Naurattaa, kun 7-kymppiset vanhempani kuvittelevat omistavansa arvokasta tavaraa ja arvokkaan osakkeen
Tänään kävin vanhemmilla siivoomassa ja taas oli niin kova uho vanhemmillani siitä, miten arvokasta omaisuutta ja tavaraa heillä on. 60-luvun puolenvälin neukkukuutiokolmio, itä-Vantaalla huonojen julkisten yhteyksien päässä ei-arvostetulla asuinalueella. Ostettu 80-luvun alussa ja vähän ennen myyntiä asuntoa on vähän pintarempattu edellisten asukkaiden toimesta myynnin edistämisen vuoksi. Sen jälkeen ei mitään remppaa, muuta kuin pari vuotta sitten putkiremppa, jossa vanhempani valitsivat vessaan mahdollisimman halvat materiaalit ja kalusteet. Eivät suostuneet tekemään muuta remppaa, koska "ei tarvetta" ja "remonttifirmat kusettaa". Käytännössä huoneessa kuin huoneessa lattialistat irti ja repsottaa, seinän maali rapissut, kaapinovet niin keittiössä, eteisessä kuin makkarissa rikki, saranat pois paikoiltaan, sieltä täältä paikkailtu jeesusteipillä. Vanhempien käsitys asunnon arvosta on ainakin puoli miljoonaa, perustuen siihen että "asuntojen arvo nousee".
Samoin vanhemmilla on älytön oletus siitä, että heidän tavaransa ovat jotain arvotavaraa, josta minä ja veljeni tulemme aikanaan tappelemaan perinnönjaossa. Isä uhosi, että pitää tehdä oikein etukäteen sopimus, ettei teille tule riitaa. Niin riitaa Myrna-kahviastiastosta, Valittujen Palojen kirjaklassikoista ja muista kirjoista, joita divarit ei ota ilmaiseksikaan, Kotilieden tms. keräily koristeposliinilautasista, Chippendale-pikkulusikoista ja ottimista, Askon 90-luvun alun nahkasohvakalustosta, pronssisista Kalevala-koruista jne.
Ihan kiva siis, että aikanaan pienituloiset vanhempani ovat tyytyväisiä kotiinsa ja tavaroihinsa mutta oikeasti jotain käsittämätöntä, miten arvokkaiksi he ne kuvittelevat. Puoli miljoonaa lähestulkoon peruskorjaamattomasta 60-luvun kolmiosta itä-Vantaalla? Tai ajatus siitä, että me veljien kanssa tapellaan siitä, kuka pääsee panemaan rahaksi Myrna-kupeilla sitten kun vanhempia ei enää ole? Please kertokaa, että teillä on myös samanlaisia kokemuksia!?
Kommentit (1400)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajan tilanteen paremmin kuin hyvin. Kannattaa oman v-käyrän laskemiseksi ottaa käyttöön neutraali etäisyys. Tiedät itse parhaiten, mitä ajattelet vanhempiesi tavaroista ja niiden arvosta ja mitä niille mahdollisesti haluat / joudut tekemään kun perinnöksi ne aikanaan saat. Mutta ei siitä kannata alkaa vääntää vanhempien kanssa vaikka kuinka ärsyttäisi. Antaa heidän pitää oma ilonsa ja ylpeytensä kodistaan ja tavaroistaan. Sitä voi kuunnella ajatuksella toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Omassa mielessäsi voit aivan vapaasti ajatella mikä parhaalta tuntuu. Ei vanhempien tarvitse siitä tietää. He ovat oman ikäpolvensa ihmisiä, joille tämän päivän konmarittaminen ja yhteiskunnallinen muutos suhteessa omaisuuteen ja tavaroihin on aika vierasta. Riittää että itse tiedät mikä sinulle on tärkeää.
Näin on, mutta ei se asunto Itä-Vantaalla mikään arvoton ole. Kyllä kolmiosta saa varmasti 150,000 euroa ja itsestäni ainakin se on iso raha.
Ehkä se ne tarkoitti että puoli miljoonaa markkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kuusipäiväistä työviikkoa raskasta ruumiillista työtä. Ilman työterveydenhuoltoa tai työvaatteita. Eväinä ruisleipää voipaperissa ja vettä tai maitoa pullossa. Ilman jääkaappisäilytystä.
Ilman asumistukea tai kunnallista päivähoitoa.Sinä et jaksaisi kuukauttakaan sellaista työelämää, mitä suuret ikäluokat joutuivat sietämään.
