HUS:n teho-osasto pahoin kuormittunut, nuorimmat koronapotilaat alle 30-vuotiaita – osa siirretty muualle saamaan hoitoa, sillä lisähoitajia ei saada vapaaehtoisesti
Kommentit (712)
Vierailija kirjoitti:
V****u mitä paskaa! Miten tollasta valhetta on edes lupa julkaista? Mikä ihmeen syy tälle pelottelulle on? 17 koronapotilasta teholla ja jos 20 ylittyy ollaan ylitetty kapasiteetti. Voi luoja ja jotkut vielä uskoo tähän!
Lukeminen ja itsensä sivistäminen kannattaa aina. Lämpimästi varsinkin kaltaisellesi suosittelen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos seuraavatkaan ei halua teholle, tai koronateholle, töihin. Kysehän ei ole siitä, että hoitajia ei ole. Kyse on siitä, että ei ole hoitajia, jotka olisivat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin ja perehtymään siihen. Ei ole pakko suostua, jos ei halua. Virkasuhteissa taas on työnjohto-oikeus, eli työnantaja voi määrätä toisiin tehtäviin yksipuolisella päätöksellä. Hoitajat virkasuhteisiksi työsuhteen sijaan erikoissairaanhoidossa, niin alkaa porukka liikkumaan sinne minne tarvitaan. Kehittyminen ja uuden opettelu olisi työn vaatimus, ei viitsimiskysymys. Vasta tällöin palkan nousukin olisi perusteltu, koska työ voi ns. ottaa enemmän omia resursseja. Lakkoilukin loppuisi, kun virkasuhteisilla ei ole lakko-oikeutta, perustuen juurikin tuohon välttämättömään tarpeeseen olla töissä kun työnantaja niin määrää.
Ei muilla osastolla työskennellyt hoitaja, kokenutkaan, voi tuosta vaan siirtyä teholle tekemään aivan eri työtä. Se on käytännössä eri ammatti. Perehtyminen niin että osaat nuo tehtävät kunnolla kestää pitkään. Voihan sitä ihmistä pakkoliikutella mutta ei se hänestä tehohoitajaa tee.
Anteeksi, mutta mitä siellä hoitajakoulussa sitten opetetaan, jos sairaanhoitaja ei voi tehdä sairaanhoitajalle kuuluvaa työtä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V****u mitä paskaa! Miten tollasta valhetta on edes lupa julkaista? Mikä ihmeen syy tälle pelottelulle on? 17 koronapotilasta teholla ja jos 20 ylittyy ollaan ylitetty kapasiteetti. Voi luoja ja jotkut vielä uskoo tähän!
Lukeminen ja itsensä sivistäminen kannattaa aina. Lämpimästi varsinkin kaltaisellesi suosittelen
https://yle.fi/uutiset/3-9515514
Tuohon olisi vastaus, mut en usko et saa sanoa kaikille:-X
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos seuraavatkaan ei halua teholle, tai koronateholle, töihin. Kysehän ei ole siitä, että hoitajia ei ole. Kyse on siitä, että ei ole hoitajia, jotka olisivat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin ja perehtymään siihen. Ei ole pakko suostua, jos ei halua. Virkasuhteissa taas on työnjohto-oikeus, eli työnantaja voi määrätä toisiin tehtäviin yksipuolisella päätöksellä. Hoitajat virkasuhteisiksi työsuhteen sijaan erikoissairaanhoidossa, niin alkaa porukka liikkumaan sinne minne tarvitaan. Kehittyminen ja uuden opettelu olisi työn vaatimus, ei viitsimiskysymys. Vasta tällöin palkan nousukin olisi perusteltu, koska työ voi ns. ottaa enemmän omia resursseja. Lakkoilukin loppuisi, kun virkasuhteisilla ei ole lakko-oikeutta, perustuen juurikin tuohon välttämättömään tarpeeseen olla töissä kun työnantaja niin määrää.
Ei muilla osastolla työskennellyt hoitaja, kokenutkaan, voi tuosta vaan siirtyä teholle tekemään aivan eri työtä. Se on käytännössä eri ammatti. Perehtyminen niin että osaat nuo tehtävät kunnolla kestää pitkään. Voihan sitä ihmistä pakkoliikutella mutta ei se hänestä tehohoitajaa tee.
Anteeksi, mutta mitä siellä hoitajakoulussa sitten opetetaan, jos sairaanhoitaja ei voi tehdä sairaanhoitajalle kuuluvaa työtä?
Tyhmä vai trolli?
Rahaa olisi voitu vaikka satsata lisäpaikkoihin hoitajiin ja hengityskoneisiin. Niihin ei ole rahaa. Mutta veikkaanpa että suht tyhjillään ne sairaalat edelleen ovat.
Minua harmittaa kovasti, kun meidän alueella HUS alueella oli v 2020 kahdeksan kymmentä hoitokotia koronassa! Onneksi on kuitenkin saatu niitten tartuntojen määrä pidettyä piilossa! Kuolleita on sata, mutta se tarkoittaa, että tartuntoja on silloin vielä kymmenkertaisesti, ja hoitajat lisäksi. Ettei ole tarvinnut lehdistä lukea.
