Lue keskustelun säännöt.
Merikarvian poikamiehet ihmettelevät mikä nykyajan naisia vaivaa: "ehkä heillä on korkeammat tavoitteet"
27.02.2021 |
Merikarvialla sataa nuorta miestä kohden on 7180 samanikäistä naista. Samanlainen tilanne on Pomarkussa, Nakkilassa, Karviassa ja Kokemäellä.
Krister Ristimäki arvelee, että naiset lähtevät, koska he eivät löydä Merikarvialta mieleistään työtä.
Ehkä heillä on korkeammat tavoitteet ja he haluavat jollekin tietylle alalle. Täällä ei oikein ole palveluitakaan. Kela on hävinnyt ja nyt on enää pari kauppaa, pankki ja posti.
Me miehet ehkä tyydytään vähän vähempään. Ei niin kiinnosta tuo kaupunkilaiselämä.
Kommentit (1318)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu nainen muuttaa pois sieltä peräkylästä, koska siellä ei ole:
- hyviä opiskelupaikkoja
- hyviä työpaikkoja
- hyviä sinkkumiehiä
- hyviä julkisia palveluita
- hyvää joukkoliikennettäKautta historian on ollut niin, että naiset lähtevät pois kotiseudultaan paljon useammin kuin miehet. Naiset löytävät paremman aviopuolison naapurikylästä (ja naapurimaasta) ja muuttavat sinne asumaan.
Miten tuo on edes teoriassa mahdollista etä parempi puoliso löytyy aina naapurikylästä tai naapurimaasta?
Eiköhän tuo haiskahda naisten biologiselta vietiltä (=pakkomielteeltä) vaihtaa jatkuvasti maisemaa.
Palstan uusi autistinen jankutusaihe. Jos kerran naisilla on vietti vaihtaa jatkuvasti maisemaa ja se on negatiivinen asia, niin silloin on varmaan helpompi elää ilman naista, eikö totta?
Kukaan ei ole tässäkään ketjussa valittanut naisettomuuttaan. Ainoastaan naiset ovat puhuneet siitä kuinka miehet väittämän mukaan tekevät niin.
Ja muka jahtaavat vain instapissiksiä. 99%:lle miehistä kelpaa tavallinen nainen. Naisille ei vain kelpaa se tavallinen mies.
Niimpä, kummassa on vika, avaimessa vai lukossa kun ei käy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi muuttaa maalta kaupunkiin jossa minulla ei olisi yhtään mitään yhteistä siellä olevien naisten tai muutenkaan kaupunkiympäristön kanssa? Vaikka siellä olisi enemmän töitä tai palveluita niin voisin pahoin siinä ympäristössä koska siellä ei ole minulle mitään, ihmisiä joiden kanssa ei ole mitään yhteistä ja pelkkiä betonikuutioita valo ja melusaasteen kera. Täällä sentään voi hengittää ja kävellä pimeällä tiellä rauhassa ja kuunnella normaaleja luonnon ääniä eikä sitä jatkuvaa huutoa tai meteliä seinän takaa tai varoa narkkeja tai muita pelottavia tyyppejä.
Täällä pk-seudullakaan eivät kaikki asu kaupunkimaisesti ja ole kiinnostuneita kaupunkielämästä. Olen asunut koko ikäni Espoon pientalolähiöissä enkä ole samanlainen kuin kaupunkilaiset. Jos tästä pitäisi muuttaa 20 km kohti keskustaa tai 20 km kauemmas, menisin ehdottomasti kauemmas.
Täällä kuitenkin on töitä ja pitäisin vastuuttomana muuttoa paikkaan, jossa ei olisi työmahdollisuuksia. Samoin pidän vastuuttomana tyypin kommenttia siitä, ettei muuttaisi työn perässä. Ok, jos pystyy itse elättämään itsensä ilman töitä. Kyllähän minäkin mielummin asuisin pikkupaikkakunnalla omakotitalossa järven rannalla, mutta en voi maksattaa sitä muilla.
Mulla on vähän samanlainen tilanne siltä osin, että mä olen toistaiseksi "jumissa" juurikin pk-seutulaisessa neukkukuutiolähiössä. Ai miksi? No, mun porukat ja lasteni tädit jotka auttavat lastenhoidossa ja joita ilman ihan oikeasti en olisi pärjännyt, asuvat kaikki 10 min automatkan päässä. Toinen lapsistani tarvitsee toimintaterapiaa, ja löysimme ihanan terapeutin kirjaimellisesti kadun toiselta puolelta. Mieheni tekee töitä, joissa on pakko fyysisesti olla paikalla, ja tämän työpaikan löytö oli hänelle työttömyyden jälkeen lottovoitto. Minulla on työpaikka, jossa minulla on harvinaislaatuisen täysjärkinen pomo. Lapsillani on lähitaloissa rakkaita kavereita. Jne jne.