Kuusipäiväisestä työviikosta siirryttiin viisipäiväiseen 1.1.1966 alkaen. Suuret ikäluokat, joita siis pidetään vuonna 1945-1950 syntyneitä, eivät siis ole kovinkaan pitkään tehneet kuusipäiväistä työviikkoa.
Olen syntynyt 1950 ja kouluakin käytiin tuolloin kuutena päivänä viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Aikansa tuotteita on kaikki ihmiset. Keskimääräinen boomer eli elämänsä rajoittuneessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa elämän tarkoitus oli olla mahdollisimman samanlainen kuin muutkin, hankkia samat "arvokkaat" tavarat kuin kaikki muutkin, hankkia asunto tai omakotitalo josta ei ikinä muuteta, kannattaa Kekkosta jne.
Meidänkin sukupolvi tullaan muistamaan peruspiirteiltään samankaltaisista asioista.
Tuo boomer -sanan käyttö osoittaa ihmisen tyhmyyden kyselemättä.
No ei juu minua paljon naurattaisi, jos mulle olisi tulossa noin onneton perintö. Onneksi mun vanhemmilla on puoli milliä pelkästään käteistä tileillään.
Mikä olikaan ap:n pointti, irvistellä vanhemmilleen asiassa, joka kolahtaa häntä itseään nilkkaan?
No minusta on aika ymmärrettävää, etteivät iäkkäät vanhemmat ole tietoisia asuntojen hintakehityksestä. Sitä rekisteröidäänkin netissä, ja jos ap:n vanhemmat eivät oikein osaa nettiä käyttää, he tuskin löytävät tätäkään.
https://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/?c=Vantaa&cr=1&ps=&nc=0&h=1&r=3&a…
Sinänsä pintaremontin tarve nyt ei kauheasti osakkeen arvoa laske, ja ap:n vanhempien talossa on sentään putkiremontti jo tehty, mikä on sille plussaa. Mutta ankea alue ei ainakaan nosta arvoa, ja todellinen arvo lieneekin lähempänä sataa tuhatta euroa kuin puolta miljoonaa.
Seniori-ATK-kerhosta päivää! kirjoitti:
Luin koko ketjun läpi ja jokaiselle omiin vanhempiinsa tyytmättömälle kirjoittajalle minulla on neuvo, joka on sekä inhimillisesti, sosiaalisesti että varsinkin taloudellisesti puolustettettavissa:
Varmistakaa, että vanhempienne testamenttiiin tulee pykälät, joissa teidät ohitetaan perinnönjaossa omien lastenne hyväksi ja lisäksi vapaaehtpisesti luovutte myös lakiosistanne lastenne hyväksi.Niin toimimalla poistuu teidän ja vanhempienne välinen skisma asiasta ja keskenäinen aito arvostus ja kiitollisuus saattaa jäädä päälimmäiseksi tunteeksi heistä heidän viimesiltä elinvuosiltaan. Veroekonomisesti realiarvoltaan jatkuvasti pienenevästä omaisuudesta ei ole järkevää maksaa perintöveroa jokaisessa sukupolvessa ja osoittamalla vanhempienne perinnön suoraan lapsillenne, voitte buustata omien lastenne tulevaisuutta merkittävällä tavalla kriittisessä aikuistumisen iässä ja auttaa heitä pärjäämään paremminen oman sulkupolvensa kilpailussa kokoajan kovemmin kahtiajakautuvassa yhteiskunnassa.
Kun ajatuksella mietitte tätä ehdotusta, ette löydä siitä huonoja puolia jos aidosti rakastatte omia lapsienne ja vanhempianne. Asia olisi toinen jos olisitte itsekkäällä ja/tai materalistisella tavalla kiinnostuneita vanhempienne perinnöstä, mutta siitä ei liene kysymys, koska kyllä se kuulkaa niin vaan elämässä on, että jokaisen sukupolven kuuluu itse oma varallisuutensa ansaista. Siksi sen saa myös itse haluamallaan tavalla käyttää ja haistattaa paskat vauvapalstalla asiasta katkeruuttaan purkaville jälkeläisilleen.
Sallikaa fammun nauraa!
