Riittääkö 6-7 h unta/yö aikuiselle ihmiselle? (jatkuva väsymys)
Varsinainen kysymys otsikossa.
Lapset menevät nukkumaan n. klo 21-22, sen jälkeen katsotaan miehen kanssa jakso jotain sarjaa ja sänkyyn pääsee vaihtelevasti klo 23-24 välillä. Herätys aamulla klo 6-7 aikoihin ja siis MYÖS viikonloppuna, koska nuorimmainen lapsi on aamuvirkku ja herättää aina meidät vanhemmatkin.
Näillä unilla menty nyt vuosia ja kova uupumus alkaa painaa. Olen miettinyt kilpparia, ruokavaliota, rauta-arvoja jne. mutta voiko sittenkin olla, että nukun kerta kaikkiaan liian vähän?
Ajatuksia, kokemuksia?
Kommentit (186)
Pakkohan sen on riittää kun ei ole vaihtoehtoja
Yli 37v menty 2-4h yhtäjaksoisilla unilla, loput muutaman minuutin pilkkeitä. Silti on pitänyt slvitä elämästä vaikka väsyttää.
5 tuntia olisi jo unelmien täyttymys!
Eihän tuo 6h:kaan normaalia ole mutta kyllä sillä jotenkin selviää
Sulla on AP jo hyvän kuuloinen suunnitelma, että priorisoit unen n. joka toinen ilta. Peukku sille.
Haluan kertoa omasta unenkorjausprojektistani, jos siitä olisi sulle hyötyä. Olen tästä jossain ketjussa kertonutkin. Eli olin elänyt aikamoisessa univelassa koko vauvavuoden ja osan taaperovuotta. Lapsen ollessa noin puolitoista kyrsiinnyin siihen hirveään väsymykseen ja sumuun ja päätin testata, voiko tilanteen korjata ja onko se vaikeaa.
Aloin systemaattisesti mennä nukkumaan samaan aikaan lapsen kanssa. Lapsi nukkui noin 11-tuntisia öitä, ja niin nukuin minäkin! Heräsin vasta siihen, että lapsi heräsi. Unentarve oli VALTAVA. Ihan käsittämätön. Aloin miettiä, olenko mennyt pysyvästi rikki ja tarvitsenko tästä lähtien 12 tuntia unta.
Ehkä jännintä oli, että mulla oli ekat pari viikkoa PASKEMPI olo kuin ennen kokeilua. Ajattelen näin jälkeenpäin, että keho silloin vasta uskalsi näyttää koko väsymyksensä. Älä AP siis luovuta heti, jos tuntuu, että lisäuni pahentaa oloa.
Paskasta olosta huolimatta päätin jatkaa ja katsoa, mihin kokeilu johtaa. Unimaratoneissa meni noin kolme viikkoa. Sitten koitti se maaginen aamu, kun ding, heräsinkin aamuneljältä kahdeksan tunnin jälkeen täysin VIRKEÄNÄ!!! En ikinä unohda sitä tunnetta! Enkä koko sitä päivää. Tuntui, että maailma se oli täynnä värejä ja yksityiskohtia, joita en sumussa ollut nähnyt. Muistan, miten kävelin kadulla rattaita työntäen ja vaan katselin maailmaa ihmeissäni. Se oli melkein uskonnollinen kokemus. :D Mulla oli skarppi ja levollinen olo, kaikki tuntui helpommalta ja kevyemmältä enkä ärtynyt lapseen(kaan) niin helposti. Tajusin, että tätä on elämä ilman univelkaa, tältä ihmisestä KUULUISI tuntua!
Sen olen muistanut siitä asti ja muiston voimalla on helppo motivoida itsensä nukkumaan riittävästi ja ottamaan univelat nopeasti kiinni. :)
Jälkikäteen voi laskea, että nukkumani lisäuni vastasi ehkä kahta lisätuntia yössä (koska lapsi yhä herätteli välillä) x kolme viikkoa = n. 40-50 lisätuntia. Elämäni parhaita projekteja, suosittelen NIIN LÄMPIMÄSTI kaikille väsyneille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko mitenkään ajatella, että katsotte sitä telkkua sylikkäin vaikka esim vain jokatoinen ilta? Tai pari kertaa viikossa? Ei tuo uni riitä, hullua että on parisuhdeajan piikkiin lähdetty verottamaan yhtä lähtökohtaisinta ihmisen perustarvetta. Perustarpeet ensin kuntoon!
