Lue keskustelun säännöt.
Kolumni: Kirjailija Juha Itkonen hehkutti lapsiarkeaan – tyrmättiin käsittämättömästä syystä
25.02.2021 |
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen samaa mieltä siitä että miehen on aika turha hehkuttaa miten kivaa lapsiperhe-elämä on. On varmaan, jos saa noukkia rusinat pullasta ja jättää ne ikävät asiat (raskaus, synnytys, fyysiset vauriot, yövalvomiset, ansionmenetykset jne.) jonkun muun hoidettavaksi.
Raskautta ja synnytystä mies ei biologisista syistä voi tehdä, mutta oma mies heräili öisin varmaan useammin kuin minä ja elätti perhettä yksin kolme vuotta. Miksi näitä miesten panostuksia pitää jotenkin vähätellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttu ei käsitellyt, miten helppoa tai vaikeaa synnyttäminen on.
Mielenkiintoista, jos palstalaisten perheissä isä ei ole mukana lapsiperhearjessa. Se ei kuitenkaan ole peruste sulkea kaikkien perheenisien suita. Jotkut elää kuitenkin tällä vuosituhannella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen samaa mieltä siitä että miehen on aika turha hehkuttaa miten kivaa lapsiperhe-elämä on. On varmaan, jos saa noukkia rusinat pullasta ja jättää ne ikävät asiat (raskaus, synnytys, fyysiset vauriot, yövalvomiset, ansionmenetykset jne.) jonkun muun hoidettavaksi.
Raskautta ja synnytystä mies ei biologisista syistä voi tehdä, mutta oma mies heräili öisin varmaan useammin kuin minä ja elätti perhettä yksin kolme vuotta. Miksi näitä miesten panostuksia pitää jotenkin vähätellä?
jätä se sika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli siinä kritiikissä pointtinsa. Miehen ei tarvitse lisääntyessään ottaa riskiä että menettää fyysisen terveytensä. Naiselle se riski on todellinen. Vaikka vauvat kuinka kivoja onkin, niin kyllä on/oli se oma terveyskin.
Loppuiäkseen vammautunut
Mutta eihän tuo mies tainnut puhua siitä, miten helppoa ja riskitöntä raskaus ja synnytys on? Eikö hän puhunut nimenomaan omasta lapsiperhearjestaan?
Mutta kun se lapsiarkeen pääseminen vaatii tuon raskauden/synnytyksen.. paitsi ei mieheltä.
Oikeastiko? Meillä mies toi mukanaan 2v ja 5v lapset, ei minun tarvinnut raskaana olla lapsiperhearjen saadakseni.
Mun ystävä, 28-vuotias 3 lapsen äiti, tulistui tuosta Itkosen ulostulosta. Sanoo, että miesten pitäisi olla perheasioista ihan hiljaa. Miehet eivät oikeasti tajua lastenhoidosta mitään, sillä kaikki oikea vastuu jää aina naiselle. Miesten pitäisi pysyä pois synnytyksistäkin sillä he eivät voi sisäistää naisen kokemusta. Mies on mukava lisä lasten arjessa hauskuuttajana, mutta oikeaan vastuunkantoon niistä ei kuulemma ole.
Uskallan olla samaa mieltä vaikka olen perheetön, osittain tämän takia ettei miehiin voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oli siinä kirjoitksessa se pointti että miehen on aika älytöntä ilmoittaa kuinka kivaa se vauva-arki onkaan kun hän ei ole toipumassa raskaudesta eikä synnytyksestä, eikä imetä...
Ja tämä on totta.
Totta on myös se, että Itkonen ei ole aikaan sidotussa päivätyössä. Sen sijaan puolisolla on menestyvä yritys eikä rahasta ole pulaa. Se antaa tiettyä rentoutta elämään. Toisin kuin vanhemmilla, joiden oltava kodin ulkopuolella töissä klo 7 aamulla.
Jätkä on eliitin jäsen, joka ei näe oman elitistisen elinpiirinsä ulkopuolelle.
Ja siksi ei saa kertoa miten itse on asian kokenut? Ei hän voi toisten ihmisten lapsiperhearjesta kertoa kuten omastaan.
Kyseisen kirjailijan perheessä on koettu kohtukuolema ja kaksosten syntymä pikkukeskosina. Minä olen nainen, enkä tiedä näistä mitään, mutta arvostan että kirjailija on kirjoittanut näistä aiheista.
En katso voivani naisena moittia, että hänelle perhe-elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli siinä kritiikissä pointtinsa. Miehen ei tarvitse lisääntyessään ottaa riskiä että menettää fyysisen terveytensä. Naiselle se riski on todellinen. Vaikka vauvat kuinka kivoja onkin, niin kyllä on/oli se oma terveyskin.