Ei vaan sinun mielestäsihän oma varallisuutensa täytyy kerätä vain lastesi. Lapsen lapsesi taasen sitten saakoot perinnön teiltä. Ja itsekin sait omilta vanhemmiltasi. Ainoastaan tämä sukupolvi joka alkaa haudata nyt näitä 40-50 luvuilla syntyneitä pitäisi jäädä perinnöstä ilman... Jos minun vanhempani olisivat siirtäneet saamansa perinnön suoraan minulle, ja jättäytyneet itse välistä, niin ei olisi nyt tarvetta enää vanhempieni perinnölle, vaan se saisi mennä suoraan lapsilleni. Mutta kun te olette niitä jotka tuhlasitte perinnöt lastenne edestä, ja nyt olette meidän teille maksamien suuria eläkkeitä nauttien sitä mieltä että "jokainen ansaitkoon rahans itse!" Paitsi tietysti te...
Ei ihme että fammua naurattaa kun on itse saanut elää ja ryövätä koko elämänsä huolista vailla. Toista se on meillä teidän jälkeläisillä, ja meidän jälkeläisillämme.
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma etteivät laskea arvoa markoissa?
Tehtiin isäni perunkirjoitusta vaatimattomasta omaisuudesta pari vuotta sitten ja eläkkeelle kohta jäävä pankinjohtaja totesi, että onhan tämä markoissa miljoonaomaisuus, vaikka itsekin olen kohta eläkeikäinen oli huomautus raha-alan ammattilaiselta huvittava ja outo.
Miljoona markkaa on euroinakin noin 170 000 joten ei ihan vaatimattomasta omaisuudesta kuitenkaan ollut kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikansa tuotteita on kaikki ihmiset. Keskimääräinen boomer eli elämänsä rajoittuneessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa elämän tarkoitus oli olla mahdollisimman samanlainen kuin muutkin, hankkia samat "arvokkaat" tavarat kuin kaikki muutkin, hankkia asunto tai omakotitalo josta ei ikinä muuteta, kannattaa Kekkosta jne.
Meidänkin sukupolvi tullaan muistamaan peruspiirteiltään samankaltaisista asioista.Tuo boomer -sanan käyttö osoittaa ihmisen tyhmyyden kyselemättä.
Itse asiaan sinulla ei sitten ollutkaan mitään järjellistä lisättävää.
Ihan oikeassahan tuo kirjoittaja oli.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hyytävää luettavaa. Oma suhteeni vanhempiini on aivan erilainen.
Tämä!
Ovat varmaankin niitä tunnekylmiä lapsia, jotka nykypäivänä murhaisivat ikätovereitaan.
Kiitos avauksesta ap. Olen sanan ongelman äärellä ja meitä on varmasti monta. Odotan siskoni kanssa kauhulla hetkeä kun äitini vielä asuttama okt syrjäseudulla putoaa syötimme. Kiinteistönvälittäjä antanut arvoksi 50-60 tuhatta euroa. Kaikkea skämää ja rikkonaisissa perintö huonekaluja on haalittu huoneet ja varastot täyteen. Menee kuukausia niiden setviminen ja lajitteluun kaatopaikkaa varten.
Ärsyttävintä on kun on jo viisi vuotta kuunneltu äidin ylimielistä ja vihaista tilitystä miten tulemme saamaan hänen ja isän elämäntyön hedelmät mitään tekemättä. Ollaan kuulemma onnekkaita perijöitä. Mikä vitsi. Laskettiin että homman hoito poikki ja pinoon, niin ehkä jää rahaa sen verran että voidaan käydä yhtenä viikonloppuna vaikka kylpylässä ison raivausurakan päätteeksi. Ja jos talo ei mene heti kaupaksi, vaan joudutaan pitää sitä vuosikin peruslämmöillä niin menee miinukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kuusipäiväistä työviikkoa raskasta ruumiillista työtä. Ilman työterveydenhuoltoa tai työvaatteita. Eväinä ruisleipää voipaperissa ja vettä tai maitoa pullossa. Ilman jääkaappisäilytystä.
Ilman asumistukea tai kunnallista päivähoitoa.Sinä et jaksaisi kuukauttakaan sellaista työelämää, mitä suuret ikäluokat joutuivat sietämään.
Kuusipäiväisestä työviikosta siirryttiin viisipäiväiseen 1.1.1966 alkaen. Suuret ikäluokat, joita siis pidetään vuonna 1945-1950 syntyneitä, eivät siis ole kovinkaan pitkään tehneet kuusipäiväistä työviikkoa.