Helposti tulee hoitokotien tartuntaryppäistä 2000 tartuntaa. Ja Hus alue tässä ainoastaan kyseessä. Ja Sairaaloiden geriatriset ja muut siihen vielä lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viime kuukaudet sduraillut tehohoidossa olevoen koronapptilaidenrää hesarin sivuilta. Useamman kerran ollut esim. 23 potilasta teholla joten tuo "kapasiteetti riiträä kahteenkymmeneen" viimeisimmissä uutisissa hämmentää. Laktteita toki on, halukkaita hoitajia vähemmän. Valmiuslailla saavat ns. pakottettua hoitoväkeä toisiin tehtäviin
T. HoitajaopiskelijaNyt olet hoitajaopiskelija eikö edellinen vale tehohoito-osaston hoitaja kelvannut?
Kukaan sairaanhoitaja opiskelija ei kutsu itseään hoitajaopiskelijaksi.Olenkin lähihoitajaopiskelija ja voin valmistuttua tylskennellä lähohoitaja tai perushoitaja-nimikkeillä
Yritä vähän hioa tekstiäsi suomenkieliseksi. Tuskaa lukea..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos seuraavatkaan ei halua teholle, tai koronateholle, töihin. Kysehän ei ole siitä, että hoitajia ei ole. Kyse on siitä, että ei ole hoitajia, jotka olisivat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin ja perehtymään siihen. Ei ole pakko suostua, jos ei halua. Virkasuhteissa taas on työnjohto-oikeus, eli työnantaja voi määrätä toisiin tehtäviin yksipuolisella päätöksellä. Hoitajat virkasuhteisiksi työsuhteen sijaan erikoissairaanhoidossa, niin alkaa porukka liikkumaan sinne minne tarvitaan. Kehittyminen ja uuden opettelu olisi työn vaatimus, ei viitsimiskysymys. Vasta tällöin palkan nousukin olisi perusteltu, koska työ voi ns. ottaa enemmän omia resursseja. Lakkoilukin loppuisi, kun virkasuhteisilla ei ole lakko-oikeutta, perustuen juurikin tuohon välttämättömään tarpeeseen olla töissä kun työnantaja niin määrää.
Ei muilla osastolla työskennellyt hoitaja, kokenutkaan, voi tuosta vaan siirtyä teholle tekemään aivan eri työtä. Se on käytännössä eri ammatti. Perehtyminen niin että osaat nuo tehtävät kunnolla kestää pitkään. Voihan sitä ihmistä pakkoliikutella mutta ei se hänestä tehohoitajaa tee.
Anteeksi, mutta mitä siellä hoitajakoulussa sitten opetetaan, jos sairaanhoitaja ei voi tehdä sairaanhoitajalle kuuluvaa työtä?
Joutuvat kärräämään potilaita kaikenlaisiin kuvauksiin, koska ohjeet sanoo niin. Potilaalta itseltä ei edes kysytä eikä omaiset pysty estämään ainakaan 90-vuotiaan silmänpohjakuvausta, ei sitten millään! a tuo tapahtui aika vasta. Missä ne kuvat tulkitaan? Tekeekö senkin robotti, kuten kutsu kuvaukseen oli selvästi sellainen, allekirjoittajana diabeteshoitaja. No, diabetesta ei ole ollut aiemminkaan, eikä sairaalassa saanut diabeetikolle tehtyä ruokaa. Sanoin itseni irti koko porukasta - alkoi olla liian selvää kaikki:-X
https://yle.fi/uutiset/3-11245473
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos seuraavatkaan ei halua teholle, tai koronateholle, töihin. Kysehän ei ole siitä, että hoitajia ei ole. Kyse on siitä, että ei ole hoitajia, jotka olisivat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin ja perehtymään siihen. Ei ole pakko suostua, jos ei halua. Virkasuhteissa taas on työnjohto-oikeus, eli työnantaja voi määrätä toisiin tehtäviin yksipuolisella päätöksellä. Hoitajat virkasuhteisiksi työsuhteen sijaan erikoissairaanhoidossa, niin alkaa porukka liikkumaan sinne minne tarvitaan. Kehittyminen ja uuden opettelu olisi työn vaatimus, ei viitsimiskysymys. Vasta tällöin palkan nousukin olisi perusteltu, koska työ voi ns. ottaa enemmän omia resursseja. Lakkoilukin loppuisi, kun virkasuhteisilla ei ole lakko-oikeutta, perustuen juurikin tuohon välttämättömään tarpeeseen olla töissä kun työnantaja niin määrää.
Ei muilla osastolla työskennellyt hoitaja, kokenutkaan, voi tuosta vaan siirtyä teholle tekemään aivan eri työtä. Se on käytännössä eri ammatti. Perehtyminen niin että osaat nuo tehtävät kunnolla kestää pitkään. Voihan sitä ihmistä pakkoliikutella mutta ei se hänestä tehohoitajaa tee.
Anteeksi, mutta mitä siellä hoitajakoulussa sitten opetetaan, jos sairaanhoitaja ei voi tehdä sairaanhoitajalle kuuluvaa työtä?
