Te joilta huostaan otettu lapsi vastoin tahtoanne: miten ne teki sen?

Näiden huostaanotettujen lasten vanhemmat ovat tyypillisesti kieltäytyneet ja vastustaneet, joskus hyvinkin aggresiivisesti varhain tarjottuja lasun palveluita, taistelun ja viranomaisia kohtaan hyökkäilyn seurauksena lapset kärsivät entistä enemmän, tilanne pitkittyy ja lopulta edessä ei ole muita vaihtoehtoja kuin huostaanotto. Vanhempien (hoitamattomat) mielenterveys ja päihdeongelmat ovat suuri syy suomen lasten pahoinvointiin ja sijoituksiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijoitus on eri asia kuin huostaanotto. Ei sossu tule poliisien kanssa yllättäen oven taakse viemään lasta huostaan. Kiireellinen sijoitus sen sijaan pitää tehdä, jos lapsi on kotonaan vaarassa. Yleensä ennen sijoitusta perheelle on tarjottu monenlaisia palveluita.

Eli jos unohdettaisiin nyt kaikki vihdoin myytti ilkeistä sossutantoista jotka ilmestyvät tyhjästä varastamaan kenen tahansa lapset koska makaronilaatikko oli tehty väärin.

(Ja huoltajuus pysyy vaikka lapsi sijoitettaisiin, tämäkin monille epäselvää.)

Meillä yritettiin noilla "palveluilla" ja "tukitoimilla" aikaansaada huostaanotto. Eli ne kuuluisat tukitoimet olivat vain sitä, että juoksuttivat sinne toimistolleen palavereihin, joiden aihe oli aina epämääräinen. Joka ikinen palaveri oli pelkkä ansa, josta väännettiin papereihin täyttä soopaa ja mitä kummallisempaa ja naurettavampaa spekulaatiota, joka ei perustunut mihinkään todelliseen, vain sossujen mielipiteisiin.

Yksi sossu yritti ilmeisesti leikkiä jotain Freudia, kun käytti psykoanalyysin termejä yrittäessään lavastaa minua mielisairaaksi: "äiti projisoi" yms.  Pelkän paperikasan nopeasti pläräävälle ulkopuoliselle kaikki tietenkin näytti pahalta, koska tikusta oli tehty asiaa ja asioita vääristelty.  Paperikasaa keräämällä oli tarkoitus saada huostaanotto läpi hallinto-oikeudessa, joka ei tutki asioiden oikeellisuutta, vaan uskoo niitä papereita, jotka ovat sossujen sepittämää satua.

Eli oma kokemus on se, että "tukitoimet" olivat pelkkä peitenimi ja -toimi sille, että kerätään paperia ja "todisteita" hallinto-oikeutta varten. Mitään puhetta mistään auttamisesta ei missään vaiheessa ollut, koska ei sille ollut tarvettakaan, koska ei lapsella ollut mitään vialla. Koin, etteivät edes olleet lapsesta kiinnostuneet, vaan minun kiusaamisestani. Lopulta luovuttivat meidän kohdalla, mutta pari vuotta tämä omituinen peli ja kiusa kesti, ja voin kuvitella, että monen kohdalla onnistuvat viemään läpi tekaistutkin perusteet, sen verran tässäkin väännettiin.

Kaverini painostettiin suostumaan lapsen adhd-lääkitykseen. Ilmeisesti jos ei olisi suostunut, olisi tehty lasu, mahdollisesti huostaanotto. En ota kantaa siihen, oliko lääkityspäätös hyvä vai huono, mutta tapa, jolla äiti painostettiin siihen suostumaan, kuulosti aika pöyristyttävältä.

Miksi äiti ei halunnut lääkitystä lapselleen? Aika paljon saa kuitenkin olla jo tapahtunut, että ADHD:n takia ollaan sossujen kanssa tekemisissä.

ja tiedän valtavan määrän äitejä, jotka ovet hakeneet sossusta apua, kun tilanne on ollut niin, että äiti haluaa että lapsella on lääkitys, mutta isä ei halua.

Lapsella on kyllä oikeus saada tarvitsemansa lääkitys, ja jos lääkitys ei sovi, niin silloin se toki lopetetaan/vaihdetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijoitus on eri asia kuin huostaanotto. Ei sossu tule poliisien kanssa yllättäen oven taakse viemään lasta huostaan. Kiireellinen sijoitus sen sijaan pitää tehdä, jos lapsi on kotonaan vaarassa. Yleensä ennen sijoitusta perheelle on tarjottu monenlaisia palveluita.

