Lue keskustelun säännöt.
Kinkkinen kysymys perinnönjaosta uusperheessä. Voiko leski lupia osittain tasingosta, jotta lasten osuus olisi suurempi?
25.02.2021 |
Eli tilanteessa vainajalla on kaksi rintaperillistä ja yksi lapsipuoli, joka on siis lesken lapsi.
Lesken ehdotus on, että sen sijaan että rintaperilliset saisivat lakiosansa, jakaisivat he osuuden vainajan lapsipuolen kanssa siten, että kaikki saavat saman suuruisen perinnön.
Olisiko tämän sijaan mahdollista, että leski luopuu osasta tasinkoaan näiden kolmen lapsensa hyväksi siten, että vainajan rintaperilliset saavat saman kuin he täyden lakiosansa mukaan saisivat ja vainajan lapsipuoli, eli lesken lapsi, saisi tämän saman summan, mutta raha tulisi lesken osittain luopumasta tasingosta?
Kommentit (53)
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Mitä kaksinkertaista verotusta? Leski ei maksa veroa, jos ei peri mitään ja se avio-oikeuden perusteella saatava 50% yhteisen omaisuuden arvosta on verotonta leskelle. Jos hän lahjoittaa osan lapselleen, maksaa tämä lahjaveroa.
Jos leski jättää tasingon ottamatta, niin se ei siirry hänen lapselleen vaan jää kuolinpesälle ja edelleen rintaperillisille. Nämä voivat verot maksettuaan lahjoittaa osuuden lesken lapselle, joka maksaa lahjaveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
Ahaa - on siis testamentti, jolla leski perii puolet ja lapsille eli rintaperillisille jäisi vain lakiosa? Menee hankalaksi, testamenttia ei pantaisi toimeen, mutta kuolinpesän ulkopuolinen saisi osan perinnöstä - ei taida mennä verottajalle ihan noin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
Jos se lesken lapsi ei ole myös vainajan lapsi, niin eihän se mitään peri ellei ole testamenttia. Eikä leski peri, jos ei ole testamenttia.
Leski voi luopua osittainkin tasingosta mutta vain sillä ehdolla ettei aseta mitään ehtoja varsinaiselle perinnönjaolle. Suomeksi loppu perintö jaetaan normaalien sääntöjen mukaan. Eli ei voi esimerkiksi luopua siten tasingosta että se menisi vain sille omalle jälkeläisille, mutta voi luopua siten että se jaetaan tasan kaikille lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verottajalle se lesken lapsen saama rahasumma on lahja, ei perintö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
1) LESKI ei peri mitään (jos vainajalla on perillisiä)
2)TASINGOSTA ei makseta PERINTÖVEROA. (tai veroa ylipäätään)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
Siis jos koko kuolinpesän arvo on lesken 50 000 e ja vainajan 150 000 e, niin nämä lasketaan yhteen ja avio-oikeuden vuoksi lesken osuus on 100 000 e, siitä ei perintöveroa makseta. Loput 100 000 e jakavat vainajan lapset puoliksi ellei ole testamenttia.
Jos leski ei ota tasinkoa, jakavat vainajan lapset koko 150 000 e potin ja jos lesken lapselle pitää antaa tästä osuus, niin se ei ole perintö vaan lahja, josta siis ensin maksetaan perintövero ja sitten lahjavero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
No kun ajatus EI ole tuo.
Jos yksinkertaistetaan ja oletetaan että leski on täysin PA ja on kolme lasta. "ajatus" on silloin että vainajan ja lesken rahat lasketaan yhteen (eli 0+ vaikka 90 000). Tämän jälkeen katsotaan kuinka paljon vainajalla on enemmän omaisuutta kuin leskellä (45 000). Leskellä on tällöin oikeus tasinkoon joka on tämän erotuksen verran (45 000) joka maksetaan ensin leskelle, mikäli leski niin haluaa. LOPPU jaetaan tasan perillisille, eli 15 000 euroa per nuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
No kun ajatus EI ole tuo.
Jos yksinkertaistetaan ja oletetaan että leski on täysin PA ja on kolme lasta. "ajatus" on silloin että vainajan ja lesken rahat lasketaan yhteen (eli 0+ vaikka 90 000). Tämän jälkeen katsotaan kuinka paljon vainajalla on enemmän omaisuutta kuin leskellä (45 000). Leskellä on tällöin oikeus tasinkoon joka on tämän erotuksen verran (45 000) joka maksetaan ensin leskelle, mikäli leski niin haluaa. LOPPU jaetaan tasan perillisille, eli 15 000 euroa per nuppi.
Perillisiä ei ole kuin 2, se lesken lapsi ei peri, joten leski saa 45 000 e tasinkona ja rintaperilliset 22 500 e kumpikin.
nämä on hauskoja keskusteluita (aina). AP antaa vajaita tietoja ja sitten muut yrittävät arpoa, onko testamentteja, millasia testamentteja ja tekevät skenaarioita sen pohjalta. Oikeastihan jos ei mainita mistään testamenteista tietenkin tulisi olettaa ettei sellaisia ole. Ja jos ap haluaa jotain spesifimpää ohjetta niin kuvatkoon olosuhteet täsmällisemmin. Onko testamentteja, mitkä ovat oikat sukulaisuussuhteet jne.