Joutuvat kärräämään potilaita kaikenlaisiin kuvauksiin, koska ohjeet sanoo niin. Potilaalta itseltä ei edes kysytä eikä omaiset pysty estämään ainakaan 90-vuotiaan silmänpohjakuvausta, ei sitten millään! a tuo tapahtui aika vasta. Missä ne kuvat tulkitaan? Tekeekö senkin robotti, kuten kutsu kuvaukseen oli selvästi sellainen, allekirjoittajana diabeteshoitaja. No, diabetesta ei ole ollut aiemminkaan, eikä sairaalassa saanut diabeetikolle tehtyä ruokaa. Sanoin itseni irti koko porukasta - alkoi olla liian selvää kaikki:-X
https://yle.fi/uutiset/3-11245473
Voisitko perustaa glaukoomahöpinöillesi oman ketjun sen sijaan että spammaat niitä pitkin poikin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronaan suhtautumiseen ja reagointiin liittyen tarvittaisiinkin sosiologien ja psykologien puheenvuoro. Osa ihmisistä elää "koronakriisissä" ihan jo siksi, että voivat ajatella olevansa osa suurta maailmaa, vaikka asuvatkin Suomessa haja-asutusseudulla. Pelonkulttuurissa pelko on keino manipuloida ihmisten käyttäytymistä. Osalla maskikin on osa muotia ja osa materialismia ja kuluttamista siinä missä takki ja kengätkin. Medianlukutaitoakin on peräänkuulutettu. Jostakin syystä media repii otsikoita muutamasta tehohoitopolilaasta samaan aikaan, kun todennäköisesti yli miljoona suomalaista on sairastanut koronan lievänä tai oireettomana. Siitä kai sekin kertoo, kun kaikkien pitää ajatella olevansa saamassa tai tartuttamassa koronan, vaikkei ole mitään oireita itsellä eikä muilla ympärillä olijoilla. Ja kuitenkaan kotona perheen parissa ei käytetä maskia, vaikka juuri ollaan omasta miestä saatettu saada tartunta julkisissa tiloissa. Jokin outous liittyy siihenkin, että ollaan kovasti huolissaan tehohoitopaikkojen riittävyydestä, muttei niiden määrästä. Näin vaikka kauhesti on pelätty ja ennustettu jo yli vuoden ajan tehohoitoa tarvitsevien määrän lisääntyvän valtaisasti. Outoa on sekin, ettei jo sairastaneiden määrä tunnu kiinnostavan ketään, vaikka sairastaneillahan kai on jo vastustuskyky koronalle. Näin vaikka toki vouhkataan siitä kuinka monella kunakin päivänä on todettu koronatartunta. Joillekin tuntuu olevan uutinen sekin, että nuorillakin on perussairauksia. Näin vaikka on olemassa lastensairaalakin. Ja keuhkokuumeen onnistuu saamaan itselleen kuka tahansa iästä ja mistä tahansa riippumatta, jos on tarpeeksi uuno. Poliitikot julistavat katkaisevansa tartuntaketjuja päätöksillään, mutta samaan aikaan työssäkäyvät vievät alle kouluikäiset päivähoitoon ja alakouluikäiset käyvät koulua. Kovasti julistetaan huolta ihmisten terveydestä, muttei osoiteta kiinostusta eikä vastuuta siitä mitä negatiivisia terveysvaikutuksia terveysviranomaisten suosituksilla ja poliittisilla päätöksillä on ihmisten terveyteen. Ainoastaan sympatiaa tarjotaan, vaikka samaan aikaan ennustetaan syöpäsairausten, muistisairausten, mielenterveysongelmien, stressiperäisten sairausten ym. lisääntyvän huomattavasti koronakriisin hoidon seurauksena siinä määrin, että voidaan puhua toiminnasta joka on kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien vastaista. Hoidon riittävyystäkään ei näiden terveysongelmien osalta tunnu olevan huolta, vaikka riittävyys on heikko jo muutenkin. Erittäin ristiriitaista ja oudoksuttavaa toimintaa.
Jo sairastaneiden määrä on niin pieni ettei sillä ole tässä vaiheessa viruksen leviämisen kannalta juurikaan merkitystä. Sitä kuitenkin seurataan THL:n serologisilla tutkimuksilla viikottain ja silloin tällöin näistä saatuja tuloksia päätyy uutisiinkin, kuten vastikään uutisoitiin että niiden perusteella voidaan arvoida että tällä hetkellä noin joka toinen tartunta jää testaamatta ja pimentoon.