Eli jos unohdettaisiin nyt kaikki vihdoin myytti ilkeistä sossutantoista jotka ilmestyvät tyhjästä varastamaan kenen tahansa lapset koska makaronilaatikko oli tehty väärin.

(Ja huoltajuus pysyy vaikka lapsi sijoitettaisiin, tämäkin monille epäselvää.)

Meillä yritettiin noilla "palveluilla" ja "tukitoimilla" aikaansaada huostaanotto. Eli ne kuuluisat tukitoimet olivat vain sitä, että juoksuttivat sinne toimistolleen palavereihin, joiden aihe oli aina epämääräinen. Joka ikinen palaveri oli pelkkä ansa, josta väännettiin papereihin täyttä soopaa ja mitä kummallisempaa ja naurettavampaa spekulaatiota, joka ei perustunut mihinkään todelliseen, vain sossujen mielipiteisiin.

Yksi sossu yritti ilmeisesti leikkiä jotain Freudia, kun käytti psykoanalyysin termejä yrittäessään lavastaa minua mielisairaaksi: "äiti projisoi" yms.  Pelkän paperikasan nopeasti pläräävälle ulkopuoliselle kaikki tietenkin näytti pahalta, koska tikusta oli tehty asiaa ja asioita vääristelty.  Paperikasaa keräämällä oli tarkoitus saada huostaanotto läpi hallinto-oikeudessa, joka ei tutki asioiden oikeellisuutta, vaan uskoo niitä papereita, jotka ovat sossujen sepittämää satua.

Eli oma kokemus on se, että "tukitoimet" olivat pelkkä peitenimi ja -toimi sille, että kerätään paperia ja "todisteita" hallinto-oikeutta varten. Mitään puhetta mistään auttamisesta ei missään vaiheessa ollut, koska ei sille ollut tarvettakaan, koska ei lapsella ollut mitään vialla. Koin, etteivät edes olleet lapsesta kiinnostuneet, vaan minun kiusaamisestani. Lopulta luovuttivat meidän kohdalla, mutta pari vuotta tämä omituinen peli ja kiusa kesti, ja voin kuvitella, että monen kohdalla onnistuvat viemään läpi tekaistutkin perusteet, sen verran tässäkin väännettiin.

Kaverini painostettiin suostumaan lapsen adhd-lääkitykseen. Ilmeisesti jos ei olisi suostunut, olisi tehty lasu, mahdollisesti huostaanotto. En ota kantaa siihen, oliko lääkityspäätös hyvä vai huono, mutta tapa, jolla äiti painostettiin siihen suostumaan, kuulosti aika pöyristyttävältä.

Miksi äiti ei halunnut lääkitystä lapselleen? Aika paljon saa kuitenkin olla jo tapahtunut, että ADHD:n takia ollaan sossujen kanssa tekemisissä.

ja tiedän valtavan määrän äitejä, jotka ovet hakeneet sossusta apua, kun tilanne on ollut niin, että äiti haluaa että lapsella on lääkitys, mutta isä ei halua.

Lapsella on kyllä oikeus saada tarvitsemansa lääkitys, ja jos lääkitys ei sovi, niin silloin se toki lopetetaan/vaihdetaan.

Tämä on hassua, että lapsia voidaan lääkitä jopa vastoin tahtoaan lääkkeillä, joiden todellisesta pitkän aikavälin vaikutuksista ei edes ole vahvaa näyttöä. Lähes kaikki ADHD:n hoidossa käytettyjä lääkkeitä koskevat tutkimukset ovat kestäneet alle 12 viikkoa, vaikka niitä syötetään lapsille jopa vuosikausia. Tutkimukset ovat massiivisesti lääkeyhtiöiden rahoittamia ja kärsivät systemaattisesta julkaisuharhasta, kuten monet lääketieteelliset tutktimukset. On pitkän aikavälin tutkimuksia, joiden mukaan lääkityt lapset pärjäävät pitkällä aikavälillä huonommin koulussa kuin ei-lääkityt. Koska näyttö on niin epätäydellistä ja lääkkeiden tunnetut sivuvaikutukset on mm. erään Cochrane-katsauksen mukaan mm. äkkikuolema, sydänperäiset oireet ja psykoosi. https://www.cochrane.org/CD012069/BEHAV_methylphenidate-attention-defic…, niin olisin kyllä varovainen väittäessäni, että lapsella on "oikeus" lääkitykseen, joka ei pitkällä aikavälillä edes lisää akateemista suoriutumista mutta saa ehkä lyhyellä aikavälillä lapsen rauhoittumaan ja opettajat hyvälle tuulelle.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4815037/