Vierailija kirjoitti:
Leski voi luopua osittainkin tasingosta mutta vain sillä ehdolla ettei aseta mitään ehtoja varsinaiselle perinnönjaolle. Suomeksi loppu perintö jaetaan normaalien sääntöjen mukaan. Eli ei voi esimerkiksi luopua siten tasingosta että se menisi vain sille omalle jälkeläisille, mutta voi luopua siten että se jaetaan tasan kaikille lapsille.
Tätä juuri mietin!
Eli voisi luopua tasingosta niin suurella summalla, että kun se jaettaisiin näiden kolmen lapsen kesken, (myös lapsipuolen), olisi kaikkien osuus yhtä suuri kuin kahden rintaperillisen lakiosa ilman, että leski luopuu tasingostaan. Leski pärjäisi tällä omaisuudella silti hyvin.
Tuntuu kohtuuttomalta, että rintaperillisten täytyisi luopua omasta lakiosuudestaan sisarpuolensa hyväksi, kun leski on tässä se parhaiten toimeen tuleva.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille lesken lapselle se ei olisi perintö vaan kuolinpesän antama lahja, joten mitä järkeä? Leski voi ihanhyvin lahjoittaa omaa omaisuuttaan, jos haluaa.
AP varmaan haluaisi selvitä ilman kaksinkertaista verotusta, joka lienee ihan ymmärrettävää.
Ei ole mitään kaksinkertaista verotusta.
Kyllä on. Ensin leski maksaa verot koko perinnöstään ja sitten hänen lapsensa puolikkaastaan, kun ajatus olisi että jokainen perii sen 1/4 ja maksaa verot omasta osuudestaan.
No kun ajatus EI ole tuo.
Jos yksinkertaistetaan ja oletetaan että leski on täysin PA ja on kolme lasta. "ajatus" on silloin että vainajan ja lesken rahat lasketaan yhteen (eli 0+ vaikka 90 000). Tämän jälkeen katsotaan kuinka paljon vainajalla on enemmän omaisuutta kuin leskellä (45 000). Leskellä on tällöin oikeus tasinkoon joka on tämän erotuksen verran (45 000) joka maksetaan ensin leskelle, mikäli leski niin haluaa. LOPPU jaetaan tasan perillisille, eli 15 000 euroa per nuppi.
Perillisiä ei ole kuin 2, se lesken lapsi ei peri, joten leski saa 45 000 e tasinkona ja rintaperilliset 22 500 e kumpikin.
Kyllä tosiaan näin AP:n tapauksen mukaan, periaate ei kuitenkaan muutu. Ensin tasinko, loput jaetaan perillisten kesken kunkin perillisen perintöosan mukaan (esimerkissä 1/3 kullekkin, apn tapauksessa 1/2 kullekin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski voi luopua osittainkin tasingosta mutta vain sillä ehdolla ettei aseta mitään ehtoja varsinaiselle perinnönjaolle. Suomeksi loppu perintö jaetaan normaalien sääntöjen mukaan. Eli ei voi esimerkiksi luopua siten tasingosta että se menisi vain sille omalle jälkeläisille, mutta voi luopua siten että se jaetaan tasan kaikille lapsille.
Tätä juuri mietin!
Eli voisi luopua tasingosta niin suurella summalla, että kun se jaettaisiin näiden kolmen lapsen kesken, (myös lapsipuolen), olisi kaikkien osuus yhtä suuri kuin kahden rintaperillisen lakiosa ilman, että leski luopuu tasingostaan. Leski pärjäisi tällä omaisuudella silti hyvin.
Tuntuu kohtuuttomalta, että rintaperillisten täytyisi luopua omasta lakiosuudestaan sisarpuolensa hyväksi, kun leski on tässä se parhaiten toimeen tuleva.
Ap
ET voi luopua JA asettaa ehtoa. Sinä OLET asettamassa ehtoa. Lapsesi EI PERI.
Perinnöissä pätee pääsääntöisesti "kaikki tai ei mitään", eli jos ryhdyt pesään niin sieltä tulee kaikki mikä sinulle kuuluu. Ajatus olisi ilmeisesti siis että kaikki saisi neljänneksen pesästä? Ennakkoperintönä voi tietysti sen puolikkaan antaa, mutta silloin joutuu maksamaan tuplaverot. Eli leski maksaa ensin perintöveron koko osasta ja lapsensa sitten lahjaveron vielä siitä jäljelle jääneestä puolikkaasta.
Järkevintä olisi että leski luopuu kokonaan omasta osastaan lapsensa eduksi ja sitten kikkaillaan tarvittaessa leskelle takaisinpäin varoja mikäli hän niitä elääkseen tarvitsee. Autot, veneet, mökit sun muut voi lapsi ostaa omiin nimiinsä ja luovuttaa lesken käyttöön jos jotain tällaisia haaveita on ollut. Toki riippuu myös siitä minkä ikäisistä on kyse, jos leskellä on vielä oletettavissa vuosikymmeniä edessään niin tuollainen kikkailu voi mennä niin hankalaksi että se tuplaveron maksaminen on ihan fiksua sen rinnalla.