ps. kannattaa panostaa vähän kappalejakoon niin tekstistä tulee vähän luettavampaa
Todettuja tartuntoja on 55000. Testeissä ei käy huomattava valtaosa ihmistä, joten arviot todellisten tartujen määrästä 10-30-kertaisena on uskottava. Testattujen vähäinen määrä joutuu jo siitä, että testeihin kehoitetaan menemään oireilevien. Valtaosan on kerrottu sairastavan koronan vähäoireisena tai oireettomana, joten testiin menoon ei ole syytä. Rajavalvonnassakin testeihin menee vain vapaaehtoisesti noin joka kymmenes rajan ylittäjä. Arvion mukaan todelliisten sairastaneiden määrä on siis yli puolesta miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Sinun mukaasi vähäinen määrä suomalaista. Se yhtälö nyt ei vain toimi, että kun samalla tauti on oireeton tai vähäoireinen valtaosalla ja huomattava vähemmistö menee testattavaksi, niin kuitenkin sairastuneista puolet saataisiin selville. Yhtä vähän logiikkaa on siinä, että julistetaan liikkeellä olevan herkästi tarttuva tauti, joka ei kuitenkaan ole sairastanut vuoden aikana kuin 100000 ihmistä. Vaarallisuuden julistaminenkin on vähintäänkin outoa, kun samaan aikaan uutisoidaan Rauman telakalla käyvän töissä kolmatta sataa ihmistä, jotka eivät edes tiedä olevansa vaarallisesti sairaita. Eikö riskiryhmiä suojella kuntosaleja sulkemalla, vaan suojelemalla riskiryhmäläisiä siellä missä he ovat. Eivät ole kuntosaleilla.
Olet urpå, vasta-ainetestejä tehdään tutkimuksissa satunnaisille ihmisjoukoille, ja sieltä saadaan niitä arvioita että kuinka moni on taudin sairastanut vs testeissä kävijät.
Hysteerikoille bensaa liekkeihin.Jos otsikon suomentaa niin se oikeasti olisi näin:2 pitkäaikaista syöpäsairasta alle 30v henkilöä on HUSin teho-osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa olisi voitu vaikka satsata lisäpaikkoihin hoitajiin ja hengityskoneisiin. Niihin ei ole rahaa. Mutta veikkaanpa että suht tyhjillään ne sairaalat edelleen ovat.
Sydänpotilaita hoitavalle osastolle pääsy vaati 30 op koulutuksen. Tehohoitajaksi ei kaikki sovi. Henkinen kuormitus ja työvuorot ovat rankkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos seuraavatkaan ei halua teholle, tai koronateholle, töihin. Kysehän ei ole siitä, että hoitajia ei ole. Kyse on siitä, että ei ole hoitajia, jotka olisivat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin ja perehtymään siihen. Ei ole pakko suostua, jos ei halua. Virkasuhteissa taas on työnjohto-oikeus, eli työnantaja voi määrätä toisiin tehtäviin yksipuolisella päätöksellä. Hoitajat virkasuhteisiksi työsuhteen sijaan erikoissairaanhoidossa, niin alkaa porukka liikkumaan sinne minne tarvitaan. Kehittyminen ja uuden opettelu olisi työn vaatimus, ei viitsimiskysymys. Vasta tällöin palkan nousukin olisi perusteltu, koska työ voi ns. ottaa enemmän omia resursseja. Lakkoilukin loppuisi, kun virkasuhteisilla ei ole lakko-oikeutta, perustuen juurikin tuohon välttämättömään tarpeeseen olla töissä kun työnantaja niin määrää.
Ei muilla osastolla työskennellyt hoitaja, kokenutkaan, voi tuosta vaan siirtyä teholle tekemään aivan eri työtä. Se on käytännössä eri ammatti. Perehtyminen niin että osaat nuo tehtävät kunnolla kestää pitkään. Voihan sitä ihmistä pakkoliikutella mutta ei se hänestä tehohoitajaa tee.
Jostainhan se täytyy aloittaa. Kyllä muilla aloilla työnkuvia vaihdetaan, perehdytys tottakai. No, aina ei sitäkään resurssien vuoksi saa, vaativissakaan hommissa. Itse olen tehnyt virkatyötä eri erityisalueilla, aina se on vaan opeteltava ne työn erityispiirteet siinä työn lomassa ja se epävarmuus on kestettävä.
Kuinka kauan tehohoidon perehdyttäminen kestää, kun joku siellä aloittaa? Koulutuksessa ei vissiin ole tähän erikoustumista erikseen, vaan opitaan tehtävässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkaistu 27.11.2018
Influenssa vie vuosittain tehohoitoon keuhkosairaita, mutta myös terveitä
Influenssan vuoksi Taysissa tehohoitoon joutuneista noin neljäsosalla ei ole mitään diagnosoitua pitkäaikaissairautta. Influenssasta tehohoitoon joutuneiden sairauksista tavallisimpia ovat erityisesti krooniset keuhkosairaudet tai sydänsairaudet. Noin neljäsosalla Taysissa hoidetuista on krooninen keuhkosairaus ja viidesosalla sydänsairaus.
Influenssa vie teho-osastolle yhtä paljon terveitä ihmisiä kuin keuhkopotilaitakin. Pitkäaikaissairaudet lisäävät vaikean influenssan riskiä, mutta myös aiemmin terve voi joutua influenssan takia tehohoitoon.
Tiedot käyvät ilmi Taysin infektioyksikön vuosina 2009–2016 tekemästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin influenssan vuoksi Taysissa tehohoitoon joutuneiden potilaiden taustatietoja ja ennustetta. Huomioon otettiin ne tehohoitoon päätyneet potilaat, joiden influenssanäyte oli positiivinen kaksi viikkoa ennen tehohoitoon joutumista tai kyseisen hoitojakson aikana.
