Ei tämä lopu ikinä, ei jaksa
Tässä nyt vuosi pitänyt jaksaa ja jaksaa. En enää kyllä jaksa.
Tajusin, että eihän tuolla hallituksella ole edes mitään suunnitelmaa koronavapaasta elämästä. Ne vaan puhuu sairaanhoidon kantokyvystä. Messukeskuskin voidaan ottaaa sairaalatilaksi. Ei ne edes ajattele että tämä virus olisi vuoden päästäkään pois.
Tämä paska jatkuu, kun ei edes yritetä tukahduttaa, vähän vaan koko ajan hillitään.
Kommentit (1556)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat tulevat sairastamaan taudin jossakin vaiheessa.
Millä perusteella? Nythän on rokotukset menossa.
Rokotus ei estä sairastumista vaan ainoastaan estää (jos estää) taudin vakavan muodon. Rokotuksilla siis suojellaan edelleen yhtä ja samaa asiaa eli tehohoidon liiallista kuormittumista.
Suomalaiset saa hallituksen puolesta sairastua vaikka jokainen kunhan eivät vaan kaada sairaanhoidon kapasiteettia. Se kun paljastaisi, että koronakuningatar on epäonnistunut.
Mulle ainakin riittää oikein hyvin, jos riskini saada taudin vakava muoto on pieni.
t. riskiryhmäläinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan hyväksyä se, ettei enää tule samanlaista matkustelurumbaa kuin ennen. Elämänilo pitää löytyä jostain muusta kuin matkoista, juhlista ja tapahtumista.
Eli tervetuloa siihen maailmaan, jossa me köyhät olemme eläneet koko ajan. Miettikää tätä seuraavan kerran kun valitatte työttömille ja eläkeläisille tarjottavista palveluista. Ei se elämä niin kauhean jännää ole, jos puistossa kävely ja kaupassa käynti on päivän ainoat harrastukset.
Höpsis. Juhlia voisi järjestää vaikka nyt, jos haluaisi. Kotimaassa voi matkustaa ihan vapaasti. Ulkomaillekin pääsee, jos haluaa. On vain vähän hankalampaa kuin vuonna 2019. Tapahtumien osalta voi käydä niin, että niitä kyllä järjestetään, mutta järjestelyt poikkeavat jollain tavalla entisestä. Toivon, että saan rokotteen ennenkuin tämän vuoden grillikausi päättyy, koska aion järjestää bileet. Mieluiten jo rapujuhlat, jos ehdin saada rokotteen sitä ennen. Jo pääsiäisenä meille kuitenkin tulee sama porukka kuin oli joulunakin. Kuusi ihmistä eikä 14 kuten aiempina vuosina, mutta 6 on parempi kuin ei yhtään.
Iso osa halpalentoyhtiöistä menee konkkaan, kun ei pystytä järjestämään lentoja. Siinä ensimmäinen syy miksi matkailurumban on pakko loppua pysyvästi. Hotelleja menee konkurssiin myös, Suomessakin on suljettu joitakin jo. Ei vaan ole asiakkaita.
Samoin voi käydä leffa- ja muille teattereille, monille ravintoloille ja tapahtumanjärjestäjille.
Sinä voit pitää 6 ihmisen rapujuhlat, mutta se maailma jossa elettiin vielä pari vuotta sitten, ei tule enää samanlaisena takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Voisin syödä porkkanan päivässä. Isompia tavoitteita en jaksa ottaa, tämä on sopivan kokoinen voimiin nähden tällä hetkellä. Takana kaksi kuukautta jonkinlaista alamäkeä henkisesti, mutta jotain tällaista pientä terveyttä edistävää voisin kokeilla. Kuuntelen radiosta musiikkia ja uutisia ja käyn lenkillä kerran päivässä, mutta en enempää. Jotenkin minimielämää tämä on. Appelsiinin siemen multaan ja katsomaan kun se kasvaa, olisi jotain mitä seurata. Mutta ei mitään sen isompaa puutarhaa. Ei mitään mikä voisi kuolla kun väsyy kastelemaan..
