Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutkijoiden mukaan yksi syy parisuhdeväkivallan yleisyydelle Suomessa on naisviha, mutta siitä ei puhuta tarpeeksi.
24.02.2021 |
https://yle.fi/uutiset/3-11793132
Maailman onnellisin maa ei siis näyttäydy kovinkaan onnellisena naisille.
Oikeustieteen professorin Johanna Niemen mukaan miehillä on historiallisesti ollut enemmän valtaa kuin naisilla. Edelleen monet käytännöt ovat sukupuolen mukaan määrittyneitä, kuten esimerkiksi työmarkkinat ja lasten hoito.
Tämänkaltaiset menneisyydestä kumpuavat käytännöt vaikuttavat Niemen mukaan vahvasti siihen, miksi nainen joutuu edelleenkin niin usein väkivallan uhriksi parisuhteessa.
– Väkivalta naisia kohtaan on vallan käyttöä.
Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu. Niemi sanoo, että yhteiskunnassamme on aikaisemmin suhtauduttu jopa hyväksyvästi lähisuhdeväkivaltaan. Ja sittenkin, kun on ajateltu, että se ei ole hyväksyttävää, on ajateltu, että se on perheen yksityisasia ja siihen ei puututa.
Kommentit (829)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isät ja äidit tappavat lapsiaan suhteessa yhtä paljon.
Itseasiassa eivät, äidit tappavat lapsiaan useammin ja useimmiten vauvaikäisiä. 0-3 vuotiaille vaarallisin ihminen on nainen. 7-vuotiaasta ylöspäin taas korostuu isän rooli lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Vuonna 2017, joissa uhrina oli lapsia, tapauksista
1311 oli joko biologinen tai ottoisä
757 oli joko biologinen tai ottoäiti
Alle 1 vuotiaista naiset ovat tilastoissa kärjessä, mutta isät surmaavat vanhempia lapsia äitejä useammin.
Entäpä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isät ja äidit tappavat lapsiaan suhteessa yhtä paljon.
Itseasiassa eivät, äidit tappavat lapsiaan useammin ja useimmiten vauvaikäisiä. 0-3 vuotiaille vaarallisin ihminen on nainen. 7-vuotiaasta ylöspäin taas korostuu isän rooli lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Vuonna 2017, joissa uhrina oli lapsia, tapauksista
1311 oli joko biologinen tai ottoisä
757 oli joko biologinen tai ottoäiti
Alle 1 vuotiaista naiset ovat tilastoissa kärjessä, mutta isät surmaavat vanhempia lapsia äitejä useammin.
Luuletko että äitien pahoinpitelyt on läheskään tuossa? Ihan oikeasti?
Kun taas naiset ilmoittavat ihan kaiken eteenpäin esimerkiksi huoltajuuskiistoissa.
Oma äitini hakkasi jokaista meistä lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaiset miehet ovat halutuimpia parisuhdemarkkinoilla. Nössöt miehet jäävät ilman. Sitten on täysin käsittämätöntä, että naiset valittavat miehen väkivaltaisuudesta, kun ovat juuri sellaisen halunneet.
Mikäli 75% miehistä on väkivaltaisia, niin mistä luulet löytyvän väkivallattoman kumppanin 100 prosentille naisista? Sitä paitsi aika harva menee yhteen väkivaltaisen kanssa. Väkivalta alkaa yleensä vasta myöhemmin, esimerkiksi raskausaikana tai lapsen synnyttyä. Miesten naamaan kun ei ole tatuoitu kuka lyö ja kuka ei.
75% väkivaltaisia?????? Älä viitsi!
Väitteenä tuo on varmaan yhtä totuudenmukainen, kuin se väite, johon sillä vastattiin. Vai pidätkö sinä uskottavampana väitettä siitä, naiset kaikkein eniten haluavat väkivaltaisia miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta 23,5 prosenttia tulee poliisin tietoon, mutta valtaosa siitä jää piiloon. Vain 3–4 prosenttia miehistä tekee rikosilmoituksen."
Tämä varmasti selittää aika kattavasti miksi tilastot ovat niin vääristyneet. Käsittääkseni lähisuhdeväkivalta jakautuu tasaisesti sukupuolten välillä.
https://www.apu.fi/artikkelit/nainenkin-voi-lyoda-miehiin-kohdistuvasta…
Näin juuri. Minua on ainakin kolme edellistä kumppania heitellyt erinäisillä asioilla vahingoittamistarkoituksessa, ja yksi mätkinyt ihan kunnolla nyrkeilläkin. Yksikään näistä tapahtumista ei ole päätynyt tilastoihin.
