Lue keskustelun säännöt.
Äitini väittää kiven kovaan että lasten saaminen on jokaisen ihmisen perustarve
11.03.2021 |
Eli hänen mielestään jokaisella ihmisellä on pakollinen tarve saada omia lapsia, eikä mitään muita vaihtoehtoja ole. Minulla itselläni ei ole minkäänlaista tarvetta saada lapsia vaan oikeastaan mielellään jätän tekemättä. Mutta äitini, mummoni jne ovat kaikki sitä mieltä että jokainen nainen haluaa ehdottomasti lapsia ja elämä on merkityksetön jos niitä ei tee.
Kommentit (98)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elävien olentojen perustarve on jatkaa sukuaan. Koko meidän biologiamme on rakennettu sen ympärille.
Ei vaan harrastaa seksiä. Lapsi on seksin sivutuote. Naisen kehoa hyväksikäyttävä loinen.
Ihmislajin perustarve on kyllä jatkaa sukuaan ja taata näin oma säilymisensä.
Ei se varmaan kuitenkaan toimi niin, että jokaisella uniikilla ihmisellä olisi tämä perustarve yksilötasolla.
Vierailija kirjoitti:
Omalta kohdaltani voin sanoa, että elämäni oli tyhjää ennen lasta. Jotain puuttui ja olin ontto. Lapsen tulon jälkeen elämäni löysi merkityksen ja kaikki muu tuntui turhanpäiväiseltä. Olin tehnyt tärkeimmän asian, siirtänyt geenit eteenpäin. Nyt olen osa tätä sukupolvien jatkumoa.
Minä koen myös vahvasti näin. :)
En silti menisi väittämään, että kaikki kokevat.
Vierailija kirjoitti:
Elävien olentojen perustarve on jatkaa sukuaan. Koko meidän biologiamme on rakennettu sen ympärille.
Väärin. Meidän biologiamme on rakennettu itsemme elossasäilymisen ympärille. Jos raskaana olevalla naisella menee tosi huonosti (nälänhätä tai vakava sairastuminen), keho "uhraa" sikiön (saa keskenmenon) että nainen itse selviäisi hengissä. Jos suvunjatkaminen olisi pääasia kuten väität, ei näin tapahtuisi.
Ja Ap, voit antaa äitisi väitteiden mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, jos alkaa kysellä että milloinkas sinä aiot lisääntyä niin voit sanoa ihan pokkana että sitten kun miehet voivat tulla raskaiksi. (Vaikket pelkäisikään raskautta vaan et vaan halua lapsia, vastaus toimii.)
Itsellä sukulaiset (ei oma äitini vaan vähän kaukaisemmat) lakkasivat marisemasta asiasta vasta kun olin 35+ vuotta, joten siinä voi kestää jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se on ollut perusedellytys aikoinaan. Eiköhän evoluutio ole kuitenkin kehittynyt siten, että ihmiset ovat enemmän persoonia kuin yhdestä puusta veistetty.
Osalle lasten tekeminen on edellytys, ei kaikille. Eikä sitä pitäisi olla vaikea edes ymmärtää, ettei me olla samanlaisia pohjimmiltaan tässäkään asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävien olentojen perustarve on jatkaa sukuaan. Koko meidän biologiamme on rakennettu sen ympärille.
Väärin. Meidän biologiamme on rakennettu itsemme elossasäilymisen ympärille. Jos raskaana olevalla naisella menee tosi huonosti (nälänhätä tai vakava sairastuminen), keho "uhraa" sikiön (saa keskenmenon) että nainen itse selviäisi hengissä. Jos suvunjatkaminen olisi pääasia kuten väität, ei näin tapahtuisi.
No jaa. Luonto tietää, ettei se lapsi kuitenkaan selviäisi hengissä ilman äitiään, joten on keholta fiksumpaa uhrata kyseinen sikiö, jotta äiti saa mahdollisuuden vahvistua ja tehdä myöhemmin paremmissa oloissa uuden lapsen, jolla on mahdollisuudet selvitä hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se onkin. Vanhemmat naiset tietävät. Sinäkin tiedät joskus :)
Älä viitsi. Ilman lapsia on helpompaa.
Seksin harrastaminen, raskaus ja synnyttäminen on kaikki sen verran yksityisiä ja invasiivisia prosesseja että yhtään ketään ei voi näihin vasten tahtoaan painostaa. Se on ahdistelua jos niin tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seksin harrastaminen, raskaus ja synnyttäminen on kaikki sen verran yksityisiä ja invasiivisia prosesseja että yhtään ketään ei voi näihin vasten tahtoaan painostaa. Se on ahdistelua jos niin tekee.
Olen kyllä sitä mieltä että lasten tekoon painostamisen voisi kriminalisoida. Loukkaa ihmisen yksityisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalta kohdaltani voin sanoa, että elämäni oli tyhjää ennen lasta. Jotain puuttui ja olin ontto. Lapsen tulon jälkeen elämäni löysi merkityksen ja kaikki muu tuntui turhanpäiväiseltä. Olin tehnyt tärkeimmän asian, siirtänyt geenit eteenpäin. Nyt olen osa tätä sukupolvien jatkumoa.
Minä koen myös vahvasti näin. :)
En silti menisi väittämään, että kaikki kokevat.
