Poikaani kiellettiin hakemasta lisää ruokaa koulussa, onko oikein?
Poika kertoi keittäjän sanoneen että jos on jo ottanut grahamlihaiirakan, ei voi hakea toista. Poika on yläasteella ja oli tosi nälissään kun tuli kotiin. Laitoin jo eilen opelle viestiä että kasvavan nuoren pitäisi saada syödä maha täyteen, ei ole tullut vastausta vielä. Toimiiko keittäjä oikein jos kieltää hakemasta lisää?
Kommentit (387)
Se lihapiirakka on extraa ja ylimääräistä esim. keiton kanssa, ihan samalla tavalla kuin jäätelötuutti jälkiruokana.
Eikä ole tarkoituskaan lihapiirakalla korvata ateria, vaan esim. keiton kanssa on tarjolla vähintäin kahdenlaista leipää, jota voi syödä rajattomasti. Miksi ei lapsi ottanut näkkäriä?
Tätä palstaa kun lukee, alkaa kuvitella että suurin osa ihmisistä tekee vaativaa asiantuntijatyötä ja heillä on hoikat urheilijalapset 🤦
Olin peruskoulussa 80 ja 90 luvulla. Koskaan ei tarjottu mitään lihapiirakoita eikä porkkanakeittoa tai soijarouhe-itu sekoitusta.
Oli kunnollista perusruokaa. Kanaviillokkia, maksalaatikkoa, verilättyjä ja valkokastiketta ym Kaikkea sellaista mikä on tänä päivänä jätetty pois listoilta. Tosi harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisää ruokaa? Ei lihapiirakka ole se ruoka. Jos lapsesi oli nälissään, miksi hän ei hakenut lisää pääruokaa? Kun ruoan kanssa on jotain extraa, kuten esim. lihapiirakka, et voi olettaa että niitä saa syödä niin monta kuin napa vetää.
Mitä tämä kirjoittaja horisee, ja miksi kommentti on saanut yläpeukkuja? Mikä se pääruoka sitten lihapiirakkapäivänä on jos ei lihapiirakka?
En ole kuullut, että koulussa olisi lihapiirakkapäiviä? Olen ollut koulussa töissä kaksikymmentä vuotta, eikä ole lihapiirakoita ollut kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (3:as luokkalainrn) ope oli laittanut Wilma-viestiä: Ruokailu ei saa kestää yli 45 minuuttia. Ehdit syömään nopeamminkin, jos et puhu ruokalassa. Jäät koulupäivän jälkeen tekemään tehtävät, jotka teimme muiden kanssa tunnin alussa, kun myöhästyit.
Pojan kanssa juttelin ja tuossa oli paljon valhetta. Hän oli ollut vain puoli tuntia josta jonottamiseen oli mennyt 20 minuuttia. Oli jäänyt hyvin nälkäiseksi. Ja ope kehtaa antaa vieläpä jälki istuntoa tuosta. Eikä poika ollut omien sanojensa mukaan jutellut ruokalassa. Uskon kyllä poikaani.
Järkyttävää touhua, suorastaan kiusaamista opettajalta. Eikö nykyään opettajille opeteta yhtään empatian taitoja. Ja oikeastaan touhu lähenee jo pahoinpitelyä, sillä pojallani on sokeritauti ja hänen pitää saada riittävästi ruokaa
Tuota noin. Koulussa lienee aika tavallista, että ruokailuaika on 15 minuuttia ja sen perään on välitunti, josta voi käyttää vielä osan ruokailuun. Joskus ruokailu saattaa olla kai oppitunnillakin. Jos yksi oppilas syö jatkuvasti 45 minuuttia, opettaja joutuu tätä oppilasta valvomaan, ja kaikki muutkin luokan oppilaat odottavat sitten opetuksen jatkumista, jos ruokailu on oppitunnin päällä. 45 minuuttia on tosiaan liian kauan. Miksi opettaja antoi lapsellesi jälki-istuntoa, siitä et kerro mitään. Kerrot vain, että lapsen piti tehdä koulun jälkeen ne tehtävät, jotka jäivät tekemättä sen vuoksi, että hän istui ruokailussa. Tottakai pitää saada syödä riittävästi, mutta kannattaa kuitenkin totuttautua syömään vähän reippaammassa tahdissa. Nyt korona-aikaan on vaikea uskoa, että jonottamiseen menisi 20 minuuttia. Tunnen lukuisia kouluja, ja missään ei jonoteta tuolla tavoin, vaan jokaisella luokalla on oma ruokailuaikansa juuri siitä syystä, että jonoja ei pääse syntymään. Tämä on aina ollut näin, jo ennen koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokailusta voisi luopua kokonaan. Tai laittaa kokonaan uusiksi. Vanhemmat maksavat vuosimaksun, jonka voivat valita itse eri vaihtoehdoista.