On todella lamaannuttavaa joutua tämänlaisen väkivallan uhriksi, ja miehenä en edes pysty millään tavoin puolustautumaan naista vastaan - iskut on vain otettava vastaan.
Miehellä on yleensä enemmän voimaa kuin naisella. Tämä mahdollistaa poistumisen asunnosta. Luonnollisesti kannattaa erota heti ensimmäisen kerran jälkeen.
Ei se ihan noin helppoa kyllä ole... Esimerkiksi kerran otin avovaimoni käsistä tukevasti kiinni ja koitin rauhoittaa häntä, koska hän oikeasti takoi minua nyrkeillä niin kovaa kuin pystyi.
Myöhemmin kuulin, että hän oli kertonut muutamille ystävilleen minun käyneen häneen fyysisesti käsiksi. Luonnollisesti tästä alkoi kiertämään melko ikäviä huhuja, ja osa ihmisistä pitää minua varmaan vieläkin jonkinlaisena vaimonhakkaajana :(
Siinä olet oikeassa, että olisi pitänyt tajuta erota paljon aikaisemmin. Luulin olevani rakastanut, ei kai siihen muuta voi sanoa.
Kävithän sinä käsiksi. Tuon takia juuri ei kannata yrittää esiintyä tilanteen pomona vaan kannattaa poistua paikalta. Miksi jäit pitelemään käsistä? Pahensit vain tilannetta.
Suurin osa väkivaltaisista miehistä verhoaa tekonsa juurikin esim. kuvatulla rauhoittelulla. Naiseen käydään väkivaltaa käyttäen käsiksi ja kas kummaa jotenkin se siinä toikkaroi mustan silmänkin itselleen, mutta mies vaan yritti rauhoittaa tilannetta. Tyypillistä väkivallantekijöiden tekonsa vähättelyä. Tilanteesta olisi voinut poistuakin ja olla yötä vaikka turvakodissa ellei hotelliin ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toteamus että parisuhdeväkivalta johtuu jostain yleisestä naisvihasta on jotenkin kummallinen. Jos naisviha todellakin on erittäin yleistä Suomessa niin eikö sen pitäisi tulla ilmi jo ennen mitään parisuhteita? Jos mies vihaa naista, miksi tämä edes hakeutuisi parisuhteeseen heidän kanssa? Semmoinen mies mukiloisi tuntemattomia naisia kaduilla.
Tuleehan se ilmi ihmisten kommenteissa mediassa ja sosiaalisessa mediassa. AV on myös yksi sosiaalisen median kanava. Täällähän on samat nimekkäät trollit päivästä toiseen postaamassa naisia halventavia aloituksiaan m53 yksi heistä. Toiset naisvihaajat eivät välttämättä tee aloituksia, mutta kommentoivat naista halventaen vaikkapa raiskausketjuissa M25. Sitten on kaikki muut nimelliset ja nimettömät naisvihaajat siihen päälle. Tämä on katu, jossa naisia mkiloidaan -joskin verkon kautta. Hallitus esittää, että rangaistusta voidaan koventaa, jos rikoksen vaikuttimena on uhrin sukupuoli. Tavoitteena torjua etenkin naisiin kohdistuvaa vihapuhetta.
Kyllä noita todellisiakin väkivaltatapauksia on ihan riittävästi.
Toivottavasti laki koventaa myös miehiin kohdistuvasta vihasta tuomiota. Joko olet muuten lakannut lyömästä miestäsi? Kuulostat misandrian kyllästämältä koska hyväksyt miesten pahoinpitelemisen.
Laki koskee kaikkia sukupuolia ja laajenee toivottavasti koskemaan myös eläimiä jossain vaiheessa. Kuulostaako? Ehkäpä sinulla on suihkun aika, muista kaivaa vaikkupallerot korvistasi, niin kuulet paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Saahan sen mainita, mutta yhtä paljon voitaisiin sitten puhua esim. ihonväristä, kielestä, pituudesta, koulutustasosta, luonteenpiirteistä, painosta ja kansallisuudesta.
Kritiikkini kohdistuu siihen, että jostain, ilmeisesti täysin mielivaltaisesta syystä, nais/mies-jako saa tässä asiassa suhteettoman paljon huomiota.