Tässä on syvää viisautta ja juuri oikean kokoinen tavoite.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on ihmetyttänyt, kun kaupassa käydessä osa on alkanut ihan selkeästi tunkemaan liian lähelle- siis vaikka ei olisi koko koronaakaan, niin silti ihan iholla suunnilleen! Esim. eilen valitsin hyllystä omenoita, mieheni odotti alle 2 metrin päässä minusta. Meidän väliimme änki joku mies ottamaan jotain toisia hedelmiä! Siis mitä ihmeen perseilyä tämmöinen oikein on?? Vastaavaa toimintaa on alkanut olemaan viime viikkoina ihan säännöllisesti.
onko kotonakin 2 metrin väli, nukutte 2 metrin päässä vai???
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan hyväksyä se, ettei enää tule samanlaista matkustelurumbaa kuin ennen. Elämänilo pitää löytyä jostain muusta kuin matkoista, juhlista ja tapahtumista.
Eli tervetuloa siihen maailmaan, jossa me köyhät olemme eläneet koko ajan. Miettikää tätä seuraavan kerran kun valitatte työttömille ja eläkeläisille tarjottavista palveluista. Ei se elämä niin kauhean jännää ole, jos puistossa kävely ja kaupassa käynti on päivän ainoat harrastukset.
Minua on mietityttänyt, että kuinkahan moni nuori perhe tässä maassa murtuu, kun tajuaa että jatkossa ei noin vaan matkustella tai tehdä edes rahalla ns. kivoja asioita spontaanisti? Voi olla että ensin on vuosia kitkuteltu pätkätöissä, sitten saatu ehkä vakipaikka, ja oletettu että no NYT päästään tekemään muutakin kuin itkemään laskujen määrää- ja sitten iski korona. Näin kävi meidän perheelle, ja tuskin ollaan ainoita. Emme me edes keskituloisia ole nytkään, mutta sentään itsemme elättäviä (toistaiseksi). Kaksi kesää sitten pidimme ensimmäisen ns. kunnon loman, kävimme kylpylähotellissa ja hemmottelimme lapsia. Nähtävästi jäi ainoaksi lomamuistoksi, ainakin vähään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan hyväksyä se, ettei enää tule samanlaista matkustelurumbaa kuin ennen. Elämänilo pitää löytyä jostain muusta kuin matkoista, juhlista ja tapahtumista.
Eli tervetuloa siihen maailmaan, jossa me köyhät olemme eläneet koko ajan. Miettikää tätä seuraavan kerran kun valitatte työttömille ja eläkeläisille tarjottavista palveluista. Ei se elämä niin kauhean jännää ole, jos puistossa kävely ja kaupassa käynti on päivän ainoat harrastukset.
Höpsis. Juhlia voisi järjestää vaikka nyt, jos haluaisi. Kotimaassa voi matkustaa ihan vapaasti. Ulkomaillekin pääsee, jos haluaa. On vain vähän hankalampaa kuin vuonna 2019. Tapahtumien osalta voi käydä niin, että niitä kyllä järjestetään, mutta järjestelyt poikkeavat jollain tavalla entisestä.
Olet kyllä turhan optimistinen. Joihinkin maihin ei oteta ketään, ainakaan ennen monen viikon karanteenia. Lentoja ja laivoja perutaan koko ajan.
Ihan kaikki itse odottamani tapahtumat peruttiin vuonan 2020 ja samoin uhkaa käydä tänä vuonna. Ei juuri mitään yleisötapahtumia voi järjestää, jos pitäisi olla turvavälit. Kuka niitä valvoo jossain konsertissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää jaksa. Päivittäin joutuu stressaamaan rahasta, totaalinen yksinäisyys, ei mitään toivoa tulevaisuudesta jne.... Yksin ollut tähänkin asti, mutta saanut edes jotain sosiaalisia kontakteja töissä nyt nekin on viety. En enää jaksa toista vuotta(vuosi lomautettuna ja arvioituna vielä vuosi edessä).
Oma exit plan on jo suunniteltu.. Jos ei mitään valoa ole näkyvissä kesäkuun alussa töiden ja rahatilanteen suhteen > kerättynä varastoon opioideja, nukahtamislääkkeitä yms.. Ei tarvii varmaankaan selittää tämän enempää..Olen minäkin stressannut rahasta mutta en lähtisi itseäni tappamaan.
Yksin olen välillä liian paljon.
Taidat uskoa koronavedätykseen?
Mietipä vähän asioita ja lue tilastoja.