Kohta viranomaiset saavat raahata lapsen vastentahtoisesti mielisairaalaan skitsofreenikkona, kun hänelle sattui ilmeisesti epäonnisen geeniperimänsä johdosta puhkeamaan psykoosi ADHD-diagnoosin päälle.  Sossutantat voivat tehdä turvallisesti johtopäätöksen, että äidin/isän paranoidi suhtautuminen lääkitykseen saattoi kertoa jo jotain lapsen geneettisistä taipumuksista. Kuulostaahan se loogiselta ja järkevältä selitykseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta yritettiin huostaanottaa lapsi. Eivät onnistuneet.

Ensin tekivät kiireellisen sijoituksen valheilla perustellen. Kävimme neuvotteluissa sossulassa, mutta nuoret kokemattomat sossut eivät uskoneet sanaakaan, kun olivat niin rikollisten ilmoittajien valheiden pauloissa. Kävimme myös sossulan perheneuvonnassa psykiatrilla, mutta sille psykiatrille oli syötetty myös jotain valheellisia tietoja (ehkä siitä ls-ilmosta?) ja oli miljoona kertaa hullumpi kuin me asiakkaat. Valheiden kumoamiseen meni niin monta kuukautta poliisissa, että sossut ehtivät tehdä sijoituksen. Jouduin vasten tahtoani viemään lapseni laitokseen ihan itse, kun uhkana oli tosiaan, että viranomaiset olisivat sen tehneet vaikka väkivalloin muuteoi. Sitä ennen meistä oli tehty lyhyellä aikavälillä 2 aiheetonta ls-ilmoitusta. Tekijät olivat tuttuja keskenään, tehneet ennenkin rikoksia yhdessä. Eka ilmoitus todettiin sossulassakin aiheettomaksi. Oli laadittu huonosti. Toisen kumoamiseen tarvittiinkin sitten jo poliisin apua, ja yksi ikävä välikohtaus, jossa ls-ilmon tekijä oli lapseni pahoinpitelyyn osallisena. Pahoinpitely käsiteltiin oikeudessa.

Eli huostaanottoyritys oli täysin tekaistu kostojuttu rikollisryhmältä.

Selvittämiseen meni paljon aikaa, ja onnistuin saamaan lapseni pois sijoituksesta vasta kun aikaa oli kulunut noin 2 kuukautta. Seuraava askel olisi ollut sossuilta, että sijoitusta olisi vetkutettu pidemmäksi ja lapsi olisi huostaanotettu automaattisesti. Kuten joku jo täällä kertoikin.

Eli huostaanotto ja sijoitus tapahtuvat tietyllä samalla sabluunalla aina. Ja tämä on hyvin rikollistenkin tiedossa. Käytät vaan oikeaita termejä kertoillessasi valheitasi ja täytät oikeat lomakkeet, niin saat epätoivotun ihmisen tieltäsi pois.

Lapsi ei ole ennen tätä eikä tämän jälkeen tehnyt mitään sijoitukseen tai huostaanottoon oikeuttavaa. Enkä minä. Kaikki oli rikollisten sepittämää, mutta upposi tiettyihin viranomaisiin kuin häkä. Vaikka osa rikollisista oli ihan linnassa istuneita paatuneita taparikollisia, heidän sanaansa uskottiin sossulassa enemmän kuin meidän normaaleiden ihmisten.

(En uskoisi tätä itsekään, ellei olisi tapahtunut minulle.)

Onko sinulla todistusaineistoa (asiakaskirjauksia sossulta ja lakimieheltä) tästä ja haluaisitko antaa tästä haastattelun lehtijuttuun tai miksi ei vaikka A-studioon? :)

