Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihminen lihoo?
25.02.2021 |
Varmaan tähän löytyisi faktaa kun alkaisi etsiä, mutta haluan keskustelua.
Eli miksi ihminen on eläin joka syö enemmän kuin tarvitsisi? Myös ihmisten kotieläimet ylensyövät jos vain saavat mahdollisuuden.
Mutta luonnossa eläimet eivät syö kuin sen verran että elossa pysyvät, vaikka voisivathan hekin syödä huvinsa vuoksi. Esim leijona saalistaa vaikka antiloopin ja sen jälkeen antaa muiden eläinten olla rauhassa...kunnes taas nälkä iskee ja saalistaa uuden.
Eli minkä te uskotte syyksi?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Itse syön tunteisiin. Tai lähinnä turruttaakseni hankalia tunteita. Syöminen on minulle myös stressinhallintakeino. Tiedostan tämn mutta en osaa lopettaa.
Minä puolestani haluan lisää. Sitten jos joku moittii tästä, niin kostan ja syön entistä enemmän. Siinähän ihmettelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väärä ruokavalio. Luonnonkansat eivät ole lihavia.
Tuokin, mutta myös väärä ruokailurytmi. Syödään milloin huvittaa tai kerkiää ja syödään liian vähän tai ei ollenkaan (aamiainen) ja sitten kun syödään, niin liikaa.
Mitä tarkoitat luonnonkansoilla?
Ohessa omia havaintojani ihmisen painonhallintajärjestelmästä:
Nykyelintavoilla länsimaisella ihmisellä on taipumus kasvattaa rasvaprosenttiaan iän karttuessa. Monilta viisikymppisiltä mammoilta on vyötärö kadonnut, miehille ilmestyy pallomaha.
Kaikenikäisillä ihmisillä on niinsanottu ominaispaino, paino jonka keho haluaa säilyttää tietyillä elintavoilla. Jos hetkellisesti painoa nostetaan tai lasketaan pakottamalla, paino palautuu asetusarvoonsa. Kyse on itseasiassa säätöjärjestelmästä jonka säätöyksikkö on asetettu tiettyyn arvoon, kuten vaikkapa sähkölämmitteisien huonen sähköpatterin termostaatti.
Syvimmillään painoon liittyvissä ongelmissa kyse on ihmisen painoon liittyvän säätöyksikön ajautumisesta väärään arvoon. Me koetamme ratkaista ongelmaa vähentämällä syömistä (sähköpatterin sähkönsyöttöä pätkitään), liikkumalla enemmän (avataan huoneesta ikkuna pakkaseen), kun meidän pitäisi löytää termostaatti ja kääntää sitä pienemmälle.
Jos asetus on liian suurella, lihomisen pitäisi olla jatkuvaa, näin ei kuitenkaan ole, se pysähtyy tiettyyn ylipainoarvoon, saavuttaa lepotilan. Mikä sai aikaan tuon pysähtymisen ? Oma arvaukseni on että kehoon kertyneet lisäkilot stabiloivat säätöjärjestelmää, kukin rasvakilo tuottaa kehoon annoksen "laihdutuslääkettä". Tämän ainesosan kun pystymme jäljittämään ja muuttamaan pilleriksi, meillä on ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ohessa omia havaintojani ihmisen painonhallintajärjestelmästä:
Nykyelintavoilla länsimaisella ihmisellä on taipumus kasvattaa rasvaprosenttiaan iän karttuessa. Monilta viisikymppisiltä mammoilta on vyötärö kadonnut, miehille ilmestyy pallomaha.
Kaikenikäisillä ihmisillä on niinsanottu ominaispaino, paino jonka keho haluaa säilyttää tietyillä elintavoilla. Jos hetkellisesti painoa nostetaan tai lasketaan pakottamalla, paino palautuu asetusarvoonsa. Kyse on itseasiassa säätöjärjestelmästä jonka säätöyksikkö on asetettu tiettyyn arvoon, kuten vaikkapa sähkölämmitteisien huonen sähköpatterin termostaatti.
Syvimmillään painoon liittyvissä ongelmissa kyse on ihmisen painoon liittyvän säätöyksikön ajautumisesta väärään arvoon. Me koetamme ratkaista ongelmaa vähentämällä syömistä (sähköpatterin sähkönsyöttöä pätkitään), liikkumalla enemmän (avataan huoneesta ikkuna pakkaseen), kun meidän pitäisi löytää termostaatti ja kääntää sitä pienemmälle.
Jos asetus on liian suurella, lihomisen pitäisi olla jatkuvaa, näin ei kuitenkaan ole, se pysähtyy tiettyyn ylipainoarvoon, saavuttaa lepotilan. Mikä sai aikaan tuon pysähtymisen ? Oma arvaukseni on että kehoon kertyneet lisäkilot stabiloivat säätöjärjestelmää, kukin rasvakilo tuottaa kehoon annoksen "laihdutuslääkettä". Tämän ainesosan kun pystymme jäljittämään ja muuttamaan pilleriksi, meillä on ratkaisu.
Keskustelu käy kiivaana. Ihan hyviä huomioita minusta.
Mulla itselläni ainakin geenit vaikuttaa. Olen normaalipainoinen ja treenaan paljon. Suvussani suurin osa on ylipainoisia (enkä laita tätä vain geenien piikkiin, vaan elintapojen). Mutta olen omalla kohdallani huomannut sen, että jos en erittäin tarkkaan katso mitä syön, niin kiloja kertyy todella nopeasti.