Suomessa ei ole mitään hätää.Ei kiinnosta korona tai tautitilastot. Ennestään oli jo jaksaminen koetuksella mm. yksinäisyyden takia (ei ole oikeasti yhtään ystävää tai lähisukulaista, ei ketään kenelle soitella) ja nyt uhkaa lähteä mm. kämppä alta. Tämä oli vain se ns. viimeinen niitti joka "katkaisi kamelin selän". En vaan enää jaksa tätä epätoivoa. Olen oikeastaan aika helpottunut, kun "pakotie" on valmiiksi suunniteltuna.
Kaltaisiani löytyy varmaan paljon, jotka ei jaksa tai tule tästä selviämään. Ja hallitusta tai kanssaihmisiä näyttää oikeasti kiinnostavan vain ne koronaan sairastuneet, ei ne jotka menettää toimeentulonsa tai jopa henkensä näiden rajoitusten ja eristyneisyyden takia.Jos kämppä lähtee niin sinulla on ennen jo koroonaakin ollut jo pahoja ongelmia. Jos ei olisi tullut koronaa niin niin olisitko siltikään selviytynyt pitkään jos ei ole naruja elämässä muutakuin yksi ja ne jos viedään niin ei muita ole. Kämppäkö se ainoa naru oli elämässä minkä takia jaksoi elää? Olen menettänyt toimeentuloni jo ajat sitten eikä hetkauta korona kunhan ei tule mitään sotia sillä ne ovat kaikkein pahimpia. Ei minua vielä tämmöinen tauti tilanne hetkauta sillä pahempaakin on jo koettu kun on kaiken menettänyt eikä ole mitään enää millä rehvastella. Turha ylpeys on ajat jo sitten hiottu pois.
Ei, kämppä ei ole se ainut "naru", joka pitänyt elämän syrjässä kiinni. Rahahuolet, kasvava velkataakka yms. on ollut vain se piste iin päälle. Jokaisella ihmisellä on jokin murtumiskohta, ja itselleni se on nyt ollut tämä. Totaaliseen uupumukseen ja täydelliseen, lamauttavaan yksinäisyyteen ei auta "mene lenkille/katso sarjoja" neuvot, vaikka hyvää niillä tarkoittaisikin. Joskus se jaksaminen vaan loppuu..
Ymmärrän. Viime kevään ja vielä kesänkin jaksoin oikein hyvin, koska luotin siihen että syksyllä on jo normaalisti töitä ja joulun alla samanlainen sesonki kuin aina ennenkin. Minulta siis korona vei viime kevääksi ja kesäksi jo sovitut työt ja sen aiheuttamat taloudelliset menetykset sain vielä paikatuksi aiemmilla säästöillä ja erittäin niukalla elämäntyylillä.
Syksy sitten vei maton lopullisesti jalkojen alta kun rajoituksia tulikin lisää kun tartuntatilanne tarkoituksella päästettiin pahenemaan ja joulunakaan ei töitä ollut. Samalla meni sitten viimeinenkin kodin ulkopuolinen harrastus lenkkeilyn lisäksi kun uimahalli suljettiin.
Nyt sitten alkaa olla taloudellinen tilanne enemmän kuin huono eikä minkäänlaista valoa ole näköpiirissä vaan päinvastoin, tartuntatilanne vain pahenee.
Jaksaa vaan pitäisi, mutta kuinka kauan? Ja mikä on se tavoite? Sekö, että tartuntoja on ikuisesti muutama sata päivässä? Tällä vetkuttelustrategialla tuhotaan enemmän kuin tukahduttamalla ja ihan kaikilla rintamilla.
Entäs niillä joilla taloudellinen tilanne on mennyt ajat jos sitten ennen koronaa ja elää n. 500 eurolla kuukaudessa. Minäkin ole työttömänä elänyt sillä ja ilman kaikkien kodin ulkopuolisia harrastuksia. Meillä joita elämä on jo kolhinut ennen koronaakin niin ei olla noin herkkiä valittamaan ihan pienestä. Nyt valittavat ensimmäistä kertaa ne jotka vasta nyt ovat joutuneet jostain huveistaan tinkimään.