Potilailta oli yhteensä 80. Heistä hiukan yli puolet oli miehiä, ja mediaani-ikä oli 59 vuotta. Iän vaihteluväli oli 4–86 vuotta.
Keuhkoahtauma altistaa
Keuhkosairaista erityisesti keuhkoahtaumapotilaat ovat alttiita joutumaan tehohoitoon. Keuhkoahtaumapotilaiden keuhkokapasiteetti on lähtökohtaisesti heikompi kuin terveellä ihmisellä, minkä vuoksi keuhkoahtaumapotilas tarvitsee herkemmin erilaisia hengitystukihoitoja.
Infektioyksikön selvityksen mukaan myös reilu ylipaino oli monella vaikeuttamassa hengitystä.
Muita pitkäaikaisdiagnooseja tai ongelmia, jotka vaikuttavat influenssan vuoksi tehohoitoon joutumisen taustalla, ovat diabetes, alkoholismi tai psykiatrinen taustasairaus.
Neljäsosa tehohoitoon joutuneista menehtyi
Infektioyksikön selvityksessä tehohoidon mediaanikesto oli 4,5 vuorokautta ja vaihteluväli 0–94 vuorokautta. Valtaosa eli 85 prosenttia sairasti A-influenssaa. Kahdellatoista henkilöllä eli 15 prosentilla influenssatartunta oli hoitoon liittyvä infektio, eli potilas oli jo edeltävästi ollut osastohoidossa.
Tehohoitoon joutuneista neljäsosa menehtyi kolmen kuukauden sisällä. Kuolintapauksista neljä oli sellaisia, joissa kuoleman katsottiin liittyvän influenssaan ja joissa potilaan eliniän ennuste ilman influenssaa olisi todennäköisesti ollut yli puoli vuotta. Kuusitoista kuoli pitkäaikaissairauksiinsa influenssan heikentämänä. Yhden potilaan kuoleman ei katsottu liittyvän influenssaan.
Infektiolääkärit Juha Rannikko ja Kirsi Valve
Tays on ainoastaan 1/10 jos sitäkään, väkimäärältään koko Suomesta, ja pahempi influenssa pyöri Suomessa lähinnä vain talvina 2016-2017, ja 2017-2018. joista 2017-2018 oli pahempi. Itseasiassa tuossa TAYS raportissa ei edes vielä näy tuota pahaa talvea 2017-2018.
Tästä kaikesta huolimatta mitään ei kirjoiteltu lehdissä, tai huudettu terveydenhuollon ylikuormittumisesta. Tästä näkökulmasta Nykyinen HUS valitus on törkeää!
https://www.tays.fi/fi-FI/Influenssa_vie_vuosittain_tehohoitoon_ke(8002…
Tässäkin ketjussa mässäillään muutamalla koronatehohoidettavalla, ja huudetaan kauhusta, että joukossa olisi ollut joku alle kolmekymppinen. Kas niin niitä näkyy olleen ennenkin tehohoitopotilaissa. Eikä tule olemaan viimeinen kerta!
Kiinnostavampaa olisi tilastot siitä, montako influenssapotilasta on joutunut tehohoitoon ja kuollut tällä influenssakaudella? Nythän eletään ihan erilaisessa tilanteessa kuin tuon tutkimuksen aineiston aikoihin elettiin joten on aika typerää verrata lukuja suoraan keskenään.
Tämä influenssakausi ei ole ollut paha, miltei nollasaldo varmasti talvelta, kuten oli talvi 2018-2019
Ei tosiaan ole ollut paha kun jostakin syystä mitään influenssakautta ei edes tällä hetkellä käynnissä ole vaan yksittäisikin tartuntoja pitää metsästää kissojen ja koirien kanssa.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32941415/
Tuossa on paperi siitä miten 2020 influenssakausi meni eteläisellä pallonpuoliskolla.
Käytännössä esiintyvyys on ollut jopa vähäisempää kuin normaalisti kesällä. Pohjoisen kaudesta näyttää tulevan samanlainen. Influenssan tukahduttamiseen riittäisivät selvästi paljon kevyemmätkin rajoitukset, mikä osaltaan osoittaa kuinka höhlää on verrata näitä koronalukemia aiempien vuosien influenssalukemiin.
Ihan turha selittää, että niin sanotut tukahduttamistoimet olisivat poistaneet influenssan juuri nyt kuluneella tai edellisellä influenssakaudella. Influenssaa ei ollut edes syksyllä 2019, ja on hyvin tyypillistä, että pahoja influenssatalvia mahtuu vai pari kymmeneen vuoteen. Juuri tämän asian vuoksi on erittäin relevanttia vertailla koronaa aikaisempiin vaikkapa influenssakausiin.
Muuten hengitystieinfektiot eivät ole kadonneet mihinkään! Kipeänähän sinne testiin yleensä mennään, ja silti vain harvoin löytyy koronaa, ja usein vielä hyvin oireettomana!
