Työttömät töihin! Hallituksen työllisyyskokeilu pärähti täyteen käyntiin
Osoitetaanko työt vai miten prosessi etenee työttömän kannalta? Mitä jos työtön kieltäytyy vedoten syihin?
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Työtön on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja tuottava kansalainen, vaikka hän ei ole ansiotyössä. Köyhyys, koulutuksen puute ja terveydelliset syyt estävät työttömän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi työttömän perusoikeuksista, toimeentulosta, palveluista ja itsemääräämisoikeudesta tulee pitää kiinni sekä eettisin että kansantaloudellisin perustein. Työtön työnhakija on myös kuluttaja. Työttömällä on pieni hiilijalanjälki.
Työmarkkinatukea on korotettava 300 eurolla. Perusturvan riittävyys on turvattava. Indeksijäädytykset työttömyysturvaan on purettava.
Työttömyysturvan omavastuupäivät (5 pv) on poistettava.
Viimesijaisista sosiaalituista ei saa missään tilanteessa leikata. 20 % ja 40 % leikkaukset lopettava perustuslain vastaisena. Lait jotka ovat ristiriidassa perustuslain 19 § kanssa on kumottava.
Ruokakunta-käsitteestä tulee luopua ja siirtyä yksilökohtaiseen perusturvaan (asuminen ja toimeentulotuki).
Luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta eivät saa leikata työttömien tukia.
Aktiivimalli ja työttömien muu kiusaaminen on lopetettava
https://tyottomat.fi/ajankohtaista/tyollisyysohjelma-2019-2023/
Hyvä kirjoitus. Lisään vain, että nykyään monella työttömällä on koulutus esim. itsellä ylioppilastutkinto, ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu, myös työkokemusta löytyy ja hyviä työtodistuksia, mutta nykypäivänä nuo eivät auta.
Mulle tuli sähköpostia 1.3. että aktiivimalli ottaa räjähtävän alkuloikan ja järjestää jotkut virtuaalimessut. Saa osallistua, jos tahtoo. Pitäisi olla älykännykkä tai tietokone ja sopivat ohjelmistot ja mikrofoni ja kamera. Niin ja varmaan nettiyhteys, mikä ei koko ajan pätki.
Kuulosti..työllistävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökkiläinennykyäänn kirjoitti:
40-50-luvuilla syntyneet tuhlasivat nuorilta sukupolvilta kaiken, myivät metsät, pellot, käyttivät liikaa sähköä 80-luvulla, lorvivat kaupungin suojatyöpaikoissa ja nyt nuorien pitää maksaa niiden eläkkeet olemattomista työpaikoista. Asunnot ja talot olivat halpoja heidän ruuhkavuosissaan noin 70-120 tuhatta markkaa. Ne maksettiin muutamassa vuodessa, kuluttamiseen riitti rahaa. Toista on nuorten ikuinen velkavankaus. Euro tuhosi Suomen talouden ja työpaikat, ei korona.
Olisiko tuon sukupolven sitten pitänyt jättää teidän vanhempienne sukupolvi tekemättä? Omalla työllään he rakensivat tämän maan, eivätkä haaveilleet vapaa-ajasta ja matkustelemisesta ja pitäneet niitä ehdottomana oikeutenaan, kuten nykyiset, kitisevät kolmikymppiset.
Kyllä tuo sukupolvi on matkustellut. Vanhempani kuuluvat siihen, lisäksi heillä on omakotitalo, 2 mökkiä, auto ja vene, on edelleen. Tuosta sukupolvesta kaikki sai töitä ketä halusi. Ihmisiä tultiin torilta pyytämään tehtaisiin töihin. Sama työaika heillä oli mitä nytkin työssäkäyvillä.
Nykytyöläiset maksavat eläkkeitä, kelatakseja, kodinhoitajia, hoitokoteja ja sairaanhoitoa nykyeläkeläisille.
Ja meidän perhe ainakin asuu vuokralla, ei ole rahaa omistusasuntoon eikä matkustella.