Loppuiäkseen vammautunut
Ja tästä johtuen Itkonen ei saa olla onnellinen lapsistaan ja lapsiperhearjestaan? Wtf
Minun mielestäni on olemassa tietty epäsuhta siinä, että varsinkin miehistä ne vähiten kouluttautuneet ja pitkäaikaistyöttömät jäävät muita useammin vaille puolisoa ja lapsettomiksi, ja yleensä vastoin omaa tahtoaan. Sitten tulee helsinkiläinen menestynyt apurahakirjailija kertoo, että rohkeasti vaan perhettä perustamaan, ei se prisma-elämä nyt niin kamalaa ole.
Mutta jos miehet itse eivät näe tässä mitään ongelmaa intersektionaalisesta näkökulmasta, niin enpä minä naisena voi tietenkään alkaa heidän puolestaan puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli siinä kritiikissä pointtinsa. Miehen ei tarvitse lisääntyessään ottaa riskiä että menettää fyysisen terveytensä. Naiselle se riski on todellinen. Vaikka vauvat kuinka kivoja onkin, niin kyllä on/oli se oma terveyskin.
Loppuiäkseen vammautunut
Mutta eihän tuo mies tainnut puhua siitä, miten helppoa ja riskitöntä raskaus ja synnytys on? Eikö hän puhunut nimenomaan omasta lapsiperhearjestaan?
Mutta kun se lapsiarkeen pääseminen vaatii tuon raskauden/synnytyksen.. paitsi ei mieheltä.
Eli mitä toivot miehen tekevän?
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä, 28-vuotias 3 lapsen äiti, tulistui tuosta Itkosen ulostulosta. Sanoo, että miesten pitäisi olla perheasioista ihan hiljaa. Miehet eivät oikeasti tajua lastenhoidosta mitään, sillä kaikki oikea vastuu jää aina naiselle. Miesten pitäisi pysyä pois synnytyksistäkin sillä he eivät voi sisäistää naisen kokemusta. Mies on mukava lisä lasten arjessa hauskuuttajana, mutta oikeaan vastuunkantoon niistä ei kuulemma ole.
Uskallan olla samaa mieltä vaikka olen perheetön, osittain tämän takia ettei miehiin voi luottaa.
Ikävää, että tunnet vain vastuuttomia miehiä ja naisia, joilla on huono mies. Itse nelikymppisenä perheenäitinä olen täysin eri mieltä. Lasteni isä kantaa täyden vastuun vanhemmuudestaan. Mitä perheettömänä tästä ajattelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi Hesarin nuori naiskolumnisti kiihkoilee. Tuon ikäisten (25 v) mielipiteet lastensaannista eivät ole kovin relevantteja, kiinnostavampaa olisi ollut lukea 40-vuotiaan vapaaehtoisesti lapsettoman ajatuksia aiheesta. Tuo 25-vuotiaan teksti oli niin kovin ennustettavaa, muodikasta ja ulkoa opittua.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä, 28-vuotias 3 lapsen äiti, tulistui tuosta Itkosen ulostulosta. Sanoo, että miesten pitäisi olla perheasioista ihan hiljaa. Miehet eivät oikeasti tajua lastenhoidosta mitään, sillä kaikki oikea vastuu jää aina naiselle. Miesten pitäisi pysyä pois synnytyksistäkin sillä he eivät voi sisäistää naisen kokemusta. Mies on mukava lisä lasten arjessa hauskuuttajana, mutta oikeaan vastuunkantoon niistä ei kuulemma ole.
Uskallan olla samaa mieltä vaikka olen perheetön, osittain tämän takia ettei miehiin voi luottaa.
Minä olen äiti ja eri mieltä kanssasi. Ei miehen tarvitse sisäistää jotain synnytystä, mutta ihan samalla lailla miehellä pysyy tuttipullo kädessä ja vaihtuu kakkavaipat kuin naisellakin. On itsekästä uhriutumista asettaa mies perheessä joksikin iltapelleksi. Toki, jos on ottanut nii onnettoman miehen, että siitä ei muuhun ole, niin vastuu on sillä naisella siitä valinnasta. Keskimääräinenkin mies kykenee ottamaan isän roolin ja vastuun perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseisen kirjailijan perheessä on koettu kohtukuolema ja kaksosten syntymä pikkukeskosina. Minä olen nainen, enkä tiedä näistä mitään, mutta arvostan että kirjailija on kirjoittanut näistä aiheista.