Joten minäkin nyt siis olen täällä, lapsuudenlähiössäni, kaikki asiat ovat näin pandemia-aikana niin hyvin kuin ne voivat olla - ja minä kärsin. Kärsin tästä valosaasteisesta, märän betonin, huonon kaupunkisuunnittelun ja sosiaalisten ongelmien kyllästämästä louhikosta. Kärsin siitä, ettei meillä ole varaa muuttaa edes 2-5 km kauemmas siten, ettei esim. arjen pyörittäminen vaikeutuisi kohtuuttomasti. Kärsin siitä, etten ole vuosiin päässyt rakkaan retkeilyharrastukseni pariin takaisin. Kärsin luonnon puutteesta. Kärsin hiljaisemman ja maalaisemman elämänmenon puutteesta. Kärsin siitä, että pelkään tyttärieni koulumatkan aikana (täällä on taas nähty namusetiä).
Eli on meitäkin, jotka epätoivoisesti haluaisimme asua Merikarvian kaltaisella paikkakunnalla, mutta jotka kerta kaikkiaan emme voi. Olenkin hieman kade Hesarin jutun sympaattiselle nuorellemiehelle. Hän vaikutti niin jalat maassa olevalta ja mukavalta, että kerkesin jopa ajatella miten mukavaa olisi, jos tyttäreni, edes toinen, löytäisi tuon miellyttävän jantterin kaltaisen puolison. Anoppi tulisi sitten kyllä kyläilemään :)
kyllä ihmiset esim. 80-luvulla muutti pikkukaupungista isompaan esim. lukion jälkeen. Itte päädyin tosin pikkukaupungin vieressä olevaan jonkin verran isompaan kaupunkiin opiskelujen jälkeen (Helsinki). Tosi moni samana vuonna kirjoittaneista asuu esim. Tampereen tai Turun (lähi)alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmittaa tässä keskustelussa se, että itsensä kehittäminen tarkoittaa jotain pk-seudun museoissa ja kulttuuririennoissa käymistä. Mulle itsensä kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea omien heikkouksien rehellistä myöntämistä ja kehittämistä, ihmistä, joka pyrkii oppimaan elämään viisaasti ja muita kunnioittaen. Ei mitään, että kuinka usein käy Ateneumissa.
Olen 30v sinkkunainen, akateeminen ja asun Töölössä Helsingissä ja teen asiantuntijahommia. Luonteeltani hötkyilevä ja ahdistuva. Jos Merikarvialta löytyisi vakaa, rehellinen mies, joka haluaa rakentaa kunnioittavan ja onnellisen parisuhteen olisi mulle aivan se ja sama onko se sahalla töissä. Päinvastoin koen, että maalta juuri tuommoinen voisikin löytyä eikä mistään Helsingin konsulttitoimistostaTästä samaa mieltä. Enkä ole edes "duunari".
Koko ketju on melkoista naisten itsensä nostamista korokkeelle. Perusteena tälle on lähteminen kotiseudulta (mikä meriitti tämä muka on?) ja käyminen museoissa, kahviloissa ja teattereissa (siis täh?).
On melkoisen koomista että tuollaisilla asioilla yritetään nostaa itseä Merikarvialaisen työssäkäyvän, kavereita ja harrastuksia omaavan ihan asiallisen oloisen sinkkumiehen yläpuolelle.
Tuo on samaa tasoa kuin jos minä pukeutuisin Dressmannin kauluspaitaan ja kävisin businessfoorumissa kuuntelemassa ilmaiseksi kuuntelemassa jonkun gurun pep talkin - ja sitten nyrpistelisin nenääni jokaiselle valkokaulusduunarille, vaikka olen itsekin tavallisessa työssä eikä minulla ole CV:ssä mitään tavallisuudesta poikkeavia saavutuksia.
Se kaupunkiin muuttaminen ja teatterissa käyminen ei ole yhtään mitään. Ei sen kummempaa kuin jos muutat omaan kämppään siellä maalla, haet töitä ja käyt kaljalla. Ihan turhaa uhota sellaisella.
Olen yksi näistä jotka on kertoneet, etten muuttaisi Merikarvialle, koska minulle kulttuuri on tärkeää. Tämä ei ole itseni nostamista jalustella vaan faktaa.