Tässä mihinkään viimeisyyksiin kannata luottaa. UMJ:n sisäänajo-menot/VMJ:n alasajo-talkoot tässä ovat käynnissä. Huomioikaa että samaan aikaa ku muka hämäykseksi rokotttajaisia pidetään (jotta varmasti isosta sokeasta enemmistöstä vaikuttaisi meno pelkältä pandemiantorjunalta), pyritään yrittäjyys ja talous romuttamaan, ja ihan naurettavilla perusteilla, siivoamaan pyötä tasaiseksi, niin kuin siivoutui Maan pinnalta kaikki vanha hukkaan vedenpaisumuksessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on ihmetyttänyt, kun kaupassa käydessä osa on alkanut ihan selkeästi tunkemaan liian lähelle- siis vaikka ei olisi koko koronaakaan, niin silti ihan iholla suunnilleen! Esim. eilen valitsin hyllystä omenoita, mieheni odotti alle 2 metrin päässä minusta. Meidän väliimme änki joku mies ottamaan jotain toisia hedelmiä! Siis mitä ihmeen perseilyä tämmöinen oikein on?? Vastaavaa toimintaa on alkanut olemaan viime viikkoina ihan säännöllisesti.
onko kotonakin 2 metrin väli, nukutte 2 metrin päässä vai???
Menikö sulta pointti ohi? En pitänyt mieheni kanssa tarkoituksella väliä, hän katseli jotain lehtiotsikoita siinä. Pointti oli siinä että korona-aikaan tulisi pitää muihin ihmisiin turvaväliä, ja noin pieneen tilaan piti jonkun tuntemattoman ängetä.
Mielenkiintoista tämä kun sanotaan että huono-osaisille korona olisi jotenkin vaikeampaa. No ei ole. He jatkavat elämäänsä niinkuin aina ennenkin. Varakkaammat tästä kärsii kun ei voi matkustella, eikä harrastaa kalliita harrastuksiaan, eikä voi käydä kulttuuririennoissa, eikä hienoilla illallisilla ravintoloissa tai ystävien luona, ym. Minun elämäni ei ole muuttunut juuri ollenkaan, vain se että käytän maskia yleisillä paikoilla ja pesen käsiäni useammin kuin ennen. Ei yhtään ahdista eikä masenna. Normaaliaikoina olen se introvertti, ahdistuneisuudesta kärsivä välillä masentunut ihminen. Nyt loistan kuin tähti taivaalla ⭐
Vierailija kirjoitti:
Oisko tämä kolmas aalto viimeinen tällä erää?
Näin ajatellen, jaksan vielä vähän aikaa.
Ei ole mitään aaltoja. On vain flunssakausi. Pian se päättyy, taas.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, ei juhlia, ei vanhempainiltoja...!
Lähes kaikki tapaamiset voi järjestää etäyhteyden avulla, vanhempainillatkin.
Ihmiskunta pannaan polvilleen. Tämä on vakava kriisi. Mutta, tämä sukupolvi on elänyt yltäkylläisyyden ja mässäilyn vuosikymmeniä. Kaikkea on liikaa, ja kaikki on ollut kuin hyvin. Mistään aineellisuudesta ei ole ollut pulaa. On eletty pelkkää huvin vuosikymmeniä. On eletty kuin huvikeskuksessa, kaiken saa, kun painaa nappia.
Nyt toivottavasti tämä saa ihmiset ajattelemaan, että elämä ei ole meidän käsissä. Vaikka ihmet käyvät kuussa ja tekoäly keksitty, SILTI, ihminen ei hallitse tämä maailmaa. Luoja laittaa meidät ( toivottavasti) ajattemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat tulevat sairastamaan taudin jossakin vaiheessa.
Millä perusteella? Nythän on rokotukset menossa.
Rokotus ei estä sairastumista vaan ainoastaan estää (jos estää) taudin vakavan muodon. Rokotuksilla siis suojellaan edelleen yhtä ja samaa asiaa eli tehohoidon liiallista kuormittumista.
Suomalaiset saa hallituksen puolesta sairastua vaikka jokainen kunhan eivät vaan kaada sairaanhoidon kapasiteettia. Se kun paljastaisi, että koronakuningatar on epäonnistunut.
