Parisuhde.Mikä ärsyttää eniten?

Ei mikään parisuhteessa ärsytä, perhe-elämä kyllä rassaa välillä, kun on iso perhe huolehdittavana ja arki on kiireistä. Sitten alkaa toisen osallistumattomuus tai tietyt tavat ärsyttää, etenkin lasten kasvatuksessa. Niissä hetkissä pitää vain hakea sisäistä zeniä tai mennä vähän lenkille kiukuttelemaan, ettei kanna sitä vihaa parisuhteeseen.

Loppus tää korona ja epävarmuus työpaikasta, niin ottaisin eron. En ole nuori ja varmaan sitten tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen, mutta tämä korona on aukaissut silmäni siltä osin, että en halua tuhlata yhtään ylimääräistä päivää tuon naisen kanssa. Lasten vuoksi sinnitellyt, mutta nyt alkaa jätesäkki olemaan täysi.

Eli kaikki.

Ukko haisee liian pahalle.Lemu on aivan karmea.

Puolison loputon kyky löytää muun perheen tekemisistä aina joku negatiivinen kulma, jota pitää märinä-äänellä kovaan ääneen kaakattaa.

Kts. stereotyyppinen naisvalitus.

Ei jaksa enää pitkään, vaikka lasten perhe tässä tuleekin hajoamaan.

- Erilaiset siisteyskäsitykset: mies ei siivoa ollenkaan, minä rakastan siisteyttä (tavarat omilla paikoillaan ja pääpiirteittäin puhdasta).

- Erilaiset läheisyydentarpeet: mies ei ole kiinnostunut yhteisestä tekemisestä yhtälailla, viihtyy yksin. Romantiikasta puhumattakaan.

- Hyvin erilaiset persoonat

Jos joskus tiemme erkanevat, en ole kiinnostunut seurustelusta.

Näin viime yönä unta, että olin korvia myöten rakastunut nuoreen, komeaan mieheen. Todella intensiivinen, huumaava ja voimakas tunne ja veto tähän mieheen. Läheisyys pakahdutti onnesta ja onni täytti kaiken elämässä. Millään muulla ei ollut väliä. Aamulla, kun heräsin muistin tunteen vielä selvästi. Muistin myös, että olen tuntenut noin oikeasti joskus. Mietin, että oliko kohteena oma mieheni? En voi muistaa tarkkaan, koska siitä on 20 vuotta aikaa, mutta totesin, että näin on täytynyt olla. Uskomatonta, miten tunne samaa ihmistä kohtaan voi muuttua. Mietin, miksi näin on käynyt. Uskoisin, että pettymykset toisen negatiivisuuteen on aiheuttaneet tunteiden muuttumisen. Eli vastauksena kysymykseesi, mikä ärsyttää eniten, on toisen negatiivisuus, eli kaikenlainen minuun kohdistuva arvostelu. Se vie tunteet. En tajua, miksi sellaista pitää olla. Älkää tehkö sellaista. Älkää arvostelko ikinä läheisiänne. Se on kauheaa ja tappaa suhteen.

Joka vuosi aina vaan vanhempi ja rumempi puoliso.

Jos menee naimisiin kauniin nuoren naisen kanssa mistä se kiukkuinen vanhaämmä tulee?

Nainen ärsyttää miestä mies ärsyttää naista.

Vierailija kirjoitti:

Mies on ihan mt-potilas.

Kyllä se se on sitte moro.

Mikäkö ärsyttää? No se, että mies on yhtä surkea ruoanlaittaja kuin äitinsä. Ruoka on kylmää, kuivaa, raakaa tai mautonta. 

Vierailija kirjoitti:

Mikäkö ärsyttää? No se, että mies on yhtä surkea ruoanlaittaja kuin äitinsä. Ruoka on kylmää, kuivaa, raakaa tai mautonta. 

Ei muuta kuin mono miehelle.

Valehtelu, vaikka siitä ostiko kaupasta itselleen jöötelön kauppareissulla. Kirkkain silmin väittää toista, vaikka jöötelövana takin rinnuksilla seisoo edessäni.

Siis jatkuva valehtelu, käsittämättömistä asioista. En ymmärrä, mies kuitenkin 50+, ei pitäis enää olla mikään mopojesse nurkan takana tupakalla...

Nainen menee urhelijanuoren kanssa naimisiin, mistä se kaljamahainen hampparin purija, valehteleva pettäjä, ilmestyy sohvan pohjalle??

Vierailija kirjoitti:

Puolison loputon kyky löytää muun perheen tekemisistä aina joku negatiivinen kulma, jota pitää märinä-äänellä kovaan ääneen kaakattaa.

Kts. stereotyyppinen naisvalitus.

Ei jaksa enää pitkään, vaikka lasten perhe tässä tuleekin hajoamaan.

Sama. Kyllä perhe-elämä ja yhdessä asuminen yleensäkin ovat saatanan keksintöä.

Yhdyn muihin jotka sanoivat viihtyvänsä yksin. Saa tehdä aivan rauhassa omia juttuja, nykyajan mahdollisuuksineen kuten seksirobotit (heh heh). Miettikää nyt, meidän esi-isät on eläny jossain ahtaissa kuopissa ku meillä on vielä täällä Suomessa niin paljon tilaa olla, ja luontoa mistä nauttia, kaikesta teknologiasta puhumattakaa. Tai sitten pitäisi varmaan olla joku jättikokoinen talo esim. tapauksessani naisen kanssa, niin sehän olis varmaan parasta. Ei tarvis riidellä kun voisi vaan kadota pariksi tunniksi.

Ei vaan kestä kun se menee siihen sohvalla löhöilyyn ja naposteluun katsoessa jotain paskoja suoratoistopalveluiden valikoimia.

Sanoin vaan, ei tarvitse ottaa niin vakavasti.

Eipä ärsytä mikään kun ei ole enää parisudetta.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan vain se, että miksi tapasin nykyisen vaimoni vasta silloin kun tapasin. Tai ei se oikeastaan ärsytä, vaan hieman harmittaa. Vaimoni on kaunis, paljon nuorempi, mukava ja hauska, sekä aivan loistava muutenkin. Mukava elää seesteistä elämää hyvän kumppanin kanssa.

Miksi tuo "paljon nuorempi" on sinusta hyvä asia (oletan, että on, koska listaat sen)?

Vieressä kyhnääminen ja toisen ihmisen fyysiset toiminnot äänineen ja hajuineen.

Siksi en oikein koekaan enää kykeneväni asumaan kenenkään kanssa yhdessä.

:(

Meillä täytyy olla todella hyvä parisuhde kun minun on vaikea keksiä yhtäkään asiaa.

Jos väkisin pinnistelen ja mietin niin...

Ei tuu mitään mieleen.

Kysyin mieheltä samaa minusta ja vastasi: "Ei mikään".

Joo ei tämä oo mun ketju.