Minä taas en koe. Inhosin äitiyttä roolina koska en sellaiseksi itseäni tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta ei ole koskaan kukaan tivannut, miksen hanki lapsia - ei äiti eikä kukaan sukulainen. Päinvastoin, äiti sanoi, kun olin lapsi, että älä koskaan hanki lapsia. Olen melkein 40 v. ja vasta nyt herännyt siihen, että haluaisin kokea äidinrakkauden, jota en ole koskaan saanut kokea. Joten olisipa minustakin joku pitänyt huolta, että hankin lapset nuorena... Kukaan ei välitä minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmisellä on seksuaalivietti. ei ole tarvittu tunnetta lapsien haluamisesta, niitä on vain tullut kun hommiin on ryhdytty. aina ei ole naiselta edes kysytty.
siksi synnytyksellä on tärkeä rooli ”rakastuttaa” äiti lapseen. jos näin ei käy niin lapsi kuolee.
.
Lähde?
Tuo postaaja taitaa tarkoittaa sitä oksitosiinimyrskyä minkä synnytys saa aikaan. Oksitosiini on "rakastumishormoni", jonka oletetaan olevan osa sitä lapsen ja vanhempien välille syntyvää sidettä. Se tapahtuu myös isälle kun tämä pääsee olemaan vastasyntyneen vauvan kanssa. Mutta lapsen kuolema ei ole välttämätön seuraus siteen puuttumisesta varsinkaan nykyaikana kun on äidinmaidonkorvikkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävien olentojen perustarve on jatkaa sukuaan. Koko meidän biologiamme on rakennettu sen ympärille.
Väärin. Meidän biologiamme on rakennettu itsemme elossasäilymisen ympärille. Jos raskaana olevalla naisella menee tosi huonosti (nälänhätä tai vakava sairastuminen), keho "uhraa" sikiön (saa keskenmenon) että nainen itse selviäisi hengissä. Jos suvunjatkaminen olisi pääasia kuten väität, ei näin tapahtuisi.
No jaa. Luonto tietää, ettei se lapsi kuitenkaan selviäisi hengissä ilman äitiään, joten on keholta fiksumpaa uhrata kyseinen sikiö, jotta äiti saa mahdollisuuden vahvistua ja tehdä myöhemmin paremmissa oloissa uuden lapsen, jolla on mahdollisuudet selvitä hengissä.
Tietenkin mutta lainaamani kommentti väitti että suvunjatkaminen on kaikki kaikessa ihmisen biologialle. - tuo jota lainasit
Vanhempien ihmisten joukossa on aika paljon niitä jotka teki lapsia. Kyllä TEKI
Heille ei kannata selittää lapsettomista. Noiden maailmassa naimisiin mentiin heti lukion/amiksen jälkeen ja tehtiin 2 lasta, tyttö sekä poika.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi naispolvi ei ole kovin intersektionaalista ja kokee usein, että uusien etuoikeutettujen synnyttäminen tähän maailmaan jotenkin palvelisi maapalloa.
Köyhissä oloissa perhearvot korostuu. Miksi? Lapset nähdään toivona ja leiväntuojana.
Siksi köyhiin oloihinkin täytyy saada kouluja. Koulutettu nainen saa tutkitusti vähemmän lapsia.
En voi puhua toisten puolesta, mutta itselleni lapset ovat tärkeintä elämässä. Minusta on ihanaa viettää aikaa heidän kanssaan, opetella yhdessä asioita ja huomata kuinka he opettavat minua. On ihmeellistä miten pieni puhumaan kykenemätön lapsi voi olla niin älykäs. Hänellä on huumoria ja jekkuja, vaikkei hän vielä osaisikaan ilmaista itseään sanallisesti. Isompien lasten kanssa saa touhuta kaikkea hauskaa luvan kanssa; kiivetä lumikasaan, rakentaa lumihepan, laskea pulkkamäkeä, piirtää sormiväreillä, leipoa hassuja kakkuja.
Minusta on ihanaa suojella, opettaa ja tukea pientä ihmistä aikuiseksi kasvamisen tiellä. Monesti olen huomannut, että lapset osaavat asioita paremmin kuin minä ja he ovat fiksumpia kuin minä.
Jokainen tekee itse omat valintansa lasten hankinnan ja elämänsä suhteen. Kaikki eivät lapsia edes saa. Kaikki eivät löydä sopivaa kumppania. Osalle lasten hankinta on taloudellinen katastrofi. Osa haluaa edetä uralla, eivätkä lapset näihin suunnitelmiin välttämättä sovi. Minusta tässä maailmassa on liikaa onnettomia lapsia ja onnettomia vanhempia. Ei ole minun asiani arvostella kenenkään päätöksiä. Tee lapsi, jos sydämesi niin sanoo. Mutta älä tee sitä toisten painostuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei minulla ole ollut koskaan vauvakuumetta, vaikka olen jo 40.
ens vuonna sä itket täällä
Olisin halunnut lapsia, mutta elämä ei mennyt niin että ois ollut mahdollista. Tai kai vois hankkia nuoren naisen jonka kanssa pykää muutaman lapsen, mutta ei tunnu hyvältä ajatukselta.
Omalta kohdaltani voin sanoa, että elämäni oli tyhjää ennen lasta. Jotain puuttui ja olin ontto. Lapsen tulon jälkeen elämäni löysi merkityksen ja kaikki muu tuntui turhanpäiväiseltä. Olin tehnyt tärkeimmän asian, siirtänyt geenit eteenpäin. Nyt olen osa tätä sukupolvien jatkumoa.