Ei rokote tee edes sitä. Koska ei ole mitään vakavaa muotoa. Tehohoidon liikakuormitus on niin ikään keksitty juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan hyväksyä se, ettei enää tule samanlaista matkustelurumbaa kuin ennen. Elämänilo pitää löytyä jostain muusta kuin matkoista, juhlista ja tapahtumista.
Eli tervetuloa siihen maailmaan, jossa me köyhät olemme eläneet koko ajan. Miettikää tätä seuraavan kerran kun valitatte työttömille ja eläkeläisille tarjottavista palveluista. Ei se elämä niin kauhean jännää ole, jos puistossa kävely ja kaupassa käynti on päivän ainoat harrastukset.
Minua on mietityttänyt, että kuinkahan moni nuori perhe tässä maassa murtuu, kun tajuaa että jatkossa ei noin vaan matkustella tai tehdä edes rahalla ns. kivoja asioita spontaanisti? Voi olla että ensin on vuosia kitkuteltu pätkätöissä, sitten saatu ehkä vakipaikka, ja oletettu että no NYT päästään tekemään muutakin kuin itkemään laskujen määrää- ja sitten iski korona. Näin kävi meidän perheelle, ja tuskin ollaan ainoita. Emme me edes keskituloisia ole nytkään, mutta sentään itsemme elättäviä (toistaiseksi). Kaksi kesää sitten pidimme ensimmäisen ns. kunnon loman, kävimme kylpylähotellissa ja hemmottelimme lapsia. Nähtävästi jäi ainoaksi lomamuistoksi, ainakin vähään aikaan.
Lapsille voivat pienetkin asiat olla elämyksellisiä. Tehkää luontoretkiä, kun ilma vähän paranee. Eväsretki metsässä voi olla lapselle jännä seikkailu, vaikkei se aikuisesta tunnukaan niin hienolta. Myös kotona voi opetella olemaan yhdessä ja tekemään jotain kivaa. Pelatkaa vaikka videopelejä yhdessä, mielellään sellaisia missä lapset saavat myös liikkua samalla.
Mun lapsuudessa 80-luvulla ei käyty kertaakaan ulkomailla. Sukulaisten luona matkusteltiin, ei juuri muuta. Vuonna 1990 käytiin Kanarian saarilla ja sen jälkeen varmaan 1995 Ruotsissa. En silti muista lapsuutta tylsänä ja elämyksettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunta pannaan polvilleen. Tämä on vakava kriisi. Mutta, tämä sukupolvi on elänyt yltäkylläisyyden ja mässäilyn vuosikymmeniä. Kaikkea on liikaa, ja kaikki on ollut kuin hyvin. Mistään aineellisuudesta ei ole ollut pulaa. On eletty pelkkää huvin vuosikymmeniä. On eletty kuin huvikeskuksessa, kaiken saa, kun painaa nappia.
Nyt toivottavasti tämä saa ihmiset ajattelemaan, että elämä ei ole meidän käsissä. Vaikka ihmet käyvät kuussa ja tekoäly keksitty, SILTI, ihminen ei hallitse tämä maailmaa. Luoja laittaa meidät ( toivottavasti) ajattemaan.
Kyllä, kommunismiin siirtyminen vaatii kriisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan hyväksyä se, ettei enää tule samanlaista matkustelurumbaa kuin ennen. Elämänilo pitää löytyä jostain muusta kuin matkoista, juhlista ja tapahtumista.
Eli tervetuloa siihen maailmaan, jossa me köyhät olemme eläneet koko ajan. Miettikää tätä seuraavan kerran kun valitatte työttömille ja eläkeläisille tarjottavista palveluista. Ei se elämä niin kauhean jännää ole, jos puistossa kävely ja kaupassa käynti on päivän ainoat harrastukset.
Höpsis. Juhlia voisi järjestää vaikka nyt, jos haluaisi. Kotimaassa voi matkustaa ihan vapaasti. Ulkomaillekin pääsee, jos haluaa. On vain vähän hankalampaa kuin vuonna 2019. Tapahtumien osalta voi käydä niin, että niitä kyllä järjestetään, mutta järjestelyt poikkeavat jollain tavalla entisestä. Toivon, että saan rokotteen ennenkuin tämän vuoden grillikausi päättyy, koska aion järjestää bileet. Mieluiten jo rapujuhlat, jos ehdin saada rokotteen sitä ennen. Jo pääsiäisenä meille kuitenkin tulee sama porukka kuin oli joulunakin. Kuusi ihmistä eikä 14 kuten aiempina vuosina, mutta 6 on parempi kuin ei yhtään.
