnytyksestä olin palautunut takaisin 68 kiloon. Raskauskilot lähti imettämällä ja sillä, että söin normaalisti, enkä alkanut syömään lisää sillä perusteella, että imettävä äiti kuluttaa enemmän energiaa.
Haluaisin laihtua tästä 68 kilosta jonnekin 55 kiloon, mutta olen taas raskaana, niin laihdutus saa nyt odottaa. Tietenkin voisin vähentää herkkuja, nyt raskaana on tullut syötyä liikaa. Olisi kiva, ettei raskauskiloja tulisi yhtä paljon kuin viimeksi eli melkein 20 kiloa. Jos tällä kertaa pysyisi maltillisesti lähempänä 10 kiloa. Kun fakta on, että oon nyt syöny tosi paljon joka päivä pullaa tai suklaata ja tämä ei johda mihinkään hyvään, jos jatkan tätä :D
Eli tuun mukaan elämäntapamuutos projektiin. Herkut pois ja keskityn syömään normaalisti ja terveellisesti. Raskauskiloja tulee pakostakin, mutta voin vaikuttaa siihen, ettei tulis kuitenkaan aivan älyttömästi. Otan nimimerkiksi vaikka kurkkutyyppi :D
Vierailija kirjoitti:
Maalaistyttö kirjoitti:
Hei, olen 31-vuotias nainen joka on muhitellut elämäntapa muutosta jo pitkään. Olen nyt muutaman vuoden painanut 105-110kg välillä. Sain 100e lahjakortin yhteen naistenvaateliikkeeseen ja koska vaatteet ei miellyttäneet silmää niin tilasin koko rahalla alushousuja 44/46 koossa. Kun ne muutamat housut mitä sain sillä 100e sain tuli, kaikki oli pieniä.
Tämä tapahtui alkuviikosta ja se pisti niin vihaksi että päätin et noihin pöksyihin mun ainakin täytyisi mahtua ettei mee rahat hukkaan.
Oon nyt sit lisännyt kasviksia ruokailuun ja juonut lisää vettä. Liikuntaa en pysty juurikaan nyt lisäämään, mutta jos ensin pistäisi ruokavaliota kuntoon. Vhh:ta ajattelin kokeilla sillä nälän tunne on eniten pepusta dieetissä.
Kasvisten lisääminen ei auta, jos ei tee muuta muutosta.
Vhh on hyvä ruokavalio, mutta se vaatii perusteellista perehtymistä asiaan. Kun on tietoa, niin ymmärtää mitä syödään ja ennen kaikkea miksi.
Ei se mitään tähtitiedettä ole. Alkuun pääsee hyvin kun unohtaa sokerin, vehnäjauhon, perunan, riisin ja pastan. Ja ottaa vihannekset/kasvikset mukaan ruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heinäkuussa painoin 144,1kg. Nyt painan 123,8kg. Matkaa on vielä. Olen ollut tyytyväinen ulkonäkööni silloin kun painoin vähän yli 80 kg, Bmi oli jotain 31. Jossain siellä olisi tavoite.
SInulla on tullut hienosti paino alas, tsemppiä vielä jatkoon! Oletko itse tyytyväinen kilojen tippumisvauhtiin ja muuttuneeseen oloon?
ap
Mielestäni tahti on ollut vähän hidas. Vuonna 1995 pudotin samassa 48kg. Tosin silloin ikääkin oli vähemmän ja pudotus helpompaa.
Olo on energisempi ja housut meinaa tippua. Harmittaa kun joutuu uusimaan vaatekaapin sisältöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaistyttö kirjoitti:
Hei, olen 31-vuotias nainen joka on muhitellut elämäntapa muutosta jo pitkään. Olen nyt muutaman vuoden painanut 105-110kg välillä. Sain 100e lahjakortin yhteen naistenvaateliikkeeseen ja koska vaatteet ei miellyttäneet silmää niin tilasin koko rahalla alushousuja 44/46 koossa. Kun ne muutamat housut mitä sain sillä 100e sain tuli, kaikki oli pieniä.
Tämä tapahtui alkuviikosta ja se pisti niin vihaksi että päätin et noihin pöksyihin mun ainakin täytyisi mahtua ettei mee rahat hukkaan.
Oon nyt sit lisännyt kasviksia ruokailuun ja juonut lisää vettä. Liikuntaa en pysty juurikaan nyt lisäämään, mutta jos ensin pistäisi ruokavaliota kuntoon. Vhh:ta ajattelin kokeilla sillä nälän tunne on eniten pepusta dieetissä.
Kasvisten lisääminen ei auta, jos ei tee muuta muutosta.
Vhh on hyvä ruokavalio, mutta se vaatii perusteellista perehtymistä asiaan. Kun on tietoa, niin ymmärtää mitä syödään ja ennen kaikkea miksi.
Ei se mitään tähtitiedettä ole. Alkuun pääsee hyvin kun unohtaa sokerin, vehnäjauhon, perunan, riisin ja pastan. Ja ottaa vihannekset/kasvikset mukaan ruokavalioon.
Ei ole tähtitiedettä, mutta kyllä on tärkeä tietää mitä tekee ja miksi. Edes alkuun ei pääse sinun ohjeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaistyttö kirjoitti:
Hei, olen 31-vuotias nainen joka on muhitellut elämäntapa muutosta jo pitkään. Olen nyt muutaman vuoden painanut 105-110kg välillä. Sain 100e lahjakortin yhteen naistenvaateliikkeeseen ja koska vaatteet ei miellyttäneet silmää niin tilasin koko rahalla alushousuja 44/46 koossa. Kun ne muutamat housut mitä sain sillä 100e sain tuli, kaikki oli pieniä.