Välillä influenssaa on, ja sitten taas ei, ja kyllä se sitten taas tulee, ja vie teholle 80 potilasta, joista 20 kuolee, ja joukossa lapsi, ihan kuin tuossa vain Tampereelta kerrottiin. Ei jää viimeiseksi kerraksi. Se pahin influenssatalvi tuosta raportista sitten vielä kaiken kukkuraksi puuttuu, siis 2017-2018, ja puuttuu lisäksi syksy 2019- talvi 2010 jolloin taas influenssa nollassa.
Turha selitellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos seuraavatkaan ei halua teholle, tai koronateholle, töihin. Kysehän ei ole siitä, että hoitajia ei ole. Kyse on siitä, että ei ole hoitajia, jotka olisivat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin ja perehtymään siihen. Ei ole pakko suostua, jos ei halua. Virkasuhteissa taas on työnjohto-oikeus, eli työnantaja voi määrätä toisiin tehtäviin yksipuolisella päätöksellä. Hoitajat virkasuhteisiksi työsuhteen sijaan erikoissairaanhoidossa, niin alkaa porukka liikkumaan sinne minne tarvitaan. Kehittyminen ja uuden opettelu olisi työn vaatimus, ei viitsimiskysymys. Vasta tällöin palkan nousukin olisi perusteltu, koska työ voi ns. ottaa enemmän omia resursseja. Lakkoilukin loppuisi, kun virkasuhteisilla ei ole lakko-oikeutta, perustuen juurikin tuohon välttämättömään tarpeeseen olla töissä kun työnantaja niin määrää.
Ei muilla osastolla työskennellyt hoitaja, kokenutkaan, voi tuosta vaan siirtyä teholle tekemään aivan eri työtä. Se on käytännössä eri ammatti. Perehtyminen niin että osaat nuo tehtävät kunnolla kestää pitkään. Voihan sitä ihmistä pakkoliikutella mutta ei se hänestä tehohoitajaa tee.
Jostainhan se täytyy aloittaa. Kyllä muilla aloilla työnkuvia vaihdetaan, perehdytys tottakai. No, aina ei sitäkään resurssien vuoksi saa, vaativissakaan hommissa. Itse olen tehnyt virkatyötä eri erityisalueilla, aina se on vaan opeteltava ne työn erityispiirteet siinä työn lomassa ja se epävarmuus on kestettävä.
Kuinka kauan tehohoidon perehdyttäminen kestää, kun joku siellä aloittaa? Koulutuksessa ei vissiin ole tähän erikoustumista erikseen, vaan opitaan tehtävässä?
On paljon aloja, joissa työtehtävät vaihtuvat tilanteen ja tarpeen mukaan. Jostain syystä ainoastaan hoitoalalla tämä saa aikaan joukkotrauman, joka nyt on ylen otsikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisujahan hoitaja- ja lääkäripulaa on tasan kaksi: joko palkkoja nostetaan (sisältäen myös sairaalafyssarien palkat teholla), jolloin julkinen terveydenhuolto alkaa kiinnostamaan nykyistä enemmän ja raskastakin työtä siedetään paremman palkan myötä paremmin, tai siirrytään vaiheittain pois yhteiskunnan kustantamasta terveydenhuollosta yksityisten palveluiden ja vakuutusten piiriin. Ensimmäinen tarjoaa suojan ja turvan kaikille kansalaisille ja mahdollistaa tämänkaltaisten pandemioiden hoidon, ja toinen taas lisää eriarvoisuutta, mutta tulee yhteiskunnalle ajan myötä halvemmaksi.
Nykyisellään mikään ei tule kestämään Ruotsinkaltaisia sairastavuuslukuja.
Oletko laskenut, että kuinka paljon vero pitäisi nostaa, että näihin palkankorotuksiin on varaa?
Kuinka paljon enemmän se sitten on kuin mitä nyt joudutaan nostamaan veroja, jotta saadaan maksetuksi pandemiasta aiheutuneet kustannukset?
Palkkojen nostaminen on pysyvä kulu. Pandemian kustannukset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Minua harmittaa kovasti, kun meidän alueella HUS alueella oli v 2020 kahdeksan kymmentä hoitokotia koronassa! Onneksi on kuitenkin saatu niitten tartuntojen määrä pidettyä piilossa! Kuolleita on sata, mutta se tarkoittaa, että tartuntoja on silloin vielä kymmenkertaisesti, ja hoitajat lisäksi. Ettei ole tarvinnut lehdistä lukea.
Helposti tulee hoitokotien tartuntaryppäistä 2000 tartuntaa. Ja Hus alue tässä ainoastaan kyseessä. Ja Sairaaloiden geriatriset ja muut siihen vielä lisäksi.