En pidä omia mielenkiinnonkohteitani parempia kuin jonkun toisenkaan, mutta minun elämäni olisi aika onnetonta, jos joutuisin muuttamaan alueelle, jonka kulttuuritarjonta on todella vähäistä, kaikkialle pitäisi liikkua autolla eikä minulle mielekästä vapaa-ajantekemistä löytyisi. Puhumattakaan, etten välttämättä löytäisi edes koulutusta vastaavaa työtä tuollaiselta pikkupaikkakunnalta.
En pidä esim autonrassausta tai sahatyöntekijää sen huonompana ihmisenä kuin minä ja voisin varmasti tällaisen kanssa seurustella, jos tämä asuisi lähempänä isoa kaupunkia ja meiltä löytyisi jotain yhteistä arvopohjaa ja mielenkiinnonkohteita. Merikarvialle tai muihin vastaaviin paikkoihin en kuitenkaan olisi valmis muuttamaan oli mies miten ihana vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu nainen muuttaa pois sieltä peräkylästä, koska siellä ei ole:
- hyviä opiskelupaikkoja
- hyviä työpaikkoja
- hyviä sinkkumiehiä
- hyviä julkisia palveluita
- hyvää joukkoliikennettäKautta historian on ollut niin, että naiset lähtevät pois kotiseudultaan paljon useammin kuin miehet. Naiset löytävät paremman aviopuolison naapurikylästä (ja naapurimaasta) ja muuttavat sinne asumaan.
Miten tuo on edes teoriassa mahdollista etä parempi puoliso löytyy aina naapurikylästä tai naapurimaasta?
Eiköhän tuo haiskahda naisten biologiselta vietiltä (=pakkomielteeltä) vaihtaa jatkuvasti maisemaa.
Palstan uusi autistinen jankutusaihe. Jos kerran naisilla on vietti vaihtaa jatkuvasti maisemaa ja se on negatiivinen asia, niin silloin on varmaan helpompi elää ilman naista, eikö totta?
Kukaan ei ole tässäkään ketjussa valittanut naisettomuuttaan. Ainoastaan naiset ovat puhuneet siitä kuinka miehet väittämän mukaan tekevät niin.
Ja muka jahtaavat vain instapissiksiä. 99%:lle miehistä kelpaa tavallinen nainen. Naisille ei vain kelpaa se tavallinen mies.
Kooste miesten valituksen aiheista:
- liian ruma nainen johon tyydyttiin
- liian kaunis joka tuhlaa ja kyselee IKEA reissulla miehensä mielipidettä
Olit kaunis tai ruma et voi ikinä voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pori kuuluu Pirkanmaan talousalueeseen, eli Tampere on lähin parempia palveluja tarjoava kaupunki.
No eikä kuulu. On Satakunnan pääkaupunki ja suunta on Turkuun.
Pirkanmaa ja Tampere on lähellä, taloudellinen yhteistyö kiintempää. Hyvät liikenne yhteydet, tie ja rautatie.
Turku on kauempana, huonot liikenneyhteydet, vähemmän taloudellista yhteistyötä.
Historiallisesti kyllä kuulunut aikaisemmin Turkuun kun oli vielä esim. Turun- ja Porin lääni.
Rauman seudulta on lyhyempi matka Turkuun.
Pori ei ole Rauma.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä pikkupaikkakuntien miesten morkkaamista. Artikkelin mies vaikuttaa ihan sympaattiselta. Ei hän valitellut että naisilla olisi ihmeellisiä vaatimuksia, eikä vaatinut naisia muuttumaan ja muuttamaan, ei vinkunut, että hänellä olisi joku ihme oikeus tietynlaiseen naiseen, joka jonkun muun pitäisi hänelle kotiin tarjota (kuten joillakin palstamiehillä tuntuu olevan tapana). Hän tuntui olevan ihan tyytyväinen elämäänsä, ja on varmasti mukava mies. Miksi ihmeessä kaikki ihmiset pitää tunkea samaan muottiin? Jos joku haluaa elää keskenään pikkupaikkakunnalla ja tyytyä sellaiseen elämään, se hänelle suotakoon.
En minäkään ymmärrä. Minusta kyseisen artikkelin mies vaikutti hyvin järkevältä ja maanläheiseltä ja sellaiselta, joka tuntee itsensä. En missään nähnyt edes puolella sanalla hänen syyttävän vallitsevasta tilanteesta ketään. Tässäkin keskustelussa oli aluksi hyviäkin kommentteja, kunnes kaiken maailman häiriköt alkoivat lietsoa toisiaan ja spämmiä, ei ihme, jos ei rakentavaa keskustelua eri osa- tai sukupuolten välille synny.
