Ystävä kyselee usein liian tungettelevia kysymyksiä ja viimeksi kysyi yhtäkkiä ihan puskista että

Vierailija kirjoitti:

Tuli nyt kyllä mieleen, että jos puhut AP ystävästäsi ystävänä, ja et kuitenkaan voi keskustella hänen kanssaan avoimesti rajojenvedosta/tungetteleviksi kokemiesi kysymysten aiheuttamasta epämukavuudesta, niin mitä se sellainen ystävyys siis on? Et ilmeisesti toivo ainakaan läheistä ja avointa vuorovaikutusta, ja teillä ei ilmeisesti keskusteluyhteys oikein toimi. Jos koet tämän ystävyyssuhteen arvokkaana säilyttää, niin vaatii sinun omaakin panostustasi selventää ystävällesi, mitä toivot teidän ystävyydeltä.

Ja ehkä ystäväsi on huolestunut sinun vuoksesi, jos välillä pörräät ADHD:na ympäriinsä, ja sitten panikoit hänen kysyessään jotain palkkatietoja. Ja siten ehkä vaikutat itse todella oudolta. Ja miksi itse levittelet teidän keskustelunaiheita netissä ja kerrot yksityisluontoisia asioita ystävästäsi avoimella foorumilla, jossa kaikenmaailman keittiöpsykologit "tietävät tyypin", joka on kommentoijien mielestä tietysti vähintään narsisti tai ainakin persoonallisuushäiriöinen.. Joo ei mulla muuta.

No nyt en kyllä ymmärrä mikä tässä keskustelussa tekisi ystävästäni tunnistettavan. Korkeintaan hän itse tunnistaa itsensä ja sanomisensa, jos sattuu tämän lukemaan (eikä haittaa, ehkä tajuaisi jotain...) Kukaan muu ei hänen henkilöllisyyttään näistä töksäyttelyistä voi tajuta, joten juoruiluksi tätä en silloin kutsuisi. Mitä väliä jos joku anonyymi haukkuukin narsistiksi kun eivät he edes tunne koko tyyppiä? Ketä se arvailu silloin loukkaa? En itse ajattele että hän on narsisti, mutta yritän hakea uusia näkökulmia jos joku keksisi mistä tuollainen kysely kumpuaa. Kai yritän tällä poissulkea sitäkin mahdollisuutta jos oikeasti olen itse vain tulkinnut tilanteen väärin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja tuollaista AP:n pöpötystä ei kukaan jaksa lukea.

Jaksoit kuitenkin kommentoida... :D

Mielestäni ylireagoit. Mutta minä olenkin minä. Ja oletan sinun olevan nainen? Meidän miesporukassa ainakin vittuillaan milloin mistäkin, eikä pikkuasioista möksähtely oikein kuulu kuvioon.

Niin, tärkein meinasi unohtua: minullakin on diagnosoitu ADHD, joten ymmärrän hyvin, miksi se voi välillä näyttää ulospäin kaksisuuntaiselta. Edes lääkärinä työuransa tehnyt äitini ei ole kunolla perillä ADHD:sta, joten en oleta sitä muiltakaan, joilla siitä ei kokemusta ole. 

Olin tuollainen jutustelija. Toimittajakoulun kävin ja sen jälkeen ajattelematta sekä rajoja miettimättä puhuin todella avoimesti ja suorasukaisesti. Varoisin kaverissasi ainoastaan sitä ettei hän käytä kalastelemiaan asioita juorujen levitykseen

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kuitenkin esim. palkka, vuokran suuruus jne ovat ihan normaaleja keskustelunaiheita ystävien kesken. En pidä noita mitenkään kauhean henk.koht. asioina.

Minä en kertakaikkiaan ikinä ole ymmärtänyt näitä palkkaa utelevia ihmisiä. Samaan kastiin kuuluvat kuin nämä, jotka verotietoja kielipitkällä lukevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kuitenkin esim. palkka, vuokran suuruus jne ovat ihan normaaleja keskustelunaiheita ystävien kesken. En pidä noita mitenkään kauhean henk.koht. asioina.

Mutta jos keskustelukumppani ei selväsitkään halua vastata johonkin, on tökeröä tivata siitä. Vaikka itselle ei olisi mitään ongelmaa kertoa omasta tulotasostaan muille, jollekin se voi olla arka asia. Erityisesti jos on vaikka sairauslomalla tai työttömänä syystä tai toisesta eikä halua kertoa sitä ihmisille joista tietää että he eivät ymmärrä samaa tilannetta. Pahimmassa tapauksessa tivaaja alkaa ahdistelemaan tuostakin "Ai sä oot sairauslomalla, miksi? Et sä kovin sairaalta vaikuta, ulospäin näytät ihan normaalilta?" jne. Eikä rikaskaan välttämättä halua eri asemassa olevalle alkaa luettelemaan tarkkoja summia siitä miten itsellä ei ole rahasta kiinni.... Toki samassa elämäntilanteessa ystävälle on helpompi jakaa tuollaisia tietoja, kun tietää että toinen ymmärtää. Kateus tai toisen syyllistäminen valmiiksi vaikeasta tilanteesta ovat syitä pitää yksityisyydestä kiinni. Ei ystävä ole automaattisesti vaitiolovelvollinen kuin lääkäri tai terapeutti. 