Mutta vaikka mulla onkin paskat geenit tämän suhteen niin silti isoin vaikutushan on elämäntavoilla. Itse saan pidettyä kropan kunnossa kun teen sen eteen koko ajan töitä. Vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just helpommin pysyy hoikkana kuin lihoo.
Ei tartte syödä kokoaikaa, tai herkutella .
Tai mennä sinne mäccärille edes.
Mulle riittäs pilleri missä ois päivän kaikki kalorit ja muut ravinto-aineet.
Helposti unohdan syödä vaikka tuleekin jumpattua lähes päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on alttiudesta riippuvuuksille. Aika kirjavia vastauksia täällä mutta lihavana en allekirjoita aiempia kommentteja. Ihminen syö liikaa siksi että se tuo nautintoa. Joillekin ruoan tuoma nautinto on niin suuri verrattuna heidän elämänsä muihin nautintoihin, että syövät liikaa ja liian usein. Toisille taas tupakka tai alkoholi tekee samaa. Itse syön liikaa koska ruoan tuoma nautinto saa iloiseksi ja unohdan muut murheet, auttaa rentoutumaan. Olen sen verran riippuvainen tästä tunteesta että BMI on lievästi jopa lihavuuden puolella. Elämässäni ei ole tarpeeksi muuta sisältöä joka toisi nautintoa.
Leijona-esimerkistä olen eri mieltä, luonnossa saa tehdä rutkasti töitä aterian eteen ja onnistumisprosentti on huono. Ei leijonat noin vain voi napata antilooppeja vaan se vie paljon energia eikä sikis tehdä kuin pakosta.
Syötkö yksin, vai seurassa mieluummin?
Olen riippuvainen ihminen, selättänyt alkoholismin, lopettanut tupakoinnin ja seuraava askel olisi oppia syömään fiksusti . Seurassa syön vähemmän kuin yksin ollessani, harmi, että on korona aika ja elän yksin. eli haastetta riittää. -ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla itselläni ainakin geenit vaikuttaa. Olen normaalipainoinen ja treenaan paljon. Suvussani suurin osa on ylipainoisia (enkä laita tätä vain geenien piikkiin, vaan elintapojen). Mutta olen omalla kohdallani huomannut sen, että jos en erittäin tarkkaan katso mitä syön, niin kiloja kertyy todella nopeasti.
Mutta vaikka mulla onkin paskat geenit tämän suhteen niin silti isoin vaikutushan on elämäntavoilla. Itse saan pidettyä kropan kunnossa kun teen sen eteen koko ajan töitä. Vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä.
Kuulostaa, että sulla nimenomaan on hyvät geenit. Ruumiisi pystyy varastoimaan energiaa nälänhädän varalle, toisin kuin meillä rimpuloilla, jotka kuollaan nälkään ekana huonona vuonna.
Sun kaltaiset on kautta historian pärjänneet parhaiten, ja siksi teitä on eniten.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tiedän ihan muutaman ihmisen jotka eivät liho vaikka söisivät mitä.
Tai ehkä uskot heidän satujaan siitä, että "syövät vaikka mitä", vaikka todellisuus on toinen. Ne ihmiset, joiden paino ei oikeasti nouse, vaikka syövät joka päivä kolme kermakakkua, viisi pitsaa, kymmenen suklaalevyä, 200 grammaa makaronilaatikkoa ja neljä kiloa paistettua kanaa, ovat tilastoharvinaisuus, eikä sinun ystäväpiiriisi oikeasti kuulu yhtään sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sillä kannalla, että ylensyömisen taustalla on stressi ja pyrkimys tunteiden säätelyyn. Nautinnon haku ruoasta on kaunis ilmaisu lohtusyömiselle. Sitten kun on tarpeeksi pitkään totuttanut elimistön liialliseen hiilihydraattien saantiin ja ruokkinut tietynlaisia suolistobakteereita, ihminen ei itse enää pysty säätelemään syömisiään. Sitä joutuu ikään kuin omien suolistobakteereittensa orjaksi. Suolistobakteereilla on suora yhteys aivoihin.
Itse ainakaan en saa mistään niin suurta nautintoa kuin syömisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen kroppa on suunniteltu niin, että kun energiaa on tarjolla, sitä kannattaa syödä mahdollisimman paljon ja näin kerätä vararavintoa niitä hetkiä varten, kun ruokaa ei ole. Ja juuri siksi kaikista energisimmät eväät maistuvat parhaimmilta, että jos on varaa valita, ihminen söisi niitä eikä kuolisi ensiviikolla nälkään. Olemme siis täysin kivikautisia systeemejä jotka eivät ole tottuneet ruuan säännölliseen saatavuuteen. Kyky lihoa on ollut selviytymisen kannalta välttämätöntä.
Näin tämä on minulle selitetty.
Näinhän se menee. Evoluutio on karsinut ne jotka eivät pystyneet keräämään rasvavarastoa huonoja aikoja varten silloin kun ruokaa sattui hetkellisesti olemaan enemmän saatavilla. Niinhän monet muutkin eläimet keräävät rasvavarastoa laihempia aikoja varten, vaikka nyt esim. karhu joka tankkaa syksyllä painoa niin paljon kuin pystyy koska talvella ei syödä.
Itse syön tunteisiin. Tai lähinnä turruttaakseni hankalia tunteita. Syöminen on minulle myös stressinhallintakeino. Tiedostan tämn mutta en osaa lopettaa.