Minä olen syntynyt Helsingissä mutta olen sielultani ehdottomasti pikkupaikkakuntalainen. Koitan järjestää muuttoa jonnekin kauemmas, ja otan etätyöt mukaani. Kaupungissa asuminen ei sovi minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu nainen muuttaa pois sieltä peräkylästä, koska siellä ei ole:
- hyviä opiskelupaikkoja
- hyviä työpaikkoja
- hyviä sinkkumiehiä
- hyviä julkisia palveluita
- hyvää joukkoliikennettäKautta historian on ollut niin, että naiset lähtevät pois kotiseudultaan paljon useammin kuin miehet. Naiset löytävät paremman aviopuolison naapurikylästä (ja naapurimaasta) ja muuttavat sinne asumaan.
Miten tuo on edes teoriassa mahdollista etä parempi puoliso löytyy aina naapurikylästä tai naapurimaasta?
Eiköhän tuo haiskahda naisten biologiselta vietiltä (=pakkomielteeltä) vaihtaa jatkuvasti maisemaa.
Palstan uusi autistinen jankutusaihe. Jos kerran naisilla on vietti vaihtaa jatkuvasti maisemaa ja se on negatiivinen asia, niin silloin on varmaan helpompi elää ilman naista, eikö totta?
Kukaan ei ole tässäkään ketjussa valittanut naisettomuuttaan. Ainoastaan naiset ovat puhuneet siitä kuinka miehet väittämän mukaan tekevät niin.
Ja muka jahtaavat vain instapissiksiä. 99%:lle miehistä kelpaa tavallinen nainen. Naisille ei vain kelpaa se tavallinen mies.
Niimpä, kummassa on vika, avaimessa vai lukossa kun ei käy?
No sano kummassa on vika? Teoriassa on mahdollista, että jommassa kummassa tai jopa molemmissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmittaa tässä keskustelussa se, että itsensä kehittäminen tarkoittaa jotain pk-seudun museoissa ja kulttuuririennoissa käymistä. Mulle itsensä kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea omien heikkouksien rehellistä myöntämistä ja kehittämistä, ihmistä, joka pyrkii oppimaan elämään viisaasti ja muita kunnioittaen. Ei mitään, että kuinka usein käy Ateneumissa.
Olen 30v sinkkunainen, akateeminen ja asun Töölössä Helsingissä ja teen asiantuntijahommia. Luonteeltani hötkyilevä ja ahdistuva. Jos Merikarvialta löytyisi vakaa, rehellinen mies, joka haluaa rakentaa kunnioittavan ja onnellisen parisuhteen olisi mulle aivan se ja sama onko se sahalla töissä. Päinvastoin koen, että maalta juuri tuommoinen voisikin löytyä eikä mistään Helsingin konsulttitoimistostaTästä samaa mieltä. Enkä ole edes "duunari".
Koko ketju on melkoista naisten itsensä nostamista korokkeelle. Perusteena tälle on lähteminen kotiseudulta (mikä meriitti tämä muka on?) ja käyminen museoissa, kahviloissa ja teattereissa (siis täh?).
On melkoisen koomista että tuollaisilla asioilla yritetään nostaa itseä Merikarvialaisen työssäkäyvän, kavereita ja harrastuksia omaavan ihan asiallisen oloisen sinkkumiehen yläpuolelle.
Tuo on samaa tasoa kuin jos minä pukeutuisin Dressmannin kauluspaitaan ja kävisin businessfoorumissa kuuntelemassa ilmaiseksi kuuntelemassa jonkun gurun pep talkin - ja sitten nyrpistelisin nenääni jokaiselle valkokaulusduunarille, vaikka olen itsekin tavallisessa työssä eikä minulla ole CV:ssä mitään tavallisuudesta poikkeavia saavutuksia.
Se kaupunkiin muuttaminen ja teatterissa käyminen ei ole yhtään mitään. Ei sen kummempaa kuin jos muutat omaan kämppään siellä maalla, haet töitä ja käyt kaljalla. Ihan turhaa uhota sellaisella.
Olen yksi näistä jotka on kertoneet, etten muuttaisi Merikarvialle, koska minulle kulttuuri on tärkeää. Tämä ei ole itseni nostamista jalustella vaan faktaa.
En pidä omia mielenkiinnonkohteitani parempia kuin jonkun toisenkaan, mutta minun elämäni olisi aika onnetonta, jos joutuisin muuttamaan alueelle, jonka kulttuuritarjonta on todella vähäistä, kaikkialle pitäisi liikkua autolla eikä minulle mielekästä vapaa-ajantekemistä löytyisi. Puhumattakaan, etten välttämättä löytäisi edes koulutusta vastaavaa työtä tuollaiselta pikkupaikkakunnalta.En pidä esim autonrassausta tai sahatyöntekijää sen huonompana ihmisenä kuin minä ja voisin varmasti tällaisen kanssa seurustella, jos tämä asuisi lähempänä isoa kaupunkia ja meiltä löytyisi jotain yhteistä arvopohjaa ja mielenkiinnonkohteita. Merikarvialle tai muihin vastaaviin paikkoihin en kuitenkaan olisi valmis muuttamaan oli mies miten ihana vaan.