Olen syntynyt 1950 ja kouluakin käytiin tuolloin kuutena päivänä viikossa.
Toisaalta tuolloin oli koulusta enemmän lomaa kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäiset ihmiset ivaavat vanhempiaan, sillä lailla. Mitähän 20 vuoden päästä teidän lapset sanovat teistä? Ehkä näin: ”idiootit remontoivat joka toinen vuosi koko kämppänsä ja uusivat keittiönsä ja kylppärinsä vain siksi että haluavat uudet, kun vanhat ei nappaa. Sisustuskin pitää vaihtaa parin vuoden välein. Eipä ihme että luonnonvarat loppuivat noiden ääliöiden takia.”
Nykypäivän keski-ikäiset ovat pahimpia luonnonvarojen riistäjiä, ahneita "mikään ei riitä" tuhoajia.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan! Olen käynyt useita vuosia aktiivisesti läheisellä kirpputorilla Helsingissä ja siellä näen paljon myyjinä näitä vanhuksia. Oletan että myyvät kuolinpesien omaisuutta. Polleana pyytävät kämäsistä astioista samaa hintaa kuin uusista ja vaatteet, kengät ym todella kalliita. He eivät ehkä hahmota että uuden vaatteen saa nykyään parilla napin painalluksella kotiin edullisemmin. Sitten ihmettelevät kun ne kulahtaneet "vintage" lumput eivät mene kaupaksi. Ja huom! Arvostan laadukkaita vaatteita, vanhojakin, mutta sitten pitää kunto olla hyvä tai edes kohtuullinen. Esim. Rikkinäisistä haaleista nukkasukista pyydettiin 10 e, koska MARIMEKKOA. Lisäksi heillä usein myynnissä huoltoasemien huumoritavaraa ja -astioita uusien hinnalla.
Kyllä ne teidän mammojen merkkiliikkeistä ostamat rytkyt on myös 0-10€ arvoisia, kun kaupasta saatte ne kotiinne rahdattua ja ahdettua ennestään täysiin komeroihinne muiden käyttämättömien rytkyjenne jatkoksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hyytävää luettavaa. Oma suhteeni vanhempiini on aivan erilainen.
Tämä!
Ovat varmaankin niitä tunnekylmiä lapsia, jotka nykypäivänä murhaisivat ikätovereitaan.
Niin järkyttävä kommentti. Lasten vikahan se tosiaan on, jos suhde vanhempiin ei ole läheinen. Sillähän ei ole mitään väliä, vaikka vanhemmat olisivatkin kasvattaneet alistamalla, häpäisemällä ja väkivallalla. Kunnon alistetun lapsiorjanhan pitää pyyhkiä veri kasvoiltaan ja hymyillä, kun käsketään.
Vierailija kirjoitti:
Alkoi ihan naurattaa ap:n aloitus, niin tutulta kuulosti. Tälläkin hetkellä äitini ja hänen siskonsa ovat ilmiriidoissa, kun siskon mielestä äitini on juhlissa vaihtanut pari omaa huonokuntoista Myrna kippoa siskon hyväkuntoisiin. Nuo Myrnat tuntuu olevan vanhemmalle sukupolvelle henki ja elämä. Varmaan on tehty testamentitkin Myrna-kipoista, vaikka kukaan perillisistä ei varmaan niitä kippoja edes halua, itsellä nousee verenpaine kun kuulenkin sanan Myrna. Kirpputorille menisi, en halua säilöä mitään astiastoja kodissani, vaikka joskus varmasti hyvin arvokkaita ovatkin olleet.
Muumi-mukeille nauretaan samalla lailla tulevaisuudessa ;DDDDDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin hyytävää luettavaa. Oma suhteeni vanhempiini on aivan erilainen.
Tämä!
Ovat varmaankin niitä tunnekylmiä lapsia, jotka nykypäivänä murhaisivat ikätovereitaan.
Niin järkyttävä kommentti. Lasten vikahan se tosiaan on, jos suhde vanhempiin ei ole läheinen. Sillähän ei ole mitään väliä, vaikka vanhemmat olisivatkin kasvattaneet alistamalla, häpäisemällä ja väkivallalla. Kunnon alistetun lapsiorjanhan pitää pyyhkiä veri kasvoiltaan ja hymyillä, kun käsketään.
https://www.duodecimlehti.fi/duo11707
Stina-Susannalle
Vierailija kirjoitti:
ymmärrys hoi kirjoitti:
Onpa vastenmielinen ja kiittämätön aloitus.