Iso osa halpalentoyhtiöistä menee konkkaan, kun ei pystytä järjestämään lentoja. Siinä ensimmäinen syy miksi matkailurumban on pakko loppua pysyvästi. Hotelleja menee konkurssiin myös, Suomessakin on suljettu joitakin jo. Ei vaan ole asiakkaita.
Samoin voi käydä leffa- ja muille teattereille, monille ravintoloille ja tapahtumanjärjestäjille.
Sinä voit pitää 6 ihmisen rapujuhlat, mutta se maailma jossa elettiin vielä pari vuotta sitten, ei tule enää samanlaisena takaisin.
Entinen maailma ei välttämättä tulekaan takaisin, mutta on väärin kuvitella, että kaikki joutuisivat lopun elämäänsä elämään kuten köyhät ovat joutuneet elämään. Eli puistossa kävely ja kaupassa käynti olisivat päivän ainoat harrastukset. Hotellien, teattereiden, hiihtokeskusten yms hinnat voivat toki nousta, jos kovin moni kilpaileva yritys menee konkkaan ja kysyntä alkaa ylittää tarjonnan. Ja jos halpalentoyhtöt menevät konkkaan, sitten vaan pitää maksaa lentolipuistaan enemmän. On matkustettava vaikka Finnairilla ja mentävä sinne, mihin Finnair lentää. Ei meillä ollut 80-luvullakaan valtavaa määrää halpalentoyhtiöitä, mutta silti ihmiset matkustivat. Mä aloin lentää halpalentoyhtiöillä vasta tällä vuosituhannella, sitä ennen lensin aina Finnairilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona ei ahdista. Enemmän ahdistaa ihmiset, jotka siitä ahdistuvat. Sitä alkaa miettiä itsekseen, miten hauraiden ihmisten käsissä omaa elämää koskevat päätökset saattavat olla.
Nyt on aika maksaa velat pois. Tämän vuoden kun saisi vielä töissä olla niin olen kuivilla. Sen jälkeen ei korollista velkaa ole mihinkään. Sitten katsotaan vierestä niitä ihmiskohtaloita kun korttitalo jälleen kerran kaatuu. Nythän se on jo käynnissä. Henkilökohtaiset velkavivuttelut on käyty läpi. Tulee maksun aika.
Kiina maksaa velkamme pois. Suomi maksaa luonnossa.
Suomi maksaa velkat hakkaamalla suomineiron ihan posliiniksi, eli metät raahataan Kemin tehtaaseen
No vähästäpä teillä hermot ja elämänusko menee. Ei pääse baariin ja kirjastoon ja kuntosalille nostaan punttia niin jo tuntuu että koko elämä on merkityksetöntä ja ohi. Miten te selviäisitte vakavasta sairaudesta (muu kuin korona) tai pysyvästä vammautumisesta, konkurssista, lähimmäisen menetyksestä, avioerosta, tai herra paratkoon, sodasta? Eihän siitä ole kuin sata vuotta ja allekin kun monet sairastuivat tuberkuloosiin ja polioon, ilman toivoa lääkkeistä ja paranemisesta. Omastakin suvusta tuo kolkko kohtalo tuli eteen useammalle ja sitä todella pelättiin, ihan syystä. Siihen verraten pärjäämme lopulta aika hyvin nyt.
Useimmille meistä tilanne on epämiellyttävä mutta selvästi on jo näkyvissä taivaanrannalla että kyllä tämä jossain vaiheessa laantuu ja elämä palaa pikkuhiljaa raiteilleen. Ei varmaan ihan samoille kuin ennen mutta tämänkin taudin kanssa opitaan lopulta toimimaan ja elämään niin että voimme palata työhön ja kanssakäymiseen muitten kanssa. Lopettakaa negatiivisuuden märehtiminen ja keskittykää siihen hyvään mitä teillä on niin jaksatte paremmin.
Ei tämä ole pelkkä elämäntyylikysymys. Itseltäni lähti työ ja uutta ei löydy. Olisinkin se ainut, mutta kun ei; koronatyöttömiä on paljon, ja lisää tulee.