Tämä tapahtui alkuviikosta ja se pisti niin vihaksi että päätin et noihin pöksyihin mun ainakin täytyisi mahtua ettei mee rahat hukkaan.
Oon nyt sit lisännyt kasviksia ruokailuun ja juonut lisää vettä. Liikuntaa en pysty juurikaan nyt lisäämään, mutta jos ensin pistäisi ruokavaliota kuntoon. Vhh:ta ajattelin kokeilla sillä nälän tunne on eniten pepusta dieetissä.
Kasvisten lisääminen ei auta, jos ei tee muuta muutosta.
Vhh on hyvä ruokavalio, mutta se vaatii perusteellista perehtymistä asiaan. Kun on tietoa, niin ymmärtää mitä syödään ja ennen kaikkea miksi.
Ei se mitään tähtitiedettä ole. Alkuun pääsee hyvin kun unohtaa sokerin, vehnäjauhon, perunan, riisin ja pastan. Ja ottaa vihannekset/kasvikset mukaan ruokavalioon.
Hyvä perehtyminen on juurikin tärkeää vhh-ruokavaliossa. Ongelmia tulee, jos ei tiedä mitä tekee. Niin nähty joittenkin valituksista kys.ruokavalioon. Ei tiedetty, mitä tehdään ja sitten vingutaan kuinka on huono ruokavalio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaistyttö kirjoitti:
Hei, olen 31-vuotias nainen joka on muhitellut elämäntapa muutosta jo pitkään. Olen nyt muutaman vuoden painanut 105-110kg välillä. Sain 100e lahjakortin yhteen naistenvaateliikkeeseen ja koska vaatteet ei miellyttäneet silmää niin tilasin koko rahalla alushousuja 44/46 koossa. Kun ne muutamat housut mitä sain sillä 100e sain tuli, kaikki oli pieniä.
Tämä tapahtui alkuviikosta ja se pisti niin vihaksi että päätin et noihin pöksyihin mun ainakin täytyisi mahtua ettei mee rahat hukkaan.
Oon nyt sit lisännyt kasviksia ruokailuun ja juonut lisää vettä. Liikuntaa en pysty juurikaan nyt lisäämään, mutta jos ensin pistäisi ruokavaliota kuntoon. Vhh:ta ajattelin kokeilla sillä nälän tunne on eniten pepusta dieetissä.
Kasvisten lisääminen ei auta, jos ei tee muuta muutosta.
Vhh on hyvä ruokavalio, mutta se vaatii perusteellista perehtymistä asiaan. Kun on tietoa, niin ymmärtää mitä syödään ja ennen kaikkea miksi.
Ei se mitään tähtitiedettä ole. Alkuun pääsee hyvin kun unohtaa sokerin, vehnäjauhon, perunan, riisin ja pastan. Ja ottaa vihannekset/kasvikset mukaan ruokavalioon.
Ei ole tähtitiedettä, mutta kyllä on tärkeä tietää mitä tekee ja miksi. Edes alkuun ei pääse sinun ohjeella.
Hyvin pääsee. -13kg/3kk.
Vierailija kirjoitti:
Smör kirjoitti:
Smörin pohdintoja.
Loma lähentelee loppuaan. Viimeiset kaksi päivää kulutan lähes kokonaisuudessaan tämän projektin kanssa.
Ongelmat:
Epäsäännöllinen työ ja epäsäännölliset ruoka-ajat.
Sokerikoukku
Lyhyet yöunet
Kivut jaloissa, selkäruodossa ja jossain määrin käsissäkin.
Mahdotonta suunnitella mitään moneksi päiväksi eteen päin, koska aina tulee muutoksia suunnitelmiin.
Autossa syöminen
Yritän:
Päästä sokerikoukusta
Pidentää yöunia
Suunnitella asioita niin, että vaikka muutoksia tulee, niin jotenkin ainakin syömiset pysyisivät suunnitellun mukaisina.
Lopettaa syömisen autossa. Vettä saa juoda ja purkkaa mässyttää.
Työlle, ruoka- ajoille ja kivuille en tässä vaiheessa voi oikein mitään.Aamu lähti käyntiin maitokahvilla. En syö nyt mitään, koska se on parempi vaihtoehto kuin syödä jotain tosi tyhmää heti aamusta. Nyt ei vielä järki kulje yhtään, eikä ole vielä nälkäkään. Koiran kanssa käytiin käppäilemässä puolisen tuntia.
Purkan jauhaminen on sama vaikka söisit jotain. Insuliinia erittyy myös purkan syönnillä. Insuliinihan on varastohormoni.
Mitä se varastoi jos ei ole syönyt mitään varastoitavaa? Esim jos olen syönyt aamiaisen aamulla klo 5 ja töistä kotiin ajellessa siinä 10.30 aikoihin laitan pari tyynyä purkkaa suuhuni. Joo, ehkä nostaa verensokeria, mutta mitä haittaa siitä on? Tai jos on juuri syönyt ja inska jo muutenkin aktiivisena toimii, niin mitä väliä jos siihen samaan mutustaa pari tyynyä purkkaa? Nää on näitä äärimmäisyyksiä, joille en ihan hirveästi viitsi uhrata aikaa.
Ja sitäpaitsi. Jos vaihtoehtona on syödä megasäkki karkkia viiteentoista minuuttiin vs pari kolme purkkatyynyä, niin kyllä mieluummin mässytän sitä purkkaa. Tuskin kukaan meistä on lihonnut satakiloiseksi PURKKAA syömällä?!
Sinulle hyvä ja terve paino olisi 65-70kg, miksi tavoittelet jotain 90kg painoa? Ylipainoa sekin on.