Vegaani 1 - anorektikolle sopiva pieni annos
Vegaani 2 - normaali annos
Vegaani 3 - läskin tytön annos
Uskontorajoitteinen ruokavalio, samat 1, 2 ja 3 vaihtoehdot.
Lihaisa ruokavalio, taas 1, 2, 3.
Ja vielä erityisesti erityisen lapsen ruokavalio, joka tehdään tilaustyönä sellaisen haluavalle oppilaalle ilmoitettujen sairauksien tai allergioiden tai muiden rajoitteiden (myös kuvitteelliset otetaan huomioon), ja siinäkin saa valita annoskoon. Maksaa enemmän, kun on noin kustomoitu palvelu.
Mielelläni maksan veroina kouluruokailun, vaikka omia lapsia ei olekaan. Täytyy muistaa, että kouluruokailu on monelle kasvavalle lapselle päivän ainoa lämmin ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Olin peruskoulussa 80 ja 90 luvulla. Koskaan ei tarjottu mitään lihapiirakoita eikä porkkanakeittoa tai soijarouhe-itu sekoitusta.
Oli kunnollista perusruokaa. Kanaviillokkia, maksalaatikkoa, verilättyjä ja valkokastiketta ym Kaikkea sellaista mikä on tänä päivänä jätetty pois listoilta. Tosi harmi.
Minä olin peruskoulussa 90-luvulla ja silloin ruokalistassa oli mm. mannapuuroa, perunavelliä, pinaattilettuja. Ne oli muuten myös kaikkien suosikkiruokia, verilettu- ja omenapossupäivinä jäi monelle nälkä ja kanaviillokista moni näkee painajaisia vieläkin, mitä nyt olen muiden kanssa kouluruokamuistoista puhunut. Silloin ei vaan puhuttu kasvisruokapäivistä kun ne oli ihan normaali juttu?
Mummoni oli töissä koulun keittäjänä joskus 70-luvulla, silloin kuulemma hernerokkaan laitettiin lihaa vain nimeksi ja sekin jotain huonoimpia läskinpaloja. Ja lapset liikkui paljon enemmän kuin nykyään...
Toimi oikein. On ollu sama sääntö ysäriltä asti. Se lihapiirakka ei oo ainoa tuon päivän ruoka vaan sitä varsinaista ruokaahan saa ottaa lisää kuten myös leipää ja juomaa. Tuo lihis on aina lisuke. Jos lapsi väittää muuta niin tarkista keittiöltä.
Vierailija kirjoitti:
Jo 90 luvulla kun olin koulussa, oli rajoituksia montako sämpylää tai lihapullaa saa ottaa. Pitää ottaa lisää sitä mitä saa ottaa. Osa tuotteista on laskettu.