Olisivat sitten jättäneet lapset tekemättä tai ainakin kasvattaneet niistä sitkeämpiä ja vähemmän taipuvaisia ruikuttamiseen. Ovat ainakin rakentaneet valtion, jossa heidän saamattomat jälkeläisensä pidetään hengissä, eikä tarvitse edes Seutulan työsiirtolaan lähteä ylläpidon eteen raatamaan.
Työttömät käyvät työmarkkinatukitöissä esim. hyllyttävät tavaroita kaupassa.
Jepulis. Ja vievät siinä samalla ne muutamat, harvat osa-aikaiset työpaikat, joita on ollut tarjolla opiskelijoille.
Ennenpitkää täällä pyörivät sairaalat, vanhainkodit, ruokakuljetukset, siivous, raksat ja kaikki tukitöillä. Epäselväksi jää vain se, mistä ne verorahat tulevat näiden maksamiseen. Oi armas Suomenmaa ja se kadonnut järki.
Työttömiä on jo joka paikassa töissä. Työttömät tekevät töitä työmarkkinatukitöiden lisäksi palkkatuella esim. hoitavat tarhassa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs palkanmaksu?
Jos noudattaa ohjeita eikä kysy tyhmiä, saa pitää tukensa.
Jos kuulut kuntakokeilun piiriin, toimi näin
Kuntakokeilun piiriin kuuluville ilmoitetaan asiasta kirjeellä tai TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa. Jos saat tiedon palvelujen siirrosta:
Osallistu kunnan järjestämiin tapaamisiin ja noudata kunnan kanssa laadittuja suunnitelmia. Huomaa, että kunnan ohjeiden noudattamatta jättämisestä voi seurata karenssi.
Jep jep, eli töitä ilman palkkaa tai työsuhdetta.
Jee, Suomi nousuun!
Jokkhainen othaa töithä vasthaan jos niithä tarjothan. Pölöhjä, etkö tajua. Ei ou pithoa eikhä luisthoa. T musti
Ketjun aloittaja! Pala helvetin tulessa!
Miksi pilkkaat työttömiä ja köyhiä jatkuvasti?!
Neljän lapsen yksinhuoltajana voin kertoa meidän köyhyydestämme. Lapsilla ei ole varaa harrastaa. Lapsilisiä leikattiin yli 500 euroa meidän perheeltämme. Jääkaappi on yleensä aika tyhjä, ja kun se on täynnä, saattavat lapset huudella toisiaan katsomaan ”tuu kattoon kuinka paljon ruokaa”, Äiti-nimimerkki kirjoittaa.
Iltalehti kysyi lukijoidensa kokemuksia köyhyydestä sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina laajan, 10 000 vastaajan, tutkimuksen suomalaisesta köyhyydestä.
Tutkimuksessa selvisi, että rikkaat ja köyhät ajattelevat köyhyydestä täysin eri tavoin.
”Aiemmin ilkuin”
Olen joutunut kokemaan molempia. Olen ollut rikas ja köyhä. Silloin, kun rahaa tuli ikkunoista ja ovista, vähättelin ihmisiä, joilla ei mennyt hyvin. Myöhemmin, elämän kolhittua ja liiallisen hyvinvoinnin kadottua elämästäni, aloin ymmärtää, ettei ihminen välttämättä voi mitään, jos joutuu vaikkapa sairauden, työttömyyden tai jonkin muun elämässä vastaan tulleen onnettomuuden vuoksi köyhäksi, nimimerkk
Seitsemän vuotta sitten jouduin muuttamaan Keravalta 63 vuoden ikäisenä Orimattilaan. Rahani eivät enää riittäneet Keravan kaupungin vuokra-asunnon korkeaan vuokraan. Vuokrat vain nousevat kaiken aikaa ja tavarat kaupoissa kallistuvat, mutta minun eläkkeeni ei nouse senttiäkään – päinvastoin. Nyt leikataan, höylätään ja otetaan vielä tuostakin, jotta herroilla on vain kaikkea.