Juuri näin. Itse pidän taloudellisia asioita henkilökohtaisina, enkä ole kertonut kuin äidilleni n. 5000€ kuukausipalkasta. Tiedän, että osalle tulisi tiedosta paha mieli, joku olisi kateellinen ym täysin turhaa. Se on minun yksityisasiani.

Ei ole, verotiedoista voi kuka tahansa tarkastaa kenen tahansa palkat jos niitä ei makseta pimeänä. Ihan turhaa pimittää tietoa tai olla vastaamatta, aiheuttaa vaan turhaa työtä kun joutuu selvittämään sitten muuta kautta.

:DDDD

No jos on noin utelias, niin sitten täytyy olla valmis näkemään vähän vaivaa :DDD

t.ohis

Iholle ja läpi puskevat tyypit on todella röyhkimyksiä.

Ap, mikä sun nimen ensimmäinen kirjain on? :D

Vierailija kirjoitti:

Ap, mikä sun nimen ensimmäinen kirjain on? :D

Olet tuo AP:n juntti kaveri etkä ymmärrä että tuo on jälleen yksi tungetteleva kysymys? Haluatko myös sukunimen ja hetun?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kuitenkin esim. palkka, vuokran suuruus jne ovat ihan normaaleja keskustelunaiheita ystävien kesken. En pidä noita mitenkään kauhean henk.koht. asioina.

Tottakai voi olla ihan normaalia ystävien keskustelussa jakaa ja kysyä noita tietoja, eihän aloituksessa nyt siitä tainnut olla kyse ettei ystävä MISSÄÄN TILANTEESSA millään tyylillä saisi kysyä mitään henkilökohtaista. Jos ystävä puhuu itse esim. rahahuolistaan, on ihan normaalia kysyä siihen että ”Kai sä saat kuitenkin edes asumistukea, että pärjäät?” tai jos ystävä avautuu itse masennuksesta, voi olla paikallaan kysyä ”ootko käynyt lääkärissä, saitko siihen diagnoosin/lääkkeitä/muuta apua?” ja on myös normaalia sanoa vaikka että ”Vau teillä on hieno koti, ollaan mietitty itsekin muuttoa, onko tää kallista aluetta?”

Nythän on kyse siitä että ystävä ei välitä vaikka saa toiselle epämukavan olon ja rikkoo rajoja. On ihan eri asia tulla kylään ja aloittaa tenttaaminen vähän kaikesta tyyliin ”Sulla on näköjään uus laukku, paljon makso? Miks sä tollasen ostit? Noh, mites menee parisuhteessa? Kyllä sun pitää mulle kertoo asiat x ja y, mehän kerrotaan kaikki? Mitä diagnooseja sulla muuten on? Paljon sun palkka onkaan? Mitä lääkkeitä sä syöt, ai miks? Nolottaako sua muuten vielä se viime juhannus? Muistatko kun teit menneisyydessä asiat n ja m, kerrotko vielä et miks sä niin teitkään? Voinko lainata tätä? Miks sä tota käytät, älä käytä tota.” Jne. Ihan eri asia, varsinkin jos huomaa toisesta ettei aihe ole nyt ystävästä itsestään ajankohtainen/sellainen että siitä haluaisi välttämättä puhua. TILANNETAJUA!

Toisinaan kyse voi olla hyvin erilaisesta kommunikointitavasta, joka johtaa ristiriitoihin. Ihminen kommunikoi tavalla, jolla haluaisi itselleen kommunikoitavan ja kun tavat ovat erilaisia, kierre tavallaan syvenee. Esimerkiksi liikaa kyselevä kaveri voi toivoa, että häneltä kyseltäisiin vastaavia asioita, mutta kyselystä ahdistuneella ei tule mieleenkään kysellä, kun itse sellaisesta ahdistuu? Joskus niin kaveri- kuin parisuhteissa välittämisen osoittaminen menee ristiin, jolloin toisen hyvää tarkoitusta ei osata tulkita. Tuolloin kumpikin voi toimia tavalla, jolla haluaisi itseään kohdeltavan, mutta toisaalta tulee kohdelluksi itselleen väärällä tavalla. 

Esimerkiksi itse joskus ärsyynnyn kaverini tietynlaisesta ylihuolehtimisesta ("jäin murehtimaan asiaasi X"), koska olen saanut vastaavasta yliannostuksen äidin puolelta kasvaessani. En halua, että kukaan murehtii asioita minun puolestani. Toisaalta kaveri varmasti ajattelee tuollaisen sanomisen olevan juurikin välittämistä ja voisi sitä itsekiin kaivata, kun hänellä ei vastaavia traumoja ole.