Jos lastensuojeluprosessi on laitettu alulle perättömin/ valheellisin perustein ja on edetty huostaanottoon asti, jota ei suostuta yleensä purkamaan, on todistusaineisto viranomaisissa yleensä " katoavaa" sorttia. Keskusteluita, huhupuheita jne ei kirjata minnekkään tai sitten lähdettä,mistä mikäkin tieto on lastensuojeluun saatu, ei kerrota tai sitten yksinkertaisesti kieltäydytään luovuttamasta tietoja, selvityspyyntöihin ei vastata, asionti lastensuojelussa tehdään hyvin vaikeaksi. Kohtelustaan valittavat ihmiset pyritään säännönmukaisesti mustamaalaamaan ja uuvuttamaan niin perusteellisesti, että useimmiten vanhemmat joutuvat vain luovuttamaan. Mitään oikeutta tai anteeksipyyntöjä on turhaa odottaa, vaikka epävirallisesti myönnettäisiin, että on toimittu väärin. T.samaa kokenut ja lapsensa työkykynsä ohella menettänyt äiti

Kuulostaapas erikoiselta. Luulisi, että jos niitä tietoja ei mistään löydy, ei ole myös perusteita huostaanotollekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen aikoinani tehnyt perhetyötä ja todennut, että aika paljon saa perheessä tapahtua ennen kuin lapsi huostaanotetaan. Kävin säännöllisesti eräässä perheessä, jossa oli n. 1v. Lapsi. Hän oli arkisin päiväkodissa. Huoli heräsi aina, kun lasta ei tuotu päiväkotiin klo 10 mennessä. Käytännössä se tarkoitti, että äiti nukkui ja lapsi vietti aikaa pimeässä huoneessa märässä vaipassa sängyssään, josta ei itse päässyt pois. Äiti ei reagoinut lapsen yksinään itkuun omassa huoneessaan.

Lasta syöttäessä hän olisi syönyt kuinka paljon vain... Ruokaa sai päiväkodissa ja kotona kun äiti antoi.

Jos lapsi löi itsensä leikkiessään johonkin, hän ei huolinut lohdutusta vaan alkoi heijaamaan itseään seinää vasten. Lapsi saattoi myös alkaa hakkaamaan päätään lattiaan.

Koti oli yleisilmeeltään siisti, jos ei oteta huomioon parvekkeella olevaa roskapussien ja tumppien vuorta, homeisia ruokia jääkaapissa ja äidin huoneen likapyykkien ja puhtaiden vaatteiden sekamelskaa.

Lapsen vaippa-alue oli enemmän ja vähemmän rikki... Märässä vaipassa ja kakat housussa 14h voi jättää jälkensä.

Äidin kanssa yritettiin saada elämänhallintaa kuntoon... Vaihdoin työpaikkaa ja toivottavasti lapsen elämä parantui jollain lailla.

Jos joku väittää, että tämän pienen lapsen elämä oli hyvää, en voi kuin ihmetellä.

Kuule, kun kaikkien huostaan otettujen lasten äidit valitettavasti EIVÄT ole narkkareita, rapajuoppoja, itseään myyviä naisia tai kellon ympäri nukkuvia mielenterveyspotilaita. Eikö se mitenkään mahdu ymmärrykseen, että huostaanotto saattaa perustua puhtaasti myös valhelliseen/ tarkoituksellisen puutteelliseen dokumentaatioon ja suoranaiseen kostoon?!? Kyllä sinä tiedät totuuden myös asioiden tästä puolesta ja jos et tiedä, en ymmärrä, mitä teet lastensuojelussa jos ei ole minkäänlaista kykyä myöntää että sote- alan työntekijät eivät ole itsekään mitään muuta kuin hyvin puuttellisia ja vajavaisia ihmisiä.

Olin siinä 18,5 vuotias ku yrittivät systeriä hakea joka oli 14. Ilman mitään soittoja tai lappuja mutsille, yhtäkkiä ilmaantui joku tantta rivitalon oven taakse kahde poliisin kanssa. Ei avattu ovea, niin noin puolen tunnin kuluttua pihaan kaarsi Abloy lukkopalvelun auto.

Katsoin että tässä vaiheessa parempi avata ovi. Huomatkaa että rivarissa oli myös talon takapuolella käyntiovi. Talossa pääsi vanhaan kaivonhuollon pieneen pumppuhuoneeseen luukun kautta joka oli maton alla saunan eteisessä. Eipä muuta kuin mutsi ja systeri pumppupömpeliin ja itse ovelle.

Avasin oven ja samantien paukkasi kytät sisään kera jonkun sossun joka ilmoitti kyseessä olevan siskon huostaanotto, sekä tivasi miksen avannut aiemmin ovea. Kusetin kirkkain silmin että tulin juuri kotiin koulusta takaoven kautta niinkuin aina. Läpi tuntui menevän. Sanoin että ei ole mutsi eikä sisko kotona, ovat varmaankin jossain mökkitalkoissa minne sanoivat menevänsä enkä tunne talkootyyppejä.