Kuinka monta kertaa käyt vuodessa kulttuuritapahtumissa? Jos noin 5 niin voisit tehdä sen asuessasi missä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaivieläprinsessa kirjoitti:
Oon ollut 10 vuotta etäsuhteessa maalaismiehen kanssa. Mun työt Helsingissä, miehen tila perähikiällä. Olen vuosia tiedustellut työnantajalta etätyömahdollisuutta (koodaan työkseni) ja se ei ole onnistunut.
Kiitos koronan, se mahdollistui vuosi sitten ja muutin tänne maalle. Työni hoituu täällä erinomaisesti ja elämänlaatuni koheni noin tuhat prosenttia.
Toivoisin, että saisin jatkaa etätyötä koronapandemian jälkeenkin, mutta työnantaja on sanonut, että ei, poikkeusolojen jälkeen minun on palattava toimistolle tietokonetta näpyttelemään. Koska "ei tällainen etätyö ole meillä ollut tapana".
Mielestäni yritykset voisivat kantaa kortensa kekoon antamalla enemmän etätyömahdollisuuksia, niin nuo Nakkilan pojatkin ehkä saisivat naisen ja vielä veroeuroja kylään.
Mutta näillä mennään. Kiva olisi jäädä tänne pysyvästi asumaan. En minä "huvikseni" Helsingissä asunut, vaan työn takia.
Työnantajasi on ajastaan jäljessä, moni muu firma lisää etätyömahdollisuuksia kokoajan joten firma jossa työskentelet luultavasti tulee menettämään kilpailukykyä nopeasti.
Nääh, työnantajaa vituttaa että firman seinissä on niin pitkä penni kiinni, ja nyt pitää pakottaa työntekijät toimistolle ettei mene rahat hukkaan. Mitään järkevää selitystä etätöiden kieltämiselle ei ole, ei ollut ennen pandemiaa eikä tule olemaan sen jälkeenkään.
Vierailija kirjoitti:
Jos Porin kaikki nuoret naiset muuttavat pois, niin miten nämä jäljelle jäävät nuoret mihet hoitavat seksuaaliset tarpeensa? Onko maksullista tarjontaa vai miten?
Tumppu on aina lähempänä kuin lähin nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmittaa tässä keskustelussa se, että itsensä kehittäminen tarkoittaa jotain pk-seudun museoissa ja kulttuuririennoissa käymistä. Mulle itsensä kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea omien heikkouksien rehellistä myöntämistä ja kehittämistä, ihmistä, joka pyrkii oppimaan elämään viisaasti ja muita kunnioittaen. Ei mitään, että kuinka usein käy Ateneumissa.
Olen 30v sinkkunainen, akateeminen ja asun Töölössä Helsingissä ja teen asiantuntijahommia. Luonteeltani hötkyilevä ja ahdistuva. Jos Merikarvialta löytyisi vakaa, rehellinen mies, joka haluaa rakentaa kunnioittavan ja onnellisen parisuhteen olisi mulle aivan se ja sama onko se sahalla töissä. Päinvastoin koen, että maalta juuri tuommoinen voisikin löytyä eikä mistään Helsingin konsulttitoimistostaTästä samaa mieltä. Enkä ole edes "duunari".
Koko ketju on melkoista naisten itsensä nostamista korokkeelle. Perusteena tälle on lähteminen kotiseudulta (mikä meriitti tämä muka on?) ja käyminen museoissa, kahviloissa ja teattereissa (siis täh?).
On melkoisen koomista että tuollaisilla asioilla yritetään nostaa itseä Merikarvialaisen työssäkäyvän, kavereita ja harrastuksia omaavan ihan asiallisen oloisen sinkkumiehen yläpuolelle.
Tuo on samaa tasoa kuin jos minä pukeutuisin Dressmannin kauluspaitaan ja kävisin businessfoorumissa kuuntelemassa ilmaiseksi kuuntelemassa jonkun gurun pep talkin - ja sitten nyrpistelisin nenääni jokaiselle valkokaulusduunarille, vaikka olen itsekin tavallisessa työssä eikä minulla ole CV:ssä mitään tavallisuudesta poikkeavia saavutuksia.