Tajuaako aloittaja ollenkaan, kuinka paljon työtä tuonikäiset ovat elantonsa eteen tehneet?Monet ovat aloittaneet ihan tyhjästä. Niin tyhjästä, että koko omaisuus on mahtunut sylissä kannettavaksi.
Siihen on menty naimisiin ja tehty lapset, ruokittu, vaatetettu, elätetty koko perhe.
Kun on omilla rahoilla saatu talo hankittua ja sinne omaisuuttakin -tietosanakirjat ja myrnat, mitkä todellakin olivat kallista arvotavaraa siihen aikaan- niin sitä osaa arvostaa ihan toisella tavalla, kuin mitä nykyajan aikuiset ja lapset.
Nykyaikana kun mikään ei maksa paljoa ja jos vähän menee tai kyllästyy, niin heitetään roskiin.
Tämän kaiken valmiina saanut sukupolvi ei osaa arvostaa noita, jotka ovat kaiken heille luoneet.
Turha pilkata vanhempia sukupolvia, ihailla voisitte ja pyrkiä itse samaan.Itse aloitin konkreettisesti nollista ilman mitään omaisuutta kun menin naimisin n. 30 v. Koko nuoruus meni ulkomailla vapaaehtoistöissä.
Nyt olen nollasta tehnyt muutamissa vuosissa kohtalaisen omaisuuden yrittäjänä, enkä ole tehnyt edes mitään ns. täyttä työpäivää missään vaiheessa. Tätä nykyä lähinnä treidailen osakkeita.Onko minulla nyt "lupa" naureskella muille (hyvän tahtoisesti)?
Ilman muuta, siinä treidailun lomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaiset vanhemmat mulla, iältään 70-75, lisänä vaan se että ne kiristää ja uhkailee sillä mahtiomaisuudellaan. Siis ”mahti”.
Uhkailu on sitä että välillä mut on tehty perinnöttömäksi kun olen ”kiittämätön”, välillä taas sisarus koska on ”uhmakas”, ja tällä perintökiristyksellö yrittävät ojentaa ja kouluttaa nulikkamaisia lapsia. Siis ”lapsia”, iältä 42 ja 44.Öykkäreitä ovat. Luulevat olevansa muita ylempänä ja luulevat että heitä kadehditaan. Kouluttamatonta rupusakkia ovat (me lapset olemme akateemisia, joita vanhemmat sitten halveksii, eihän asiantuntijan työ ole oikeaa työtä ollenkaan).
Tunnistan siis saman ihmistyypin omissa vanhemmissa, eli uho, ylpeily, rehvastelu. Lisänä sellainen ilkeämielinen ylimielisyys ja luull että ovat parempaa sakkia. Muita ihmisiä haukutaan ja ylenkatsotaan.
Epäilen että yleistä ns ”boomeri” ikäisissä.
Käsittämätöntä miten joku voi puhua näin toisista ihmisistä "rupusakkia" ja vielä omat vanhemmat. Eri hieno akateeminen ihminen olet. En öitäni nukkuisi, jos sinä olisin.
"Muita ihmisiä haukutaan." No, jotain olet jo päässyt perimään.
Hyvä että joku huomaa millaiset tuon keisarin uudet vaatteet ovat.
Ihmeen paljon noita "vihreitä" mukana määkijöitä ketjusta löytyy.
Historia yleensä toistaa itseään, koska ei osta oppia menneisyydestä.
Tunnistan! Olen käynyt useita vuosia aktiivisesti läheisellä kirpputorilla Helsingissä ja siellä näen paljon myyjinä näitä vanhuksia. Oletan että myyvät kuolinpesien omaisuutta. Polleana pyytävät kämäsistä astioista samaa hintaa kuin uusista ja vaatteet, kengät ym todella kalliita. He eivät ehkä hahmota että uuden vaatteen saa nykyään parilla napin painalluksella kotiin edullisemmin. Sitten ihmettelevät kun ne kulahtaneet "vintage" lumput eivät mene kaupaksi. Ja huom! Arvostan laadukkaita vaatteita, vanhojakin, mutta sitten pitää kunto olla hyvä tai edes kohtuullinen. Esim. Rikkinäisistä haaleista nukkasukista pyydettiin 10 e, koska MARIMEKKOA. Lisäksi heillä usein myynnissä huoltoasemien huumoritavaraa ja -astioita uusien hinnalla.