Mikä on peruste sille, että juuri nais/mies-jakoa käytetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta 23,5 prosenttia tulee poliisin tietoon, mutta valtaosa siitä jää piiloon. Vain 3–4 prosenttia miehistä tekee rikosilmoituksen."
Tämä varmasti selittää aika kattavasti miksi tilastot ovat niin vääristyneet. Käsittääkseni lähisuhdeväkivalta jakautuu tasaisesti sukupuolten välillä.
https://www.apu.fi/artikkelit/nainenkin-voi-lyoda-miehiin-kohdistuvasta…
Näin juuri. Minua on ainakin kolme edellistä kumppania heitellyt erinäisillä asioilla vahingoittamistarkoituksessa, ja yksi mätkinyt ihan kunnolla nyrkeilläkin. Yksikään näistä tapahtumista ei ole päätynyt tilastoihin.
On todella lamaannuttavaa joutua tämänlaisen väkivallan uhriksi, ja miehenä en edes pysty millään tavoin puolustautumaan naista vastaan - iskut on vain otettava vastaan.
Miehellä on yleensä enemmän voimaa kuin naisella. Tämä mahdollistaa poistumisen asunnosta. Luonnollisesti kannattaa erota heti ensimmäisen kerran jälkeen.
Ei se ihan noin helppoa kyllä ole... Esimerkiksi kerran otin avovaimoni käsistä tukevasti kiinni ja koitin rauhoittaa häntä, koska hän oikeasti takoi minua nyrkeillä niin kovaa kuin pystyi.
Myöhemmin kuulin, että hän oli kertonut muutamille ystävilleen minun käyneen häneen fyysisesti käsiksi. Luonnollisesti tästä alkoi kiertämään melko ikäviä huhuja, ja osa ihmisistä pitää minua varmaan vieläkin jonkinlaisena vaimonhakkaajana :(
Siinä olet oikeassa, että olisi pitänyt tajuta erota paljon aikaisemmin. Luulin olevani rakastanut, ei kai siihen muuta voi sanoa.
Kävithän sinä käsiksi. Tuon takia juuri ei kannata yrittää esiintyä tilanteen pomona vaan kannattaa poistua paikalta. Miksi jäit pitelemään käsistä? Pahensit vain tilannetta.
Hän seisoi oven edessä, ok? En yleensä mene henkilökohtaisuuksiin, mutta vaikutat suoraan sanoen aika ikävältä tyypiltä.
Jaa. Minusta päinvastoin sinä vaikutat ikävätä tyypiltä. Miten se että jäit pitelemään käsistä auttoi sinua poistumaan ovesta? Kahvaa on vaikea vääntää kun kädet on varattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Miksi sitten naistenhakkaajien kansallisuuksia ei eritellä? Meneekö feministillä aivot solmuun tämän ajatuksen kanssa? -eri
Voi hyvät hyssykät sentään. No minun puolestani voisi vaikka eritelläkin.
Taas yrität siirtää keskustelun painopistettä jonnekin muualle, pois alkuperäisestä aiheesta. Hyvin sä vedät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isät ja äidit tappavat lapsiaan suhteessa yhtä paljon.
Itseasiassa eivät, äidit tappavat lapsiaan useammin ja useimmiten vauvaikäisiä. 0-3 vuotiaille vaarallisin ihminen on nainen. 7-vuotiaasta ylöspäin taas korostuu isän rooli lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Vuonna 2017, joissa uhrina oli lapsia, tapauksista
1311 oli joko biologinen tai ottoisä
757 oli joko biologinen tai ottoäiti
Alle 1 vuotiaista naiset ovat tilastoissa kärjessä, mutta isät surmaavat vanhempia lapsia äitejä useammin.
Luuletko että äitien pahoinpitelyt on läheskään tuossa? Ihan oikeasti?
Kun taas naiset ilmoittavat ihan kaiken eteenpäin esimerkiksi huoltajuuskiistoissa.
Oma äitini hakkasi jokaista meistä lapsistaan.
Juu, ja meidän isä hakkasi jokaista meistä eikä siitä ilmoitettu.
Eivät kaikki isänkään tekemät tapaukset tule tietoihin.