Itse en kyllä muista, että oliko mitään kieltoja 90-luvulla, että mitä saa käydä hakemassa lisää ja mitä ei. Tosin saattoi olla niin, että yleisesti maltilla sai ottaa ruokaa, mutta sitten kun kaikki oli jo hakenut ruokansa, sai hakea lisää, jos ruokaa vielä jäljellä oli. Kanankoivissa ja vastaavissa taisi niitä rajoitteita olla selkeästi jo alunalkaenkin. Aina ruokaa oli kuitenkin riittävästi, niin en ainakaan ole tietoinen, että jotain ongelmia asian suhteen olisi ilmennyt.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (3:as luokkalainrn) ope oli laittanut Wilma-viestiä: Ruokailu ei saa kestää yli 45 minuuttia. Ehdit syömään nopeamminkin, jos et puhu ruokalassa. Jäät koulupäivän jälkeen tekemään tehtävät, jotka teimme muiden kanssa tunnin alussa, kun myöhästyit.
Pojan kanssa juttelin ja tuossa oli paljon valhetta. Hän oli ollut vain puoli tuntia josta jonottamiseen oli mennyt 20 minuuttia. Oli jäänyt hyvin nälkäiseksi. Ja ope kehtaa antaa vieläpä jälki istuntoa tuosta. Eikä poika ollut omien sanojensa mukaan jutellut ruokalassa. Uskon kyllä poikaani.
Järkyttävää touhua, suorastaan kiusaamista opettajalta. Eikö nykyään opettajille opeteta yhtään empatian taitoja. Ja oikeastaan touhu lähenee jo pahoinpitelyä, sillä pojallani on sokeritauti ja hänen pitää saada riittävästi ruokaa
Ruoan syömiseen ei mene puolta tuntia kenelläkään oppilaalla. Opettaja kertoi vielä syynkin hitauteen. Lapsesi höpöttää silloin kun pitäisi syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin peruskoulussa 80 ja 90 luvulla. Koskaan ei tarjottu mitään lihapiirakoita eikä porkkanakeittoa tai soijarouhe-itu sekoitusta.
Oli kunnollista perusruokaa. Kanaviillokkia, maksalaatikkoa, verilättyjä ja valkokastiketta ym Kaikkea sellaista mikä on tänä päivänä jätetty pois listoilta. Tosi harmi.Minä olin peruskoulussa 90-luvulla ja silloin ruokalistassa oli mm. mannapuuroa, perunavelliä, pinaattilettuja. Ne oli muuten myös kaikkien suosikkiruokia, verilettu- ja omenapossupäivinä jäi monelle nälkä ja kanaviillokista moni näkee painajaisia vieläkin, mitä nyt olen muiden kanssa kouluruokamuistoista puhunut. Silloin ei vaan puhuttu kasvisruokapäivistä kun ne oli ihan normaali juttu?
Mummoni oli töissä koulun keittäjänä joskus 70-luvulla, silloin kuulemma hernerokkaan laitettiin lihaa vain nimeksi ja sekin jotain huonoimpia läskinpaloja. Ja lapset liikkui paljon enemmän kuin nykyään...
Meidän koulussa varsinkin yläasteella ja lukiossa oli tosi hyvät ruoat, mitä kiiteltiin yleisestikin. Mutta lopputuloshan on kai raaka-aineista ja ammattitaidosta kiinni...
Kyllä on köyhää, kun yhdestä lihapiirakasta nousee näin iso meteli. Mutta hei, pihdataan kouluruoasta. Tämän palstan perusteella nälkä jalostaa kasvavaa nuorta. Ihan järkyttävää köyhäilymentaliteettia. Mutta kauha ja lusikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (3:as luokkalainrn) ope oli laittanut Wilma-viestiä: Ruokailu ei saa kestää yli 45 minuuttia. Ehdit syömään nopeamminkin, jos et puhu ruokalassa. Jäät koulupäivän jälkeen tekemään tehtävät, jotka teimme muiden kanssa tunnin alussa, kun myöhästyit.
Pojan kanssa juttelin ja tuossa oli paljon valhetta. Hän oli ollut vain puoli tuntia josta jonottamiseen oli mennyt 20 minuuttia. Oli jäänyt hyvin nälkäiseksi. Ja ope kehtaa antaa vieläpä jälki istuntoa tuosta. Eikä poika ollut omien sanojensa mukaan jutellut ruokalassa. Uskon kyllä poikaani.