Miksi koronaa ei tukahdutettu jo heti nopeasti? Hoitokotiahan voisi ajatella, että se on Uusi Seelanti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronaan suhtautumiseen ja reagointiin liittyen tarvittaisiinkin sosiologien ja psykologien puheenvuoro. Osa ihmisistä elää "koronakriisissä" ihan jo siksi, että voivat ajatella olevansa osa suurta maailmaa, vaikka asuvatkin Suomessa haja-asutusseudulla. Pelonkulttuurissa pelko on keino manipuloida ihmisten käyttäytymistä. Osalla maskikin on osa muotia ja osa materialismia ja kuluttamista siinä missä takki ja kengätkin. Medianlukutaitoakin on peräänkuulutettu. Jostakin syystä media repii otsikoita muutamasta tehohoitopolilaasta samaan aikaan, kun todennäköisesti yli miljoona suomalaista on sairastanut koronan lievänä tai oireettomana. Siitä kai sekin kertoo, kun kaikkien pitää ajatella olevansa saamassa tai tartuttamassa koronan, vaikkei ole mitään oireita itsellä eikä muilla ympärillä olijoilla. Ja kuitenkaan kotona perheen parissa ei käytetä maskia, vaikka juuri ollaan omasta miestä saatettu saada tartunta julkisissa tiloissa. Jokin outous liittyy siihenkin, että ollaan kovasti huolissaan tehohoitopaikkojen riittävyydestä, muttei niiden määrästä. Näin vaikka kauhesti on pelätty ja ennustettu jo yli vuoden ajan tehohoitoa tarvitsevien määrän lisääntyvän valtaisasti. Outoa on sekin, ettei jo sairastaneiden määrä tunnu kiinnostavan ketään, vaikka sairastaneillahan kai on jo vastustuskyky koronalle. Näin vaikka toki vouhkataan siitä kuinka monella kunakin päivänä on todettu koronatartunta. Joillekin tuntuu olevan uutinen sekin, että nuorillakin on perussairauksia. Näin vaikka on olemassa lastensairaalakin. Ja keuhkokuumeen onnistuu saamaan itselleen kuka tahansa iästä ja mistä tahansa riippumatta, jos on tarpeeksi uuno. Poliitikot julistavat katkaisevansa tartuntaketjuja päätöksillään, mutta samaan aikaan työssäkäyvät vievät alle kouluikäiset päivähoitoon ja alakouluikäiset käyvät koulua. Kovasti julistetaan huolta ihmisten terveydestä, muttei osoiteta kiinostusta eikä vastuuta siitä mitä negatiivisia terveysvaikutuksia terveysviranomaisten suosituksilla ja poliittisilla päätöksillä on ihmisten terveyteen. Ainoastaan sympatiaa tarjotaan, vaikka samaan aikaan ennustetaan syöpäsairausten, muistisairausten, mielenterveysongelmien, stressiperäisten sairausten ym. lisääntyvän huomattavasti koronakriisin hoidon seurauksena siinä määrin, että voidaan puhua toiminnasta joka on kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien vastaista. Hoidon riittävyystäkään ei näiden terveysongelmien osalta tunnu olevan huolta, vaikka riittävyys on heikko jo muutenkin. Erittäin ristiriitaista ja oudoksuttavaa toimintaa.
Jo sairastaneiden määrä on niin pieni ettei sillä ole tässä vaiheessa viruksen leviämisen kannalta juurikaan merkitystä. Sitä kuitenkin seurataan THL:n serologisilla tutkimuksilla viikottain ja silloin tällöin näistä saatuja tuloksia päätyy uutisiinkin, kuten vastikään uutisoitiin että niiden perusteella voidaan arvoida että tällä hetkellä noin joka toinen tartunta jää testaamatta ja pimentoon.
ps. kannattaa panostaa vähän kappalejakoon niin tekstistä tulee vähän luettavampaa
Todettuja tartuntoja on 55000. Testeissä ei käy huomattava valtaosa ihmistä, joten arviot todellisten tartujen määrästä 10-30-kertaisena on uskottava. Testattujen vähäinen määrä joutuu jo siitä, että testeihin kehoitetaan menemään oireilevien. Valtaosan on kerrottu sairastavan koronan vähäoireisena tai oireettomana, joten testiin menoon ei ole syytä. Rajavalvonnassakin testeihin menee vain vapaaehtoisesti noin joka kymmenes rajan ylittäjä. Arvion mukaan todelliisten sairastaneiden määrä on siis yli puolesta miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Sinun mukaasi vähäinen määrä suomalaista. Se yhtälö nyt ei vain toimi, että kun samalla tauti on oireeton tai vähäoireinen valtaosalla ja huomattava vähemmistö menee testattavaksi, niin kuitenkin sairastuneista puolet saataisiin selville. Yhtä vähän logiikkaa on siinä, että julistetaan liikkeellä olevan herkästi tarttuva tauti, joka ei kuitenkaan ole sairastanut vuoden aikana kuin 100000 ihmistä. Vaarallisuuden julistaminenkin on vähintäänkin outoa, kun samaan aikaan uutisoidaan Rauman telakalla käyvän töissä kolmatta sataa ihmistä, jotka eivät edes tiedä olevansa vaarallisesti sairaita. Eikö riskiryhmiä suojella kuntosaleja sulkemalla, vaan suojelemalla riskiryhmäläisiä siellä missä he ovat. Eivät ole kuntosaleilla.