Ja nuo ehdotukset,että voisiko lapset mennä aiemmin nukkuu?! Pitää ehkä miettiä, mikä on kohtuullista. Voiko 14v käskeä sänkyyn 20.30, koska vanhempia huvittaa viettää omaa aikaa? Onko se kohtuullista?Ei nyt parisuhdeajan piikkiin, kyllä minä myös ihan tykkään sarjojen ja leffojen katsomisesta siinä missä lukemisesta, yksi harvoista harrastuksistani. Nämä meidän sarjat on vaan usein niin verisiä, ettei voida lasten hereillä ollessa katsoa. Teinit tuskin menevät rikki jos katsotaan jotain K18-sarjaa illalla miehen kanssa (sikäli kun ei ole aikuisviihteestä kyse). AP
Ettekö muuta tee päivisin yhdessä tai mitä yhteistä teillä on? Vai onko tuo teidän yhteinen harrastus?
Johan nyt on taas tulkintaa 🤦🏻♀️
Varmaankin yksilöllistä. Mulla 6 tunnin yöuni sopii parhaiten. 8 tunnin yöunet on aivan liikaa, tuntuu etten herää noin pitkien yöunien jälkeen kunnolla koko päivänä.
Äsken pitkän sepustuksen kirjoittanut vasta vielä AP:n varsinaiseen kysymykseen:
Ei, korjausliikkeen jälkeenkään mulle ei riitä 6-7 tuntia.
Jos ei ole yhtään univelkaa eikä kukaan herätä äitiä yöllä kertaakaan, niin 7,5 tunnin jälkeen alan heräillä itsestään. Koen, että se on mun nimimitarve. Muussa tapauksessa 8 tai 8,5 on hyvä. (Koska let's face it, lapsiperheessä ei vielä isompienkaan lasten kanssa saa joka kerta nukkua yötään putkeen...)
7 h. riitää hyvin.Ota aikataulusi haltuun ja tekemisesi.Tai kotona muutoin olevana.Ajan halinta on tärkein.Kerkiät silloin hyöty liikuntaa käytää.Kuin kevyt ilta kävely yksin,lasten kanssa,puolison.Jätä se tv sarja katsomatta.kuin F.B. Älä syö tukevaa iltapalaa.Ruoka rytmi .Älä ota tavaksi ääni kirjat.Vaan rauhota itsesi illalla ilta sautujen jälkeen.Lukemalla kirjaa itse. Puhu mieltä painavat asiat heti.Tai jos asut yksin kirjota ne pois päästäsi paperille: Helottaa ja et vie niitä silloin vuoteeseen mukanasi ,et pohdi niitä aamu yöhön. Oma elämäni on ollut juuri edellä mainittua ja mahtavat unen lahjat.Siloinkin kun olin nuori työssä käyvä 2 lapasen äiti.Ilman puolisoa. Säällä kuin säällä joka ilta ulos,Ensin illalinen syötiin,tiskasi ja ulos 1h.Kotio takaisin.Ilta pesut,ilta sadut ja nukuu, Etuna ei äly laiteita silloin.Syystä ei äly puhelin nytkään,tai F,B. varmasti söisi minut,roikuisn siellä.Kärsisin unetomuus kun elämääni halitsisi F.B esim ja tykäykset.Rytmitä aikasi syömisesi ulkoilusi.Löydät uni rytmin silloin.Kyse on ottaa käytöön ajan hallinan.Löytää ulkoilun ilo.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö muuta tee päivisin yhdessä tai mitä yhteistä teillä on? Vai onko tuo teidän yhteinen harrastus?
Lapsi on se yhteinen harrastus. Tähän harrastukseen kuuluu erottamattomasti väsymys, joka kestää useita vuosia.
mielipide ajatus monien joukossa kirjoitti:
7 h. riitää hyvin.Ota aikataulusi haltuun ja tekemisesi.Tai kotona muutoin olevana.Ajan halinta on tärkein.Kerkiät silloin hyöty liikuntaa käytää.Kuin kevyt ilta kävely yksin,lasten kanssa,puolison.Jätä se tv sarja katsomatta.kuin F.B. Älä syö tukevaa iltapalaa.Ruoka rytmi .Älä ota tavaksi ääni kirjat.Vaan rauhota itsesi illalla ilta sautujen jälkeen.Lukemalla kirjaa itse. Puhu mieltä painavat asiat heti.Tai jos asut yksin kirjota ne pois päästäsi paperille: Helottaa ja et vie niitä silloin vuoteeseen mukanasi ,et pohdi niitä aamu yöhön. Oma elämäni on ollut juuri edellä mainittua ja mahtavat unen lahjat.Siloinkin kun olin nuori työssä käyvä 2 lapasen äiti.Ilman puolisoa. Säällä kuin säällä joka ilta ulos,Ensin illalinen syötiin,tiskasi ja ulos 1h.Kotio takaisin.Ilta pesut,ilta sadut ja nukuu, Etuna ei äly laiteita silloin.Syystä ei äly puhelin nytkään,tai F,B. varmasti söisi minut,roikuisn siellä.Kärsisin unetomuus kun elämääni halitsisi F.B esim ja tykäykset.Rytmitä aikasi syömisesi ulkoilusi.Löydät uni rytmin silloin.Kyse on ottaa käytöön ajan hallinan.Löytää ulkoilun ilo.