Järkyttävää touhua, suorastaan kiusaamista opettajalta. Eikö nykyään opettajille opeteta yhtään empatian taitoja. Ja oikeastaan touhu lähenee jo pahoinpitelyä, sillä pojallani on sokeritauti ja hänen pitää saada riittävästi ruokaa
Ruoan syömiseen ei mene puolta tuntia kenelläkään oppilaalla. Opettaja kertoi vielä syynkin hitauteen. Lapsesi höpöttää silloin kun pitäisi syödä.
Opettajathan ei tietenkään koskaan valehtele tai ei tiedä asioiden todellista laitaa... Kyllä Suomessakin olisi vielä parantamisen varaa siinä, että ymmärrettäisiin se, että ruokailukin olisi sosiaalinen tapahtuma, eikä ruoan hotkiminenkaan hyvästä ole. Luitko edes tuota edellistä viestiä? Jos joutuu jonottamaan ruokaa 20 min, niin jos ruokatauko on 30 min, ruokailuun jää aikaa vain 10 min!
Ammattikorkeassahan ruokatauko ainakin ennen oli 45 min, mikä on erinomainen asia. Ehtii jonottamaan hyvin, ja vielä jää riittävästi aikaa syömiseen ja "seurusteluun". Tosin kyllähän sitä saatettiin joskus päästä varsinkin yläasteella ja lukiossa hieman ennakkoon jonottamaan (ruokataukohan silloinkin oli 30 min), niin olihan se mukava juttu. Ajoissa kyllä oltiinkin sitten tunneilla, mutta eipä kai silloin muutenkaan niin minuutin tarkkaa kaikki ollutkaan, mutta asiat hoituivat ihan hyvin kuitenkin. Ruokatauothan muutenkin oli porrastetusti hoidettu, eli kaikki luokat eivät koskaan olleet samaan aikaan ruokailemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on köyhää, kun yhdestä lihapiirakasta nousee näin iso meteli. Mutta hei, pihdataan kouluruoasta. Tämän palstan perusteella nälkä jalostaa kasvavaa nuorta. Ihan järkyttävää köyhäilymentaliteettia. Mutta kauha ja lusikka.
Olet ymmärtänyt väärin. Alunperinkään ei pihdattu kouluruoasta, tai ainakaan ap ei niin kertonut. Lisuketta sai ottaa vain yhden, ja se harmitti. Päinvastoin, täällä on kannustettu syömään vatsan täyteen ruokaa koulussa. Jos koulussa on jälkiruokana jäätelöä, ei sitäkään voi ottaa montaa kappaletta, vaikka haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (3:as luokkalainrn) ope oli laittanut Wilma-viestiä: Ruokailu ei saa kestää yli 45 minuuttia. Ehdit syömään nopeamminkin, jos et puhu ruokalassa. Jäät koulupäivän jälkeen tekemään tehtävät, jotka teimme muiden kanssa tunnin alussa, kun myöhästyit.
Pojan kanssa juttelin ja tuossa oli paljon valhetta. Hän oli ollut vain puoli tuntia josta jonottamiseen oli mennyt 20 minuuttia. Oli jäänyt hyvin nälkäiseksi. Ja ope kehtaa antaa vieläpä jälki istuntoa tuosta. Eikä poika ollut omien sanojensa mukaan jutellut ruokalassa. Uskon kyllä poikaani.
Järkyttävää touhua, suorastaan kiusaamista opettajalta. Eikö nykyään opettajille opeteta yhtään empatian taitoja. Ja oikeastaan touhu lähenee jo pahoinpitelyä, sillä pojallani on sokeritauti ja hänen pitää saada riittävästi ruokaa
Ruoan syömiseen ei mene puolta tuntia kenelläkään oppilaalla. Opettaja kertoi vielä syynkin hitauteen. Lapsesi höpöttää silloin kun pitäisi syödä.