Että ihan oikeasti vaan sulle. Tilastot kuitenkin näyttävät suuntaa todellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Ihan jo siksi koska naisen pahoinpitelemillä miehillä on jo nyt korkea kynnys hakea apua ja sukupuolittaninen pahentaa asiaa koska viranomaiset vähättelee miesuhreja kuten sinäkin. Miksi samalla ei sukupuoliteta ilmaistyöstä puhumista koska asevelvollisuus on pakollinen vain miehille tai puhuta sossun harjoittamasta miehiin kohdistuvasta huoltokiusaamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Miksi sitten naistenhakkaajien kansallisuuksia ei eritellä? Meneekö feministillä aivot solmuun tämän ajatuksen kanssa? -eri
Minäpä lasken sinulle omien tuttujen tilastot kantis vs. muut
9 kantismiestekijää ja 0 muuta
9 kantisnaisuhria ja 0 muuta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta 23,5 prosenttia tulee poliisin tietoon, mutta valtaosa siitä jää piiloon. Vain 3–4 prosenttia miehistä tekee rikosilmoituksen."
Tämä varmasti selittää aika kattavasti miksi tilastot ovat niin vääristyneet. Käsittääkseni lähisuhdeväkivalta jakautuu tasaisesti sukupuolten välillä.
https://www.apu.fi/artikkelit/nainenkin-voi-lyoda-miehiin-kohdistuvasta…
Näin juuri. Minua on ainakin kolme edellistä kumppania heitellyt erinäisillä asioilla vahingoittamistarkoituksessa, ja yksi mätkinyt ihan kunnolla nyrkeilläkin. Yksikään näistä tapahtumista ei ole päätynyt tilastoihin.
On todella lamaannuttavaa joutua tämänlaisen väkivallan uhriksi, ja miehenä en edes pysty millään tavoin puolustautumaan naista vastaan - iskut on vain otettava vastaan.
Miehellä on yleensä enemmän voimaa kuin naisella. Tämä mahdollistaa poistumisen asunnosta. Luonnollisesti kannattaa erota heti ensimmäisen kerran jälkeen.
Ei se ihan noin helppoa kyllä ole... Esimerkiksi kerran otin avovaimoni käsistä tukevasti kiinni ja koitin rauhoittaa häntä, koska hän oikeasti takoi minua nyrkeillä niin kovaa kuin pystyi.
Myöhemmin kuulin, että hän oli kertonut muutamille ystävilleen minun käyneen häneen fyysisesti käsiksi. Luonnollisesti tästä alkoi kiertämään melko ikäviä huhuja, ja osa ihmisistä pitää minua varmaan vieläkin jonkinlaisena vaimonhakkaajana :(
Siinä olet oikeassa, että olisi pitänyt tajuta erota paljon aikaisemmin. Luulin olevani rakastanut, ei kai siihen muuta voi sanoa.
Kävithän sinä käsiksi. Tuon takia juuri ei kannata yrittää esiintyä tilanteen pomona vaan kannattaa poistua paikalta. Miksi jäit pitelemään käsistä? Pahensit vain tilannetta.
Suurin osa väkivaltaisista miehistä verhoaa tekonsa juurikin esim. kuvatulla rauhoittelulla. Naiseen käydään väkivaltaa käyttäen käsiksi ja kas kummaa jotenkin se siinä toikkaroi mustan silmänkin itselleen, mutta mies vaan yritti rauhoittaa tilannetta. Tyypillistä väkivallantekijöiden tekonsa vähättelyä. Tilanteesta olisi voinut poistuakin ja olla yötä vaikka turvakodissa ellei hotelliin ole varaa.
Niinpä. Lisäksi miehillä on vahva tarve esiintyä tilanteen herrana eikä pakeneminen ole vaihtoehto. Eihän miestä hyvänen aika omasta kodista ajeta pois. Niin sitten jäädään "rauhoittelemaan" eli provosoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin naisia useammin
https://yle.fi/uutiset/3-5487134
Naisten väkivalta on yhä tabu, vaikka äidit kohtelevat lapsia kaltoin useammin kuin isät
On yksioikoista vetää mitään johtopäätöksiä miesten ja naisten väkivaltaisuudesta lapsia kohtaan, nämä kaksi eivät ole mielestnä suoraan verrannollisia.