Koen itseni köyhäksi. Olen elänyt vuosia toimeentulotuella, joka osaa olla hyvinkin riittämätön ja jota ei aina edes saa, jos puuttuu jokin paperi. Minulla on kokemus siitä, että olen syönyt viikkokausia pelkkää makaronia ja kaurapuuroa. Lopulta olin niin huonossa kunnossa, etten päässyt omin voimin edes sängystä ylös. Tiedän köyhänä, miltä tuntuu, kun ei voi ostaa uusia vaatteita, vaikka sellaisia tarvitsisikin. Tiedän, miltä tuntuu, kun ruoka on oikeasti loppu: kun ei ole edes sitä makaronia tai hernekeittoa. Tiedän, miltä tuntuu kerätä pulloja ja viedä ne kauppaan toivoen, että raha riittäisi edes porkkanapussiin.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015122120863436itun paska mode poistat täältä asiaan liityvät kommentit ja jätät noi omat spämmis
Näin moderni orjatyö toimii Suomessa
Työtön on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja tuottava kansalainen, vaikka hän ei ole ansiotyössä. Köyhyys, koulutuksen puute ja terveydelliset syyt estävät työttömän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi työttömän perusoikeuksista, toimeentulosta, palveluista ja itsemääräämisoikeudesta tulee pitää kiinni sekä eettisin että kansantaloudellisin perustein. Työtön työnhakija on myös kuluttaja. Työttömällä on pieni hiilijalanjälki.
Työmarkkinatukea on korotettava 300 eurolla. Perusturvan riittävyys on turvattava. Indeksijäädytykset työttömyysturvaan on purettava.
Työttömyysturvan omavastuupäivät (5 pv) on poistettava.
Viimesijaisista sosiaalituista ei saa missään tilanteessa leikata. 20 % ja 40 % leikkaukset lopettava perustuslain vastaisena. Lait jotka ovat ristiriidassa perustuslain 19 § kanssa on kumottava.
Ruokakunta-käsitteestä tulee luopua ja siirtyä yksilökohtaiseen perusturvaan (asuminen ja toimeentulotuki).
Luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta eivät saa leikata työttömien tukia.
Aktiivimalli ja työttömien muu kiusaaminen on lopetettava
https://tyottomat.fi/ajankohtaista/tyollisyysohjelma-2019-2023/
Köyhyys tuntuu nöyryyttävältä. On nöyryyttävää kiertää luukulta toiselle selvittämässä vieraille ihmisille omia tulojaan ja menojaan. Köyhälle tulee syyllinen olo. Samaan aikaan köyhä kuulee, miten häntä ja hänen kohtalotovereitaan pidetään sosiaalipummeina ja yhteiskunnan loisina.
Köyhyys tuntuu ahdistukselta. Köyhän sydän särkyy, kun hänellä ei ole varaa lapsensa harrastuksiin tai lukion oppikirjoihin. Köyhää ahdistaa ajatus siitä, onko hänen lapsensakin tuomittu köyhyyteen. Varsinkin kun jo tiedetään, että huono-osaisuuskin voi periytyä.
Köyhyys tuntuu mahdottomilta valinnoilta. Sellaisilta, joita hyväosainen ei osaa edes kuvitella. Köyhä joutuu valitsemaan esimerkiksi sen väliltä, antaako viimeisen vitosen setelinsä lapselleen opettajan lahjakeräystä varten, vai käyttääkö sen julkisen kulkuneuvon matkalippuun päästäkseen käymään taas kerran työvoimatoimistossa.
Köyhyys tuntuu nälältä. Kun jääkaapissa on enää valo, ja kaupasta ei voi ostaa mitään, sillä tilikin on tyhjä - silloin ollaan ilman ruokaa. Silloin köyhän ainoa helpotus on tieto siitä, että edes lapsi saa koulussa lämpimän aterian.