Opettajathan ei tietenkään koskaan valehtele tai ei tiedä asioiden todellista laitaa... Kyllä Suomessakin olisi vielä parantamisen varaa siinä, että ymmärrettäisiin se, että ruokailukin olisi sosiaalinen tapahtuma, eikä ruoan hotkiminenkaan hyvästä ole. Luitko edes tuota edellistä viestiä? Jos joutuu jonottamaan ruokaa 20 min, niin jos ruokatauko on 30 min, ruokailuun jää aikaa vain 10 min!
Ammattikorkeassahan ruokatauko ainakin ennen oli 45 min, mikä on erinomainen asia. Ehtii jonottamaan hyvin, ja vielä jää riittävästi aikaa syömiseen ja "seurusteluun". Tosin kyllähän sitä saatettiin joskus päästä varsinkin yläasteella ja lukiossa hieman ennakkoon jonottamaan (ruokataukohan silloinkin oli 30 min), niin olihan se mukava juttu. Ajoissa kyllä oltiinkin sitten tunneilla, mutta eipä kai silloin muutenkaan niin minuutin tarkkaa kaikki ollutkaan, mutta asiat hoituivat ihan hyvin kuitenkin. Ruokatauothan muutenkin oli porrastetusti hoidettu, eli kaikki luokat eivät koskaan olleet samaan aikaan ruokailemassa.
Eli ruokailu + välkkä on yhteensä tuo 45min. Aikaisemmin lapsesi on vetkutellut 20 minuutin jonotuksen jälkeen ruokansa kanssa vielä ainakin sen puoli tuntia, jotta hän on ollut tunnilta myöhässä. Oli diabetes tai ei, ei normaalilta oppilaalta mene ruoan lusikoimiseen yli 25 minuuttia. Lapsesi on nyt puuhastellut siellä ruokalassa jotain ihan muuta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (3:as luokkalainrn) ope oli laittanut Wilma-viestiä: Ruokailu ei saa kestää yli 45 minuuttia. Ehdit syömään nopeamminkin, jos et puhu ruokalassa. Jäät koulupäivän jälkeen tekemään tehtävät, jotka teimme muiden kanssa tunnin alussa, kun myöhästyit.
Pojan kanssa juttelin ja tuossa oli paljon valhetta. Hän oli ollut vain puoli tuntia josta jonottamiseen oli mennyt 20 minuuttia. Oli jäänyt hyvin nälkäiseksi. Ja ope kehtaa antaa vieläpä jälki istuntoa tuosta. Eikä poika ollut omien sanojensa mukaan jutellut ruokalassa. Uskon kyllä poikaani.
Järkyttävää touhua, suorastaan kiusaamista opettajalta. Eikö nykyään opettajille opeteta yhtään empatian taitoja. Ja oikeastaan touhu lähenee jo pahoinpitelyä, sillä pojallani on sokeritauti ja hänen pitää saada riittävästi ruokaa
Ruoan syömiseen ei mene puolta tuntia kenelläkään oppilaalla. Opettaja kertoi vielä syynkin hitauteen. Lapsesi höpöttää silloin kun pitäisi syödä.
Opettajathan ei tietenkään koskaan valehtele tai ei tiedä asioiden todellista laitaa... Kyllä Suomessakin olisi vielä parantamisen varaa siinä, että ymmärrettäisiin se, että ruokailukin olisi sosiaalinen tapahtuma, eikä ruoan hotkiminenkaan hyvästä ole. Luitko edes tuota edellistä viestiä? Jos joutuu jonottamaan ruokaa 20 min, niin jos ruokatauko on 30 min, ruokailuun jää aikaa vain 10 min!