Kumpi todennäköisemmin pahoinpitelee lapsen: a) mies, joka käy töissä 10h/ vrk ja on poissa kotoa myös muista syistä jatkuvasti eikä osallistu kasvattamiseen tai arjen pyörittämiseen vai b) nainen, joka hoitaa yöheräämiset,ruokinnat,läksyt,sosiaaliset suhteet,kotityöt,kiukuttelut,sairastamiset ja on vielä mahdollisesti vakavasti masentunut sekä kodin seinien vanki hoitoavun puutteessa, työtön sekä kenties myös puolisonsa pahoinpitelemä jne.? Melko helppo päätellä, miksi naiset siis väitetysti pahoinpitelevät lapsiaan enemmän. Kuka auttaisi naista? Ei kukaan, mitäs meni tekemään jälkeläisiä?
Kyllä, olen samaa mieltä. Mutta kun kannanotoista päätellen minkäänlaista väkivaltaa ei voida hyväksyä, ei henkistä eikä fyysistä ja uhri ei ole koskaan syyllinen, vain tekijä. Eikö tämän myös pitäisi päteä naisten kohdalla, eikä alkaa etsimään heitä puolustelevia näkökulmia kun nainen on tekijä. Jos on olemassa tekijää puolustelevia näkökohtia, silloin niin pitäisi olla myös miesten kohdalla.
Omasta mielestäni on liian ehdotonta tämä keskustelu nykyään ja varsinkin miesten syyllistäminen. Naisia kuitenkin halutaan ymmärtää ja puolustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Miksi sitten naistenhakkaajien kansallisuuksia ei eritellä? Meneekö feministillä aivot solmuun tämän ajatuksen kanssa? -eri
Voi hyvät hyssykät sentään. No minun puolestani voisi vaikka eritelläkin.
Taas yrität siirtää keskustelun painopistettä jonnekin muualle, pois alkuperäisestä aiheesta. Hyvin sä vedät.
Yksi hyvä indikaattori keskusteluilmapiiristä on se, saako aiheesta keskustella esim. tällä palstalla.
Jos tällä palstalla alettaisiin keskustella hakkaajien kansallisuuksista, se keskustelu olisi poistettu jo ajat sitten. Kokemusta on.
Vain kantasuomalaisiin saa kohdistaa tällaista kritiikkiä.
Esimerkki kaksoisstandardeista jälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta 23,5 prosenttia tulee poliisin tietoon, mutta valtaosa siitä jää piiloon. Vain 3–4 prosenttia miehistä tekee rikosilmoituksen."
Tämä varmasti selittää aika kattavasti miksi tilastot ovat niin vääristyneet. Käsittääkseni lähisuhdeväkivalta jakautuu tasaisesti sukupuolten välillä.
https://www.apu.fi/artikkelit/nainenkin-voi-lyoda-miehiin-kohdistuvasta…
Näin juuri. Minua on ainakin kolme edellistä kumppania heitellyt erinäisillä asioilla vahingoittamistarkoituksessa, ja yksi mätkinyt ihan kunnolla nyrkeilläkin. Yksikään näistä tapahtumista ei ole päätynyt tilastoihin.
On todella lamaannuttavaa joutua tämänlaisen väkivallan uhriksi, ja miehenä en edes pysty millään tavoin puolustautumaan naista vastaan - iskut on vain otettava vastaan.
Miehellä on yleensä enemmän voimaa kuin naisella. Tämä mahdollistaa poistumisen asunnosta. Luonnollisesti kannattaa erota heti ensimmäisen kerran jälkeen.
Ei se ihan noin helppoa kyllä ole... Esimerkiksi kerran otin avovaimoni käsistä tukevasti kiinni ja koitin rauhoittaa häntä, koska hän oikeasti takoi minua nyrkeillä niin kovaa kuin pystyi.
Myöhemmin kuulin, että hän oli kertonut muutamille ystävilleen minun käyneen häneen fyysisesti käsiksi. Luonnollisesti tästä alkoi kiertämään melko ikäviä huhuja, ja osa ihmisistä pitää minua varmaan vieläkin jonkinlaisena vaimonhakkaajana :(
Siinä olet oikeassa, että olisi pitänyt tajuta erota paljon aikaisemmin. Luulin olevani rakastanut, ei kai siihen muuta voi sanoa.
Kävithän sinä käsiksi. Tuon takia juuri ei kannata yrittää esiintyä tilanteen pomona vaan kannattaa poistua paikalta. Miksi jäit pitelemään käsistä? Pahensit vain tilannetta.