Välimerkit ja kappalejaot ovat ystäviäsi. Ei tuota tekstiä lue Erkkikään.
Jäätyäni eläkkeelle olen nukkunu jopa 10 tunnin unet.
No eipä ole kiire mihinkään😊
Itselleni olennaisempaa on syvän unen määrä. Tavoitteeni on nukkua 7h joka yö, mutta se edellyttää noin 8 tunnin varaamista nukkumiseen aktiivisuusrannekkeen mukaan. Viikkotasolla saan keskimäärin 6-7h unta per yö, mutta välillä nukun vajaa 5h ja välillä 8,5h.
Uneni on katkonaista. Olo on kohtalainen, jos syvää unta on vähintään tunti yössä. Kärsin väsymyksestä, mutta veriarvot ovat aina olleet hyvät. Harmi kun en osaa nukkua pidempään.
Minulle ei todellakaan riittäisi pidemmän päälle. Huomaa olevansa ihan eri ihminen kun saa putkeen useamman yön hyvälaatuista unta 8-10h. Luulin, että väsymys on normaalia, mutta tosiaan kun sain nukuttua paremmin, osasin verrata normiolotilaan. Siitä kontrastista vasta huomasi, että 7h unilla olen ihan unenpuutteinen ja liian huonovointinen.
Nukun kanssa tuon verran ja välillä lapset herätteleekin. Ei todellakaan riitä. Mutta olen saanut vähän itselleni oikeanlaisesta ruokavaliosta energiaa lisää. Ehkä liikuntakin toisi sitä kaivattua energiaa lisää.
Täysin yksilöllistä. Minulle ei riitä. Huomaan sen jo muutaman päivän päästä, jos olen nukkunut liian vähän. Pikkulapsi-aika oli ihan kamalaa, koska toinen poika heräsi parin tunnin välein ainakin kaksi vuotta. Olin kuin zombi. Myös pojat ovat erilaisia, toiselle riittää vähempi uni, kuin toiselle ja se näkyy välillä siten, että kun toinen on valvottanut toista, aamulla toinen on kiukkuinen kuin mikä, ja toinen jaksaa ihan hyvin.
Minulle ei riittäisi, tarvitsen tasan 9h unta. Mielummin nipistäisin telkkarin katselu-ajasta, kuin unistani.
Yksilöllistä. Minä nukun 5h yössä ja riittää hyvin, töiden jälkeen toki 1,5h päiväunet. Vähempikin voisi riittää, mutta monivaiheisemmat unirytmit menisi jo hankalaksi.
Jos olet 'miettinyt kilppareita, rauta-arvoja....' mikset mittauta niitä?
Ja ihan jo tässä vaiheessa tiedoksi lääkäreiden höpinöistä piittaamatta: rautavarastosi voi olla aivan tyhjä, vaikka hemoglobiini olisi korkeakin. Ferritiinilukema 30 tai sen alle on jo selvä raudanpuute. Mikä tahansa elimistön oireetonkin tulehdus nostaa ferritiiniarvoa, joten kannattaa aina mittauttaa myös herkkä crp.
Raudanpuute riivaa lähes kaikkia naisia, jotka kärsivät runsaista kuukautisista, ovat synnyttäneet ja imettäneet. Myös miehet, jotka käyttävät happosalpaajia, ja/tai urheilevat rankasti, ovat usein raudanpuutteisia. Googlaamalla löytyy runsaasti tietoa aiheesta.
Suurin osa aikuisista tarvitsee 8 tunnin unet palautuakseen kunnolla. Alle 7 tunnin unet johtavat suurimmalla osalla siihen, ettei syvää REM-univaihetta saavuteta riittävän pitkäksi aikaa ja aivojen kuona-aineenvaihdunta ei pääse toimimaan kunnolla.