En katso voivani naisena moittia, että hänelle perhe-elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Päinvastoin.
Ei ole mitään herkkua pikkukeskosen kanssa, kuukausia ensin sairaalassa ja sen jälkeen vuosia seurannassa
Tää on tää nykyaika. Joku sanoo: "Pidän lemmikeistä." Reaktio: " Ahaa, siis halveksit ja vihaat niitä, joilla ei ole lemmikkejä."
Toi on jo puolestaloukkaantumisenkin tuolla puolen. Mikä teitä oikein vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseisen kirjailijan perheessä on koettu kohtukuolema ja kaksosten syntymä pikkukeskosina. Minä olen nainen, enkä tiedä näistä mitään, mutta arvostan että kirjailija on kirjoittanut näistä aiheista.
En katso voivani naisena moittia, että hänelle perhe-elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Päinvastoin.
Ei ole mitään herkkua pikkukeskosen kanssa, kuukausia ensin sairaalassa ja sen jälkeen vuosia seurannassa
Välillä vaikuttaa siltä, että palstalla on pelkästään yh-äitejä, jotka on katkeria ja yrittää yleistää oman elämäntilanteen kaikkiin perheisiin. Ikävää, jos oma mies ei kanna vastuuta tai jättänyt perheensä, mutta se ei tarkoita että voitte kieltää kaikkia miehiä kertomasta lapsiperhearjestaan.
Itkonen elää omaa elämäänsä niinkuin kaikki muutkin omaansa. Miksi pillastua jonkun näkemyksistä. Suurin osa elää ja touhuaa omia juttujaan ja hevonpaskat välittää miten muut elää ja touhuaa
Minä olen Itkosen kanssa samaa mieltä, että nykyajan lapsiperhe-elämän jatkuva huonojen puolien korostaminen voi olla osasyynä ihmisten lapsettomuudelle. Itselleni on ainakin kehittynyt synnytyspelko kaikkien synnytykseen liittyvien kauhutarinoiden vuoksi. Tuskin olen ainoa.
Samaten koen lapsiperhe-elämän itselleni hyvin vieraaksi, tuntuu kuin lapsia tekemällä joutuisin hautaamaan itseni vuosikymmeniksi jonnekin piiloon, olemaan pelkkä Äiti. Vanhemmuus kuulostaa monien puheissa joltain hirvittävältä suoritukselta ja ainaiselta puurtamiselta ilman sekunninkaan vapaa-aikaa.
En ole varma uskallanko ottaa tuollaista riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Tää on tää nykyaika. Joku sanoo: "Pidän lemmikeistä." Reaktio: " Ahaa, siis halveksit ja vihaat niitä, joilla ei ole lemmikkejä."
Toi on jo puolestaloukkaantumisenkin tuolla puolen. Mikä teitä oikein vaivaa?
Tämä!
Seuraava kommentoija arvostelee, miten tunteetonta puhua lemmikeistä, kun kaikilla ei ole niihin varaa. Varsinkaan perustoimeentulotuella kitkuttelevilla viiden ADHD-lapsen yksinhuoltajilla.
Seuraava sitten muistuttaa, että jotkut ovat allergisia.
Sen jälkeen alkaa arvuuttelu siitä, hoitaako aloituksen tekijä lemmikkejään edes itse tai ainakaan hyvin. Monen lemmikin omistaja tähdentää, että itse asiassa aloittajalla ei ole todellista kokemusta lemmikeistä ellei hänellä ole vammautuneiden kissojen löytöeläintarhaa ja kuntoutuksessa olevien aasien lepokotia, kuten hänellä itsellään sattuu olemaan muutaman häiriintyneen papukaijan lisäksi, ja sivumennen sanottuna jo pelkkiin eläinlääkärikuluihin menee niin paljon rahaa ettei niistä kahden hengen tuloilla selviä.
Pitäisiköhän tätä aatekompleksia joka Frankfurtin koulukunnan ideoiden ympärille on kasautunut ruveta kutsumaan jollakin yhteisellä nimellä ja kayttää sitten lähinnä sitä. Nykyään saman aatteen pirstaloituminen useamman nimen alle hieman hämää ja vaikeuttaa sen levinneisyyden hahmottamista ja asioihin puuttumista vaikka tietäisikin jollain tasolla että kysymys on oikeasti aivan pinnan alla väijyvän yhden ja saman hydran päistä eikä erillisistä pedoista. Feminismiä intersektionaalisessa feminismissä on yhtä paljon kuin ympäristöaatetta vihreissä: se vähin minimi mikä on riittävästi peittämään todelliset tavoittet satunnaiselta tarkastelijalta.