Suurin osa väkivaltaisista miehistä verhoaa tekonsa juurikin esim. kuvatulla rauhoittelulla. Naiseen käydään väkivaltaa käyttäen käsiksi ja kas kummaa jotenkin se siinä toikkaroi mustan silmänkin itselleen, mutta mies vaan yritti rauhoittaa tilannetta. Tyypillistä väkivallantekijöiden tekonsa vähättelyä. Tilanteesta olisi voinut poistuakin ja olla yötä vaikka turvakodissa ellei hotelliin ole varaa.
Sairas olet! Hyväksyt siis miesten hakkaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Miksi sitten naistenhakkaajien kansallisuuksia ei eritellä? Meneekö feministillä aivot solmuun tämän ajatuksen kanssa? -eri
Voi hyvät hyssykät sentään. No minun puolestani voisi vaikka eritelläkin.
Taas yrität siirtää keskustelun painopistettä jonnekin muualle, pois alkuperäisestä aiheesta. Hyvin sä vedät.
Niin , se on sitä että yritetään valkopestä asia. En ymrrä tätä. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niemi sanoo, että yhteiskunnassamme on aikaisemmin suhtauduttu jopa hyväksyvästi lähisuhdeväkivaltaan."
Tämä ei ole täysin totta. Suomi on ollut historiassa pioneerimaa mitä lähisuhdeväkivallan kitkemiseen tulee. Jo 1600-luvun oikeuskirjoista löytyy tilastoja missä vaimoa hakkaava mies saa kahden vuosipalkan (2 hopearahaa) suuruiset sakot, raippatuomion jos ei saa maksettua ja vaimolle oikeus avioeroon. Miehet jotka taas kävivät käsiksi äitiin saivat kuolemantuomion. Ainoa mitä Suomessa on saanut kautta historian vapaasti hakata on lapset jos olet heidän vanhempi.
Wanhan ajan Suomessa jos hakkasit tyttöystävää, loukkasit tämän isää ja koko sukua. Jos taas hakkasit vaimoasi, loukkasit Jumalaa ja Mooseksen lakia. Ja molemmista sai ennen vanhaan ankarammat rangaistukset kuin nykyään. Ei Suomen verrannollinen tasa-arvoisuus tyhjästä tullut vaan Pohjoismailla yleensä on sille hyvin pitkät perinteet. Viikinkivaimotkin olivat verrattain paremmassa asemassa kuin naiset missään muualla.
Sinun kannattanee tarkistaa milloin Suomessa kiellettiin akkapiiska ja vaimon raiskaaminen, ennenkuin alat pyhistelemään.
Miehen raiskaaminen kiellettiin myöhemmin mitä naisten. Sen lisäksi vain mies pakotetaan vankilan uhalla pakkotyöhön joten kulttuurimme on mies vihamielinen jota naisten johtama hallitus pitää voimissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olen jo jankannut monta sivua, että joku näistä aloittaisi oman keskustelun, jotka kokevat miesten kokeman väkivallan tärkeäksi niin yhtäkään aloitusta en ole nähnyt.
Mitä tästä voimme päätellä?
Syy siihen, miksi miesten kokemasta väkivallasta ei puhuta tai keskustella enemmän on se, että siitä pyritään aina puhumaan vain silloin, kun tarkoituksena on vähätellä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai yrittää saada naisiin kohdistuvan väkivallan puheenaihe johonkin muuhun.
Luulisi, että jos nämä henkilöt haluaisivat muutosta myös miesten tilanteisiin, he pyrkisivät aloittamaan asiallisia keskusteluja aiheesta? Tätä ei kuitenkaan tapahdu, ei vaikka kuinka monta kertaa heitä pyytää tuota aloitusta tekemään.
Ja tästä näemme kuitenkin sen todellisuuden, miten yhä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähätellään tai se halutaan pois mielestä. Se on vähän sama, kun puhutaan naisten kokemista seksuaalisista hyväksikäytöksistä. Ne täyttyvät aina naisen syyllistämisestä ja vähättelyllä.
Mielestäni kaikki nämä vähättelyt ja syyllistämiset puhuvat nimenomaan siitä, että naisvihaa Suomessa on ja paljon.. Ja sitä harjoittavat myös naiset toisia naisia kohtaan.
Koen, että ketju miesten kokemasta lähisuhdeväkivallasta valitettavasti poistettaisiin tällä palstalla lähestulkoon varmasti. Tämä ketju sentään säilyy.
Luontevaahan näistä asioista on puhua samassa ketjussa, eikö niin? Kyseessä ei tietenkään ole mikään kilpailu ketä pahoinpidellään eniten, ja AIVAN kaikki väkivalta on yhtä väärin uhrista riippumatta.