Se kaupunkiin muuttaminen ja teatterissa käyminen ei ole yhtään mitään. Ei sen kummempaa kuin jos muutat omaan kämppään siellä maalla, haet töitä ja käyt kaljalla. Ihan turhaa uhota sellaisella.
Olen yksi näistä jotka on kertoneet, etten muuttaisi Merikarvialle, koska minulle kulttuuri on tärkeää. Tämä ei ole itseni nostamista jalustella vaan faktaa.
En pidä omia mielenkiinnonkohteitani parempia kuin jonkun toisenkaan, mutta minun elämäni olisi aika onnetonta, jos joutuisin muuttamaan alueelle, jonka kulttuuritarjonta on todella vähäistä, kaikkialle pitäisi liikkua autolla eikä minulle mielekästä vapaa-ajantekemistä löytyisi. Puhumattakaan, etten välttämättä löytäisi edes koulutusta vastaavaa työtä tuollaiselta pikkupaikkakunnalta.En pidä esim autonrassausta tai sahatyöntekijää sen huonompana ihmisenä kuin minä ja voisin varmasti tällaisen kanssa seurustella, jos tämä asuisi lähempänä isoa kaupunkia ja meiltä löytyisi jotain yhteistä arvopohjaa ja mielenkiinnonkohteita. Merikarvialle tai muihin vastaaviin paikkoihin en kuitenkaan olisi valmis muuttamaan oli mies miten ihana vaan.
Kuinka monta kertaa käyt vuodessa kulttuuritapahtumissa? Jos noin 5 niin voisit tehdä sen asuessasi missä vain.
Nyt korona-aikaan tuo 5 varmaan on totta. Ennen koronaa lähes viikottain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nakkilasta on 10 kilometriä poriin eli jos porilainen muija kelpaa ei hätää.
missään muualla suomessa ei ole niin nirsoja muijia kuin porissa
Haha tule kuule tänne Poriin katsomaan millaista urosta markkinoilla tarjolla niin et ihmettele :D. Ja vielä Merikarvialleko pitäisi emännäksi lähteä voi luoja....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu nainen muuttaa pois sieltä peräkylästä, koska siellä ei ole:
- hyviä opiskelupaikkoja
- hyviä työpaikkoja
- hyviä sinkkumiehiä
- hyviä julkisia palveluita
- hyvää joukkoliikennettäKautta historian on ollut niin, että naiset lähtevät pois kotiseudultaan paljon useammin kuin miehet. Naiset löytävät paremman aviopuolison naapurikylästä (ja naapurimaasta) ja muuttavat sinne asumaan.
Miten tuo on edes teoriassa mahdollista etä parempi puoliso löytyy aina naapurikylästä tai naapurimaasta?
Eiköhän tuo haiskahda naisten biologiselta vietiltä (=pakkomielteeltä) vaihtaa jatkuvasti maisemaa.
Palstan uusi autistinen jankutusaihe. Jos kerran naisilla on vietti vaihtaa jatkuvasti maisemaa ja se on negatiivinen asia, niin silloin on varmaan helpompi elää ilman naista, eikö totta?
Kukaan ei ole tässäkään ketjussa valittanut naisettomuuttaan. Ainoastaan naiset ovat puhuneet siitä kuinka miehet väittämän mukaan tekevät niin.
Ja muka jahtaavat vain instapissiksiä. 99%:lle miehistä kelpaa tavallinen nainen. Naisille ei vain kelpaa se tavallinen mies.
Kooste miesten valituksen aiheista:
- liian ruma nainen johon tyydyttiin
- liian kaunis joka tuhlaa ja kyselee IKEA reissulla miehensä mielipidettä
Olit kaunis tai ruma et voi ikinä voittaa.
Olet kaunis taikka ruma, mutta jos on kusta päässä, niin sitten asiat on huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nakkilasta on 10 kilometriä poriin eli jos porilainen muija kelpaa ei hätää.
missään muualla suomessa ei ole niin nirsoja muijia kuin porissa
Haha tule kuule tänne Poriin katsomaan millaista urosta markkinoilla tarjolla niin et ihmettele :D. Ja vielä Merikarvialleko pitäisi emännäksi lähteä voi luoja....
Meri Karvia kuulostaa kyllä ihan mukavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmittaa tässä keskustelussa se, että itsensä kehittäminen tarkoittaa jotain pk-seudun museoissa ja kulttuuririennoissa käymistä. Mulle itsensä kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea omien heikkouksien rehellistä myöntämistä ja kehittämistä, ihmistä, joka pyrkii oppimaan elämään viisaasti ja muita kunnioittaen. Ei mitään, että kuinka usein käy Ateneumissa.