Ammattikorkeassahan ruokatauko ainakin ennen oli 45 min, mikä on erinomainen asia. Ehtii jonottamaan hyvin, ja vielä jää riittävästi aikaa syömiseen ja "seurusteluun". Tosin kyllähän sitä saatettiin joskus päästä varsinkin yläasteella ja lukiossa hieman ennakkoon jonottamaan (ruokataukohan silloinkin oli 30 min), niin olihan se mukava juttu. Ajoissa kyllä oltiinkin sitten tunneilla, mutta eipä kai silloin muutenkaan niin minuutin tarkkaa kaikki ollutkaan, mutta asiat hoituivat ihan hyvin kuitenkin. Ruokatauothan muutenkin oli porrastetusti hoidettu, eli kaikki luokat eivät koskaan olleet samaan aikaan ruokailemassa.
Eli ruokailu + välkkä on yhteensä tuo 45min. Aikaisemmin lapsesi on vetkutellut 20 minuutin jonotuksen jälkeen ruokansa kanssa vielä ainakin sen puoli tuntia, jotta hän on ollut tunnilta myöhässä. Oli diabetes tai ei, ei normaalilta oppilaalta mene ruoan lusikoimiseen yli 25 minuuttia. Lapsesi on nyt puuhastellut siellä ruokalassa jotain ihan muuta!
Unohdin laittaa loppuun, että viimeisen kommentin kirjoitti eri henkilö kuin viestiketjun aloittaja. Mutta tässä taas näkee sen, että ollaan niin tietävinään asioiden todellinen laita, vaikka paikallakaan ei ole oltu ja ei ynmärretä, mitä todella on kirjoitettu ja ollaan tietävinään asiat paremmin kuin henkilöt itse. Laitoin myös ihan selkeästi, että AMMATTIKORKEASSA oli 45 min ruokatauko, ja sen koko ajan sai käyttää syömiseen jos halusi, ei ollut mitään "välituntia" erikseen. Ylästeella ja lukiossa ruokatauko oli 30 min, ja senkin sai käyttää vaikka kokonaan ruokailuun. Myös päästiin joskus ennakkoon ruokailuun, että ehdittiin hyvin jonottaa, kun ei kaikki ollut jonottamassa ihan samaan aikaan ja muutenkin ruokailu oli järjestetty porrastetusti. Onko asia nyt ymmärretty? Meillä oli ainakin ihan asiallinen meininki koulussa (pl. joidenkin kiusaajien toiminta), eli ihan mukava vaan, että ei oltu niin kireitä ihan joka asian suhteen.
80-luvulla ainakin grahamlihapiirakoita ym. oli tasan yksi per oppilas eikä niitä saanut ottaa lisää. Kerran oli jäänyt edellispäivältä jonkin verran ylimääräisiä lihapiirakoita. Kun keittäjätädit ilmoittivat, että niitä olisi jos joku haluaa, siitä syntyi lähes joukkotappelu jossa piirakat lentelivät pitkin lattioita. Tätä puitiinkin sitten pitkään vanhempien kanssa ja siitä kuultiin vielä monet kerrat myöhemmilläkin luokilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pojan (3:as luokkalainrn) ope oli laittanut Wilma-viestiä: Ruokailu ei saa kestää yli 45 minuuttia. Ehdit syömään nopeamminkin, jos et puhu ruokalassa. Jäät koulupäivän jälkeen tekemään tehtävät, jotka teimme muiden kanssa tunnin alussa, kun myöhästyit.
Pojan kanssa juttelin ja tuossa oli paljon valhetta. Hän oli ollut vain puoli tuntia josta jonottamiseen oli mennyt 20 minuuttia. Oli jäänyt hyvin nälkäiseksi. Ja ope kehtaa antaa vieläpä jälki istuntoa tuosta. Eikä poika ollut omien sanojensa mukaan jutellut ruokalassa. Uskon kyllä poikaani.
