Muistatko mitään hölmöjä juttuja, joita tulit tehneeksi ala-aste/alakouluiässä?

Päättelimme jostan tv-sarjasta (taisi olla Twilight Zone), että maailmanloppu on tulossa, joten rakensin ystäväni kanssa majan metsään ja keräsimme sinne isot kasat ruokaa sitä varten, että on jotain syötävää, kun maailmanloppu on ohi ja me olemme jääneet henkiin. Hiirethän ne ruoat sitten loppujen lopuksi söivät.

Kiusattiin kaverien kanssa yhtä lähistöllä asuvaa kehitysvammaista miestä joka ilmeisesti harhaili ulkona sen ajan kun hänen vanhempansa olivat töissä. Joskus onnistuttiin suututtamaan hänet ja saatiin juosta lujaa karkuun kun hän hyökkäsi meitä kohti. Kerran ilmeisesti alkoholistit olivat juottaneet hänet känniin ja me lapset nauroimme kuorossa kun hän kompuroi ja kieriskeli maassa housut kintuissa.

Kyllä sitä lapsrna osasi olla tyhmä. Kiusata nyt toista vain siksi että hän oli vammainen mutta silloin pidimme häntä toisen luokan kansalaisena.

Yritimme serkkujen kanssa aina päästää naapurin lampaat karkuun laitumelta. Muutaman kerran onnistuimmekin ja tuli kauhea huuto. Ja meitä vain nauratti.

Kerran saatiin kaverin kanssa sellainen älynväläys, että maalattiin kynsilakalla kynsien sijaan sormet ja kämmenet. Kynsilakkojen omistaja (kaverin äiti) ei ollut kauhean tyytyväinen tähän tempaukseen.

No se perinteinen ovikellon soittelu ja karkuun juokseminen! Nty aikuisena ymmärrän miten tuo on  mahtanut pistää vihaksi, jos vaikka ruuanlaitto kesken ym ja ovelle mennessään ei löydä ketään, kuulee vain loittonevaa kikatusta.

"Murtauduttiin" asumattomiin ja välillä asuttuihinkin rakennuksiin. Eli joku ovi tms. oli auki ja käytiin tutkimassa paikkoja. Mitään ei rikottu, eikä varastettu, kunhan haluttiin jännitystä elämään. Eräästä vanhasta kansakoulusta löytyi pornolehtiä.

Me "murtauduttiin" (ovi oli auki niin kuin maalla tuolloin usein oli) varastoon, jossa oli koulun tarvikkeita. Löydettiin esim. pukuja, joita käytettiin erilaisten juhlien näytelmissä, puettiin päälle ja leikittiin. Samassa varastossa oli koulun kirjanpitoa jostain 30-luvulta, sitä luettiin ahkerasti ja yritettiin ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Kaikki oli kirjoitettu hienolla vanhalla käsialalla.

Mun veli yritti aina kiivetä katolle, kun se oli vielä aika pieni. Meidän omalle katolle, kavereiden kotien katoille, mökin katolle. Ei käynyt mielessäkään, että siinä olisi voinut käydä huonosti. Hihitettiin isälle, joka sai raivarin ja lähti kiipeämään perässä.