Köyhyys tuntuu pahalta. Se jättää pysyvän jäljen. Sen muistaa surullisen kirkkaasti vielä vuosikymmenten päästä, vaikka olisi ollut niin onnekas, että on pystynyt nousemaan hyvätuloisten joukkoon. Köyhyys ei unohdu. Minä tiedän, sillä minä olin se lapsi.
https://areena.yle.fi/audio/1-2710733
Mode! Tää sun tekemä spämmiketju on yhteen ihmisryhmään kohdistuvaa vihapuhetta.
Laitamme infon sanomatalolle niin saat potkun rasisti!
Suomessa on noin 100 000–200 000 ihmistä, jotka turvautuvat vuosittain hyväntekeväisyytenä jaettuun ruoka-apuun, ja vuonna 2020 ruoka-apua tarvitsevien määrä on kasvanut selvästi. Syynä on koronavirusepidemia, jonka takia moni lomautettu tai työtön on tarvinnut ruoka-apua selvitäkseen arjestaan.
He kuitenkin kärsivät niukkuuden tuomasta epävarmuudesta: he eivät pysty olemaan varmoja, miten saavat hankituksi itselleen ja läheisilleen seuraavan riittävän aterian.
Tämä on monelle suomalaiselle jokaviikkoista kamppailua.
Tilanne on perverssi. Juhlapuheissa sekä sosiaalitoimiston ja Kelan silmissä ihmiset tulevat juuri ja juuri toimeen saamillaan tuloilla ja etuuksilla, mutta todellisuudessa heidän tulojensa ja välttämättömien menojensa väliin jää huomattava aukko”, Laihiala sanoo.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007708302.html
työtön avautuu Arvokkuudesta
Puhelin ei soi. Välillä tarkistan, olenko muistanut laittaa äänet päälle, mutta ei se vain soi. Välillä sähköpostiin tulee viesti, että valitettavasti minua ei ole valittu. Niin, niin. enpä sitä oikeasti odottanutkaan. Silloin jos puhelin sattuu soimaan ja kutsutaan työhaastatteluun, mietin hetken, ovatko ne soittaneet oikealle ihmiselle. Mutta moneen viikkoon ei ole ollut yhtään haastattelua. Ei sitten alkukesän. Tiedän, sekin on parempi tilanne kuin monilla. Ja se, että on ainakin joitakin työpaikkoja, joita voin omalta asuinpaikkakunnaltani hakea.
Koska en enää maksa bussikorttia, en ole juuri liikkunut mihinkään. Onneksi vieressä on kauppa, kirjasto ja pieni kirpputori. Lähellä on iso ulkoilualue, jossa liikkua. Koitan liikkua joka päivä ainakin vähän ihmisten ilmoilla. Menen kirjastoon lukemaan lehtiä. Vielä voin sanattomasti uskotella, että ehkä minä olenkin vain joku, joka on kesälomalla työstään. Ehkä palaan parin viikon päästä työhöni, niin kuin tavalliset, kunnon ihmiset. En todellisuudessa tiedä, kenelle minun pitäisi tällaista uskotella. Kuka sellainen, jonka mielipiteellä on jotain merkitystä, ajattelisi etten ole yhtä tärkeä työttömänä kuin töissäkäyvänä?
Kaupan kassa, kirjaston virkailija, kirpputorin täti. Ne kaikki ovat minua ylempänä, sillä heillä on työ, minulla ei. En käy enää hierojalla, koska minulla ei ole siihen varaa, mutta siellä kysyttiin jo kahdesti, mitä teen työkseni. Koen häpeää vastatessani että olen työtön. En oikeasti edes ymmärrä, mitä se heille kuuluu. Voi tosin olla, että sillä on merkitystä hoidon kannalta, millaista työtä tekee. Silti, monissa tilanteissa, kysymme toisiltamme ensimmäisenä, mitä sinä teet. Ei esimerkiksi, kuka sinä olet. Mutta eihän se voi olla niin, että kun yhtenä päivänä ihmisellä on työ, ja toisena ei, hänen arvonsa jotenkin laskee.