Olen 30v sinkkunainen, akateeminen ja asun Töölössä Helsingissä ja teen asiantuntijahommia. Luonteeltani hötkyilevä ja ahdistuva. Jos Merikarvialta löytyisi vakaa, rehellinen mies, joka haluaa rakentaa kunnioittavan ja onnellisen parisuhteen olisi mulle aivan se ja sama onko se sahalla töissä. Päinvastoin koen, että maalta juuri tuommoinen voisikin löytyä eikä mistään Helsingin konsulttitoimistostaTästä samaa mieltä. Enkä ole edes "duunari".
Koko ketju on melkoista naisten itsensä nostamista korokkeelle. Perusteena tälle on lähteminen kotiseudulta (mikä meriitti tämä muka on?) ja käyminen museoissa, kahviloissa ja teattereissa (siis täh?).
On melkoisen koomista että tuollaisilla asioilla yritetään nostaa itseä Merikarvialaisen työssäkäyvän, kavereita ja harrastuksia omaavan ihan asiallisen oloisen sinkkumiehen yläpuolelle.
Tuo on samaa tasoa kuin jos minä pukeutuisin Dressmannin kauluspaitaan ja kävisin businessfoorumissa kuuntelemassa ilmaiseksi kuuntelemassa jonkun gurun pep talkin - ja sitten nyrpistelisin nenääni jokaiselle valkokaulusduunarille, vaikka olen itsekin tavallisessa työssä eikä minulla ole CV:ssä mitään tavallisuudesta poikkeavia saavutuksia.
Se kaupunkiin muuttaminen ja teatterissa käyminen ei ole yhtään mitään. Ei sen kummempaa kuin jos muutat omaan kämppään siellä maalla, haet töitä ja käyt kaljalla. Ihan turhaa uhota sellaisella.
Olen yksi näistä jotka on kertoneet, etten muuttaisi Merikarvialle, koska minulle kulttuuri on tärkeää. Tämä ei ole itseni nostamista jalustella vaan faktaa.
En pidä omia mielenkiinnonkohteitani parempia kuin jonkun toisenkaan, mutta minun elämäni olisi aika onnetonta, jos joutuisin muuttamaan alueelle, jonka kulttuuritarjonta on todella vähäistä, kaikkialle pitäisi liikkua autolla eikä minulle mielekästä vapaa-ajantekemistä löytyisi. Puhumattakaan, etten välttämättä löytäisi edes koulutusta vastaavaa työtä tuollaiselta pikkupaikkakunnalta.En pidä esim autonrassausta tai sahatyöntekijää sen huonompana ihmisenä kuin minä ja voisin varmasti tällaisen kanssa seurustella, jos tämä asuisi lähempänä isoa kaupunkia ja meiltä löytyisi jotain yhteistä arvopohjaa ja mielenkiinnonkohteita. Merikarvialle tai muihin vastaaviin paikkoihin en kuitenkaan olisi valmis muuttamaan oli mies miten ihana vaan.
Kuinka monta kertaa käyt vuodessa kulttuuritapahtumissa? Jos noin 5 niin voisit tehdä sen asuessasi missä vain.
Asun miljoonakaupingissa ulkomailla ja kyllä ainakin itse käyn normaaliaikaan ainakin kerran viikossa katsomassa livekeikkaa, teatterissa, museossa, jossain muussa tapahtumassa, uudessa ravintolassa syömässä ja niin edelleen. Tykkään toisaalta myös välillä lähteä pois kaupungista vaikkapa luonnonpuistoon patikoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Porin kaikki nuoret naiset muuttavat pois, niin miten nämä jäljelle jäävät nuoret mihet hoitavat seksuaaliset tarpeensa? Onko maksullista tarjontaa vai miten?
Tumppu on aina lähempänä kuin lähin nainen.
Thaihierontaa on nykyään joka kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta huomaa että naisille muutos ja lähteminen ovat itseisarvoja, samoin kuin ulkomaat.
Tulee mieleen Monty Python-leffat:
"Me haluamme muutosta!"
"Mitä muutosta te haluatte?"
"Me haluamme muutosta!"
"Mutta miksi te haluatte muutosta?"
"Me haluamme muutosta!"
Esimerkiksi opiskelemaan pitäis lähteä toiselle puolelle Suomea ja naiset yläpeukuttavat. Miksi toiselle puolelle Suomea, miksei 50 kilometrin päähän? No siksi koska muutos, ei siihen tarvita mitään rationaalista syytä. Se toinen kaupunki on kauempana, se on muutosta.