Rupesivat etsimään, samalla aikaa kytät grillasivat minua että onko ne täällä. Virkavallalle valehtelu on kansalaisoikeus joten kielsin kaiken. 

Summa summarum: eivät löytäneet siskoa eikä äitiä, häippäsivät 45min jälkeen. Ikinä koskaan ei samanlaista tapahtunut, systeri asui kotona vielä 22 veeksi asti.

Tiedä mikä into sossuille sillon iski päälle.

Kidnappaus. Lapsikaappaus. Lapsenryöstö.

Mitään toimia ei voi tehdä jos lapsella asiat kotona ok.

Lapsi EI ole sosiaalisoijien omaisuutta.

Moni epävarma ja yksinäinen saadaan koukkuun "avun" lupaamisella.

Huostaanottotyöntekijä tulee kotiisi "terapoimaan", ja ihminen, omasta lähtökohdastaan nousten, AVAUTUU!!!

Piruillakin on raamattu. Ja enkelinkasvot.

Olen itse kuullut sen kuinka näitten suusta pääsee joku pläjäys "oi, me ollasn ENKELEITÄ ja tultiin pelastamaan teidät"...

Mulla on niin paljon tietoa jo, että onnee vaan kaikille "loukutetuille ja vedätetyille".

Voisin perustaa oman toimiston hyvien neuvojen antamiseksi.

Monessakin asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiireellistä sijoitustakaan ei ikinä tehdä varoittamatta. Kyllä sinne vanhemmille on yritetty soitella ja sopia tapaamista ja kotikäyntiä, jos tilanne on vaikka se, että pikkuvauva on huumekämpässä. Viime kädessä poliisin virka-avulla tullaan. Poliisi nostaa oven saranoiltaan tarvittaessa.

Miten olisi yleisavain? Uhoa vaan menemään, tulee kivan fallinen olo! 😂

Yleisavain omakotitaloon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikinä en urani aikana nähnyt, että lasta olisi huostaanotettu ilman perusteita. Taustalla aina vakavia elämänhallinnan ongelmia. Huostaanotto on vihoviimeinen keino.

Ja kysynpä sinulta, parahin sosiaalityöntekijä/ tms: kuinka monta iertaa olet kyennyt kyseenalaistamaan perheestä ennen sinua tehdyt kirjaukset ja niiden paikkansapitävyyden? Entä oma ennakkoasenteesi perheitä kohtaan noiden aikaisempien kirjausten perusteella? Niinpäniin- et sinä voi tietää koko totuutta, et voi tietää, mitkä asiat kirjauksissa pitävät paikkansa ja mitkä eivät, et voi tietää, onko joku sinua edeltävä työntekijä tai hlö kiusallaan/ riittämätöntä ammattitaitoaan tehnyt valheellisia ja puutteellisia merkintöjä tai ilmoituksia. Sinä et vain voi tietää kaikkea, joten olisi aika nöyrtyä ja tulla pois sieltä ylemmyydentunteen ja oman erinomaisuutesi täyttämästä kuplastasi.

No kiva kun joku random av-mamma tietää kuitenkin totuuden. Paremmin kuin alan ammattilainen.

Joo varmasti tulee mokia siinä missä muissakin ammateissa, mutta ei kai kukaan pidä vaikka sairaaloita pahuuden esikartanoina ja lääkäreitä rahanahneina paholaisina siksi että joskus tapahtuu hoitovirheitä?

Kun argumentit loppuvat, alkaa sosiaalityöntekijöillä ilkeä vi..lu. Kyllä, omalla kohdallani todellakin tiedän totuuden, mikä sinä olet tuntematonta ihmistä arvioimaan? Et mikään, mikä pätee myös kollegoihisi. Oletko itse myös kattavasti tutustunut terveydenhuollossa/ sosiaalityössä tehtyihin hoitovirheisiin ja väärään dokumentaation? Tuskinpa, kunhan vain huutelet tyhjiä- hoito' virheitä', kuten te niin kaunistelevasti mustamaalaamista,valehtelua,potilaan/asiakkaan seläntakaisia päätöksiä ja tarkoituksellista vahingon tuottamista kutsutte, tapahtuu kyllä hyvin hyvin paljon enemmän kuin vain ' joskus'. Jo tuo väite kertoo sen, ettet joko tiedä lainkaan mistä puhut tai pyrkimyksesi on valkopestä selkeitä laiminlyöntejä,piittaamattomuutta ja suoranaisia rikoksia, joita sote- alalla tehdään. Kokeiles välillä trollata jotakuta toista, joka ei ole käynyt läpi yhtä pitkää taivalta kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta yritettiin huostaanottaa lapsi. Eivät onnistuneet.