Minä perustan arvioni (joka ei siis ole oikeastaan minun arvioini vaan asiantuntijoiden arvio) niihin THL:n serologisiin tutkimuksiin eli mikä on viikottaisessa satunnaisotannassa vasta-ainepositiivisten osuus. Se on hyvin pieni. Näiden tutkimusten perusteella viime keväänä tartuntoja oli 3-5 kertaa niin paljon kuin vahvistettuja tartuntoja ja nyt kun on testattu enemmän niin tuo kerroin on tosiaankin enää kaksi.
Jos sinulla on jokin uskottava lähde tuolle arviollesi 10-30-kertaisesta tartuntamäärästä ja miljoonasta sairastaneista niin laita toki, minä en ole ainakaan sellaiseen ole törmännyt, joten kiinnostaa kovasti.
Ilmeisestikään vasta-ainepositiivisten osuudella ei siinä tapauksessa saada oikeaa tietoa todellisten sairastaneiden määrästä. Ajatus, että murto-osa testaamalla saataisiin selville puolet tartunnan saaneista, on täysin tilastotieteellisesti kestämätön ylipäätään ja etenkin, kun samaan aikaan kerrotaan, että valtaosalla koronatartunta on oireeton tai vähäoireinen ja testeihin hakeutuu pääpainotteisesti oireilevat. Asiantuntijoiden arvioita todellisten tartunnan saaneiden määristä löytyy googlettamalla.
Tuoreimman tiedon valossa kokonaan oireettomia tartuntoja on vain pieni osa tartunnoista ja toisaalta syksystä alkaen on rummutettu että pienimmistäkin oireista pitäisi mennä testeihin. Tiedän itsekin vaikka kuinka monta ihimistä jotka ovat käyneet testeissä useamman kerran viimeisen puolen vuoden aikana. Tuossa valossa ei ole kovinkaan yllättävää että noinkin suuri osa tartunnoista jää haaviin. Tosin pidän mahdollisena myös että varsinkin osassa lievimmistä tartunnoista vasta-aineita ei ehkä säily kovin pitkään, joten tuo serologiseen testaukseen perustuva arvio on sittenkin kuitenkin varmasti jonkin verran alakanttiin - tosin en tiedä onko tuota tutkimuksessa otettu huomioon. Kymmenkertainen sairastuneiden osuus vaatisi kuitenkin jo vähän parempia perusteluja.
Eri.
Jos näin on, niin sitten on kai ihan turha pelätä tartuntoja tilanteissa, joissa ihmisillä ei ole oireita. Turha antaa maskisuosituksia oireettomille henkilöille. Edelleen selvää on, että jutut eivät ole loogisia. Sen lisäksi jutut tuntuvat elävän kuin patologisella valehtijalla. Jos koronatartuntoja on Suomessa 100000, niin se on alle 2 prosenttia väestöstä. Selvästi alle, kun huomioidaan, että osa todetuista tartunnoista on todettu ulkomaalaisilla. Siltikin väitetään, että korona tarttuu herkästi ja joka päivä uutisoidaan todetut tartunnat suurena huolestuttavana uutisena, vaikka kyseessä on vähäinen määrä eikä sinun mukaasi siiis kovinkaan moni edes ole koronaa sairastanut. Herää kysymys, mitä tarkoittaa herkemmin tarttuva virus verrattuna virukseen, joka sinun mukaasi tartu herkästi. Etenkin, kun päivittäin todetuissa tartuntamäärissä ei näy merkittävää kasvua. Siitäkään huolimatta, että päivittäin uutisoidaan ihmisten olevan piittaamattomia koronasuosituksista ja sieltä täältä löytyvän suoranaisia "koronalinkoja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa olisi voitu vaikka satsata lisäpaikkoihin hoitajiin ja hengityskoneisiin. Niihin ei ole rahaa. Mutta veikkaanpa että suht tyhjillään ne sairaalat edelleen ovat.
Sydänpotilaita hoitavalle osastolle pääsy vaati 30 op koulutuksen. Tehohoitajaksi ei kaikki sovi. Henkinen kuormitus ja työvuorot ovat rankkoja.
Eli käytännössä hoitajat eivät osaa, halua ja pysty hoitamaan koronapotilaita, mutta palkankorotusvaadetta perustellaan koronatilanteella? Toki palkankorotus olisi varmasti perusteltu heille, jotka tähän ryhtyvät. Muttei koko alalle, jos suurin osa kieltäytyy kunniasta samaan hengenvetoon? Missä ovat ne ihmishengistä vastaavat essentiaaliset ihmiset, jos eivät siellä missä kipeästi tarvitaan? Onko itsensä likoon laittaminen ja kaiken uhraaminen pelkkää sanahelinää jolla perustellaan omaa arvoa?
Koulutuspaikkojen lisääminen auttaa, jos lisätään kerralla reilusti. Näin valmistuvien on otettava vastaan se työ mitä tarjotaan, jos vaihtoehtona on valmistua suoraan työttömäksi. Hakijoita koulutukseen kyllä on, etenkin näin korona-aikana, koska on suunnilleen ainoa varma työllistäjä heille, joilla rahkeet eivät riitä juristi- tai lääkäriopintoihin.