äänelläsi torjutaan köyhyyttä ja pidetään jokaisesta huolta
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja! Pala helvetin tulessa!
Miksi pilkkaat työttömiä ja köyhiä jatkuvasti?!
Neljän lapsen yksinhuoltajana voin kertoa meidän köyhyydestämme. Lapsilla ei ole varaa harrastaa. Lapsilisiä leikattiin yli 500 euroa meidän perheeltämme. Jääkaappi on yleensä aika tyhjä, ja kun se on täynnä, saattavat lapset huudella toisiaan katsomaan ”tuu kattoon kuinka paljon ruokaa”, Äiti-nimimerkki kirjoittaa.
Iltalehti kysyi lukijoidensa kokemuksia köyhyydestä sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina laajan, 10 000 vastaajan, tutkimuksen suomalaisesta köyhyydestä.
Tutkimuksessa selvisi, että rikkaat ja köyhät ajattelevat köyhyydestä täysin eri tavoin.
”Aiemmin ilkuin”
Olen joutunut kokemaan molempia. Olen ollut rikas ja köyhä. Silloin, kun rahaa tuli ikkunoista ja ovista, vähättelin ihmisiä, joilla ei mennyt hyvin. Myöhemmin, elämän kolhittua ja liiallisen hyvinvoinnin kadottua elämästäni, aloin ymmärtää, ettei ihminen välttämättä voi mitään, jos joutuu vaikkapa sairauden, työttömyyden tai jonkin muun elämässä vastaan tulleen onnettomuuden vuoksi köyhäksi, nimimerkk
Seitsemän vuotta sitten jouduin muuttamaan Keravalta 63 vuoden ikäisenä Orimattilaan. Rahani eivät enää riittäneet Keravan kaupungin vuokra-asunnon korkeaan vuokraan. Vuokrat vain nousevat kaiken aikaa ja tavarat kaupoissa kallistuvat, mutta minun eläkkeeni ei nouse senttiäkään – päinvastoin. Nyt leikataan, höylätään ja otetaan vielä tuostakin, jotta herroilla on vain kaikkea.
Koen itseni köyhäksi. Olen elänyt vuosia toimeentulotuella, joka osaa olla hyvinkin riittämätön ja jota ei aina edes saa, jos puuttuu jokin paperi. Minulla on kokemus siitä, että olen syönyt viikkokausia pelkkää makaronia ja kaurapuuroa. Lopulta olin niin huonossa kunnossa, etten päässyt omin voimin edes sängystä ylös. Tiedän köyhänä, miltä tuntuu, kun ei voi ostaa uusia vaatteita, vaikka sellaisia tarvitsisikin. Tiedän, miltä tuntuu, kun ruoka on oikeasti loppu: kun ei ole edes sitä makaronia tai hernekeittoa. Tiedän, miltä tuntuu kerätä pulloja ja viedä ne kauppaan toivoen, että raha riittäisi edes porkkanapussiin.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015122120863436itun paska mode poistat täältä asiaan liityvät kommentit ja jätät noi omat spämmis
Ei lapsilisiä leikata eikä niiden määrää ole taidettu laskea, ei ainakaan merkittävästi. Neljällä lapsellahan lisät on jossain 600 euron paikkeilla että 500 euron laskun jälkeenhän ei olisi paljon mitään jäljellä. Ja miten ihmeessä 70-vuotiaalla on vielä 4 alaikäistä lasta?
Nostan ketjun taas esiin. Nyt on jo pian kesäkuu ekä yhteyttä ole vielä otettu kunnasta. Lähettävät vain s-postiin ilmoituksia rekrytilaisuuksista. Onko kukaan saanut oikean yhteydenoton ja jos on niin mitä palveluita kunta tarjonnut?
Loistavaa!Tarvitsen perinneasuisen sisäkön.Anyone!?