Tee asiallinen aloitus ja katsotaan, kuinka kauan sen poistamiseen menisi?
Olet aivan selvästi uusi tällä palstalla. Miksi helvetissä käyttäisin miljoonannen kerran omaa aikaani tehdäkseni jonkun palstarandomin mieliksi jonkun testialoituksen, varsinkaan kun aloituksen "asiallisuus" ei takaa yhtään mitenkään aloituksen säilymistä.
En edes voisi tehdä tämän aloituksen kanssa identtistä miesversiota koska m i e s v i h a, on kielletty sana täällä. 🤣
Että juu ja boom sinulle.
Seli seli.
Mitä seli seli? Juuri koitin kirjoittaa m i e s v i h a niin kuin se kirjoitetaan eikä mennyt läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on jopa sivuutettu."
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Jo ihan uhrien parissa työskentelevänä voin kertoa, ettei asia ainakaan nykyaikana ole missään nimessä näin. Melkeinpä päinvastoin: miesuhreja ei tavoiteta. Naisille on sukupuolistettuja tuki- ja apupalveluja jo heidän kyllästymiseen asti tarjolla. En voi edes kahden käden sormilla laskea niitä kertoja, kun joku nainen huokailee, että kun joka paikasta otetaan yhteyttä ja joka paikka haluaa tunkea auttamaan.
Toista on miehillä. Ei ole mikään ihme, ettei miehet hae apua, kun tämä yhteiskunta EI TUNNUSTA miesten asemaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ei tarjota apua vastaavalla tavalla kuin naisille. Edes googlen kautta ei löydy tarpeeksi tietoa mies uhrina -nainen tekijänä -asetelmalla, vaan sekin kääntyy mieheen tekijänä ja naiseen uhrina. Mitä viestiä sekin välittää, ettei asiaa tutkita tai kunnolla viestitä kuin yhdestä näkökulmasta??
Minä puhun nyt vuosien kokemuksella ja alan todella olemaan kyllästynyt tähän. Mitään hyvää tämä sukupuolistunut uhrikuva ei ole tuonut. Alunperin pidin tätä feminististä lähestymistapaa perusteltuna, kunnes silmäni avautui käytännön työssä. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa.
Niemen tiedän ja tunnen, hän on todella kova feministi.
Olen kyllästynyt ja haluan muutosta.
Vaikka olen samaa mieltä, että miehet tarvitsevat lisää apua kokemaansa väkivaltaan, ihmettelen kuitenkin tarvettasi kääntää naisiin kohdistuva väkivalta johonkin muuhun? Mikä tarve sinulla on vähätellä naisten kokemaa väkivaltaa ja pyrkiä kääntämään aihe niin, että unohdetaan naisten kokema väkivalta ja puhutaan nyt miehiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksi puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta?
Miksei vain puhuta kumppaniin kohdistuvasta väkivallasta, sukupuolesta riippumatta? Miksi tämä on sukupuolitettu?
Miksi tätä asiaa ei saisi sukupuolittaa? Sano yksikin hyvä syy?
Kun tehdään tilastoa mistä tahansa, pyritään aina selvittämään, ketkä tekevät mitä ja missä määrin. Kun puhutaan väkivallasta, halutaan tietää uhreista ja tekijöistä mahdollisimman paljon. Miksi sukupuolta ei muka saisi mainita?
Miksi sitten naistenhakkaajien kansallisuuksia ei eritellä? Meneekö feministillä aivot solmuun tämän ajatuksen kanssa? -eri
Minäpä lasken sinulle omien tuttujen tilastot kantis vs. muut
9 kantismiestekijää ja 0 muuta
9 kantisnaisuhria ja 0 muuta
Ja sinun tuttusi ovat edustava otos?
Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemät rikokset taustoittain ja suhteutettuna väkimäärän mukaan suomalaistaustaisiin.
Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset:
Afrikkalaistaustaiset 4,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
Entinen Sudan 10,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
Somalia 4,4-kertaisesti
Aasialaistaustaiset 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
Irakilaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
Turkkilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
Iranilaistaustaiset 4,2-kertaisesti
Afganistan 3,7-kertaisesti
Lähde:
Polamk.fi − Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina
Alue: Aihe vapaa
Hän seisoi oven edessä, ok? En yleensä mene henkilökohtaisuuksiin, mutta vaikutat suoraan sanoen aika ikävältä tyypiltä.