Suurimmalle osalle ei riitä. Tiedän, että se parisuhdeaikakin on tärkeää, mutta ehkä sitä olisi vähän syytä lyhentää ja harventaa, tv:n katsominen illalla vielä huonontaa unen laatua. Minä olen huomannut, että 7,5h levollista unta on aika sopiva, alle sen olen väsynyt mutta yli 8h unia harvoin pystyn nukkumaan vaan herään sitten itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on AP jo hyvän kuuloinen suunnitelma, että priorisoit unen n. joka toinen ilta. Peukku sille.
Haluan kertoa omasta unenkorjausprojektistani, jos siitä olisi sulle hyötyä. Olen tästä jossain ketjussa kertonutkin. Eli olin elänyt aikamoisessa univelassa koko vauvavuoden ja osan taaperovuotta. Lapsen ollessa noin puolitoista kyrsiinnyin siihen hirveään väsymykseen ja sumuun ja päätin testata, voiko tilanteen korjata ja onko se vaikeaa.
Aloin systemaattisesti mennä nukkumaan samaan aikaan lapsen kanssa. Lapsi nukkui noin 11-tuntisia öitä, ja niin nukuin minäkin! Heräsin vasta siihen, että lapsi heräsi. Unentarve oli VALTAVA. Ihan käsittämätön. Aloin miettiä, olenko mennyt pysyvästi rikki ja tarvitsenko tästä lähtien 12 tuntia unta.
Ehkä jännintä oli, että mulla oli ekat pari viikkoa PASKEMPI olo kuin ennen kokeilua. Ajattelen näin jälkeenpäin, että keho silloin vasta uskalsi näyttää koko väsymyksensä. Älä AP siis luovuta heti, jos tuntuu, että lisäuni pahentaa oloa.
Paskasta olosta huolimatta päätin jatkaa ja katsoa, mihin kokeilu johtaa. Unimaratoneissa meni noin kolme viikkoa. Sitten koitti se maaginen aamu, kun ding, heräsinkin aamuneljältä kahdeksan tunnin jälkeen täysin VIRKEÄNÄ!!! En ikinä unohda sitä tunnetta! Enkä koko sitä päivää. Tuntui, että maailma se oli täynnä värejä ja yksityiskohtia, joita en sumussa ollut nähnyt. Muistan, miten kävelin kadulla rattaita työntäen ja vaan katselin maailmaa ihmeissäni. Se oli melkein uskonnollinen kokemus. :D Mulla oli skarppi ja levollinen olo, kaikki tuntui helpommalta ja kevyemmältä enkä ärtynyt lapseen(kaan) niin helposti. Tajusin, että tätä on elämä ilman univelkaa, tältä ihmisestä KUULUISI tuntua!
Sen olen muistanut siitä asti ja muiston voimalla on helppo motivoida itsensä nukkumaan riittävästi ja ottamaan univelat nopeasti kiinni. :)
Jälkikäteen voi laskea, että nukkumani lisäuni vastasi ehkä kahta lisätuntia yössä (koska lapsi yhä herätteli välillä) x kolme viikkoa = n. 40-50 lisätuntia. Elämäni parhaita projekteja, suosittelen NIIN LÄMPIMÄSTI kaikille väsyneille!
Kiitos rohkaisevan kokemuksen jakamisesta! Sehän tässä on, että olen niin tottunut jatkuvaan väsymykseen ja arjen oravanpyörään, että en ole tajunnut nukkuvani todennäköisesti liian vähän. Joten täytyy ihan mielenkiinnosta kokeilla nukkua enemmän.
Sotasuunnitelma on seuraava:
1) koko perheen iltojen rauhoittaminen (mikä toivottavasti tukee ihan jokaisen perheenjäsenen nukkumista)
2) lasten iltojen aikaistaminen niin, että ns. oma aika alkaisi viimeistään klo 21 (joten sänkyyn pääsisi viimeistään klo 22 kaikkina iltoina)
3) miehen nukutusvuoroilla menen itse nukkumaan samaan aikaan kuin lapsetkin, eli jo klo 20-21 aikoihin
Näistä tavoitteelle numero 2 täytyy antaa aikaa varsinkin, kun kuukauden päästä tulee taas kesäaika sotkemaan rytmiä. Mutta tavoitteet numero 1 & 3 ovat ihan itsestä kiinni ja toteutettavissa heti.
Kiitos kaikille kommenteista ja joo, arkijärkeni on tosiaankin hukassa. Sitä se väsymys teettää :-D Tässä kun on pohjalla vielä vuosien yöheräilyt lasten vauva- ja taaperoajalta.
AP
Ettekö muuta tee päivisin yhdessä tai mitä yhteistä teillä on? Vai onko tuo teidän yhteinen harrastus?