Jos nyt katsotaan asiaa Merikarvian vinkkelistä niin lähin opiskelupaikka on Pori ja vieläpä osuu sinun 50 kmn haarukkaan. Porissa on AMK ja sieltä voit valmistua sairaanhoitajaksi , tradenomiksi tai insinööriksi. Yliopisto puuttuu. Turun yliopisto järjestää pari koulutusta ja Tampereen yliopisto pätevöittää Inssit DIksi.. Entäs jos haluaa kemistiksi, farmas
Eutiksi, lääkäriksi tai ruotsinkielen opettajaksi? Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kauemmas.Porissa on sosiaalialan maisterikoulutus. Ei ehkä kiinnosta Merikarvian sahapoikaa.
Oma valinta sit.Etusivu
HAKU 2021
Tutkinto-opiskelu
Opiskelu ja koulutus Porin yliopistokeskuksessa
Porin yliopistokeskuksen yksiköiden koulutusohjelmat
Porissa voi opiskella tutkinnon seuraavissa koulutusohjelmissa:
diplomi-insinööri (DI) - Tampereen yliopisto, Porin yksikkö
yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK) ja maisteri (YTM) - Tampereen yliopisto, Porin yksikkö
humanististen tieteiden kandidaatti (HuK) ja filosofian maisteri (FM) - Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelma
kauppatieteiden kandidaatti (KTK) ja maisteri (KTM) - Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
Sahapoika voi syyttää itseään, jos mikään ei kiinnosta.
T: Porista valmistunut
Suurkiitos tästä informatiivisesta postauksesta! 🙌
Nyt on kyllä ihan Nakkilan ja Pomarkun sällien omista resursseista kiinni, jääkö koulutus tai naiset saamatta! Tarjolla on.Eikös tämän voi kääntää mielummin niin päin, että jos siellä kotikylällä pystyy opiskelemaan niin miksi naiset lähtevät sieltä silti pois?
Katsottu liikaa Sinkkuelämää? Kuvitellaan olevansa parempia kuin muut? Halutaan olla trendikkäitä kaupunkilaisia?
Siellä pikkukylällä ei ole työpaikkoja kouluttautuneille naisille. Usein naiset muuttavat jo opiskeluvaiheessa siihen lähikaupunkiin, kun tietävät, ettei kylälle ole paluuta kumminkaan. Jotain yritystoimintaa toki voisi sinne kehitellä, mutta yksin naiset eivät yleensä lähde tuommoiseen.
Nuoret maalaismiehet taas eivät halua edes opiskella, korkeintaan joku lyhyt ammattikoulutus. He nimenomaan haluavat jäädä kävelemään sinne pimeälle raitille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu nainen muuttaa pois sieltä peräkylästä, koska siellä ei ole:
- hyviä opiskelupaikkoja
- hyviä työpaikkoja
- hyviä sinkkumiehiä
- hyviä julkisia palveluita
- hyvää joukkoliikennettäKautta historian on ollut niin, että naiset lähtevät pois kotiseudultaan paljon useammin kuin miehet. Naiset löytävät paremman aviopuolison naapurikylästä (ja naapurimaasta) ja muuttavat sinne asumaan.
Miten tuo on edes teoriassa mahdollista etä parempi puoliso löytyy aina naapurikylästä tai naapurimaasta?
Eiköhän tuo haiskahda naisten biologiselta vietiltä (=pakkomielteeltä) vaihtaa jatkuvasti maisemaa.
Palstan uusi autistinen jankutusaihe. Jos kerran naisilla on vietti vaihtaa jatkuvasti maisemaa ja se on negatiivinen asia, niin silloin on varmaan helpompi elää ilman naista, eikö totta?
Kukaan ei ole tässäkään ketjussa valittanut naisettomuuttaan. Ainoastaan naiset ovat puhuneet siitä kuinka miehet väittämän mukaan tekevät niin.
Ja muka jahtaavat vain instapissiksiä. 99%:lle miehistä kelpaa tavallinen nainen. Naisille ei vain kelpaa se tavallinen mies.
Kooste miesten valituksen aiheista:
- liian ruma nainen johon tyydyttiin
- liian kaunis joka tuhlaa ja kyselee IKEA reissulla miehensä mielipidettä
Olit kaunis tai ruma et voi ikinä voittaa.Olet kaunis taikka ruma, mutta jos on kusta päässä, niin sitten asiat on huonosti.
Ei estä miestä valittamasta.
Ketju on lukittu.
Tässähän puhutaan näistä muutamantuhannen asukkaan pikkupaikkakunnista. Porista tuskin naiset saati miehet lähtevät muuten kuin erityishaaveiden vuoksi. Noilla pikkupaikkakunnilla ei ole nuorille, koulutetuille naisille sopivia työpaikkoja. Nuoret miehet eivät halua käydä kuin amiksen Porissa ja pysyä edelleen Napskukkuulla.