Järkyttävää touhua, suorastaan kiusaamista opettajalta. Eikö nykyään opettajille opeteta yhtään empatian taitoja. Ja oikeastaan touhu lähenee jo pahoinpitelyä, sillä pojallani on sokeritauti ja hänen pitää saada riittävästi ruokaa
Ruoan syömiseen ei mene puolta tuntia kenelläkään oppilaalla. Opettaja kertoi vielä syynkin hitauteen. Lapsesi höpöttää silloin kun pitäisi syödä.
Opettajathan ei tietenkään koskaan valehtele tai ei tiedä asioiden todellista laitaa... Kyllä Suomessakin olisi vielä parantamisen varaa siinä, että ymmärrettäisiin se, että ruokailukin olisi sosiaalinen tapahtuma, eikä ruoan hotkiminenkaan hyvästä ole. Luitko edes tuota edellistä viestiä? Jos joutuu jonottamaan ruokaa 20 min, niin jos ruokatauko on 30 min, ruokailuun jää aikaa vain 10 min!
Ammattikorkeassahan ruokatauko ainakin ennen oli 45 min, mikä on erinomainen asia. Ehtii jonottamaan hyvin, ja vielä jää riittävästi aikaa syömiseen ja "seurusteluun". Tosin kyllähän sitä saatettiin joskus päästä varsinkin yläasteella ja lukiossa hieman ennakkoon jonottamaan (ruokataukohan silloinkin oli 30 min), niin olihan se mukava juttu. Ajoissa kyllä oltiinkin sitten tunneilla, mutta eipä kai silloin muutenkaan niin minuutin tarkkaa kaikki ollutkaan, mutta asiat hoituivat ihan hyvin kuitenkin. Ruokatauothan muutenkin oli porrastetusti hoidettu, eli kaikki luokat eivät koskaan olleet samaan aikaan ruokailemassa.
Eli ruokailu + välkkä on yhteensä tuo 45min. Aikaisemmin lapsesi on vetkutellut 20 minuutin jonotuksen jälkeen ruokansa kanssa vielä ainakin sen puoli tuntia, jotta hän on ollut tunnilta myöhässä. Oli diabetes tai ei, ei normaalilta oppilaalta mene ruoan lusikoimiseen yli 25 minuuttia. Lapsesi on nyt puuhastellut siellä ruokalassa jotain ihan muuta!
Unohdin laittaa loppuun, että viimeisen kommentin kirjoitti eri henkilö kuin viestiketjun aloittaja. Mutta tässä taas näkee sen, että ollaan niin tietävinään asioiden todellinen laita, vaikka paikallakaan ei ole oltu ja ei ynmärretä, mitä todella on kirjoitettu ja ollaan tietävinään asiat paremmin kuin henkilöt itse. Laitoin myös ihan selkeästi, että AMMATTIKORKEASSA oli 45 min ruokatauko, ja sen koko ajan sai käyttää syömiseen jos halusi, ei ollut mitään "välituntia" erikseen. Ylästeella ja lukiossa ruokatauko oli 30 min, ja senkin sai käyttää vaikka kokonaan ruokailuun. Myös päästiin joskus ennakkoon ruokailuun, että ehdittiin hyvin jonottaa, kun ei kaikki ollut jonottamassa ihan samaan aikaan ja muutenkin ruokailu oli järjestetty porrastetusti. Onko asia nyt ymmärretty? Meillä oli ainakin ihan asiallinen meininki koulussa (pl. joidenkin kiusaajien toiminta), eli ihan mukava vaan, että ei oltu niin kireitä ihan joka asian suhteen.
Ja unohdin lisätä, että yksikään opettaja ei tietääkseni kohdellut ketään epäasiallisesti.
Etkön ap. nyt kerro väärennettyä totuutta?
Vai saako lapsesi syödä kotonakin vain yhtä ruokalajia, mutta jättää koskematta perunoihin, salaatin jne.
Koulussa on varmasti tarjottu muutakin ruokaa kuin yksi grahamlihaiirakan esim. keittoa, salaattia.
Miksi hän ei ottanut keittoa tai leipää lisää, jos oli nälkä.