Ensin tekivät kiireellisen sijoituksen valheilla perustellen. Kävimme neuvotteluissa sossulassa, mutta nuoret kokemattomat sossut eivät uskoneet sanaakaan, kun olivat niin rikollisten ilmoittajien valheiden pauloissa. Kävimme myös sossulan perheneuvonnassa psykiatrilla, mutta sille psykiatrille oli syötetty myös jotain valheellisia tietoja (ehkä siitä ls-ilmosta?) ja oli miljoona kertaa hullumpi kuin me asiakkaat. Valheiden kumoamiseen meni niin monta kuukautta poliisissa, että sossut ehtivät tehdä sijoituksen. Jouduin vasten tahtoani viemään lapseni laitokseen ihan itse, kun uhkana oli tosiaan, että viranomaiset olisivat sen tehneet vaikka väkivalloin muuteoi. Sitä ennen meistä oli tehty lyhyellä aikavälillä 2 aiheetonta ls-ilmoitusta. Tekijät olivat tuttuja keskenään, tehneet ennenkin rikoksia yhdessä. Eka ilmoitus todettiin sossulassakin aiheettomaksi. Oli laadittu huonosti. Toisen kumoamiseen tarvittiinkin sitten jo poliisin apua, ja yksi ikävä välikohtaus, jossa ls-ilmon tekijä oli lapseni pahoinpitelyyn osallisena. Pahoinpitely käsiteltiin oikeudessa.

Eli huostaanottoyritys oli täysin tekaistu kostojuttu rikollisryhmältä.

Selvittämiseen meni paljon aikaa, ja onnistuin saamaan lapseni pois sijoituksesta vasta kun aikaa oli kulunut noin 2 kuukautta. Seuraava askel olisi ollut sossuilta, että sijoitusta olisi vetkutettu pidemmäksi ja lapsi olisi huostaanotettu automaattisesti. Kuten joku jo täällä kertoikin.

Eli huostaanotto ja sijoitus tapahtuvat tietyllä samalla sabluunalla aina. Ja tämä on hyvin rikollistenkin tiedossa. Käytät vaan oikeaita termejä kertoillessasi valheitasi ja täytät oikeat lomakkeet, niin saat epätoivotun ihmisen tieltäsi pois.

Lapsi ei ole ennen tätä eikä tämän jälkeen tehnyt mitään sijoitukseen tai huostaanottoon oikeuttavaa. Enkä minä. Kaikki oli rikollisten sepittämää, mutta upposi tiettyihin viranomaisiin kuin häkä. Vaikka osa rikollisista oli ihan linnassa istuneita paatuneita taparikollisia, heidän sanaansa uskottiin sossulassa enemmän kuin meidän normaaleiden ihmisten.

(En uskoisi tätä itsekään, ellei olisi tapahtunut minulle.)

Onko sinulla todistusaineistoa (asiakaskirjauksia sossulta ja lakimieheltä) tästä ja haluaisitko antaa tästä haastattelun lehtijuttuun tai miksi ei vaikka A-studioon? :)

Jos lastensuojeluprosessi on laitettu alulle perättömin/ valheellisin perustein ja on edetty huostaanottoon asti, jota ei suostuta yleensä purkamaan, on todistusaineisto viranomaisissa yleensä " katoavaa" sorttia. Keskusteluita, huhupuheita jne ei kirjata minnekkään tai sitten lähdettä,mistä mikäkin tieto on lastensuojeluun saatu, ei kerrota tai sitten yksinkertaisesti kieltäydytään luovuttamasta tietoja, selvityspyyntöihin ei vastata, asionti lastensuojelussa tehdään hyvin vaikeaksi. Kohtelustaan valittavat ihmiset pyritään säännönmukaisesti mustamaalaamaan ja uuvuttamaan niin perusteellisesti, että useimmiten vanhemmat joutuvat vain luovuttamaan. Mitään oikeutta tai anteeksipyyntöjä on turhaa odottaa, vaikka epävirallisesti myönnettäisiin, että on toimittu väärin. T.samaa kokenut ja lapsensa työkykynsä ohella menettänyt äiti

Kuulostaapas erikoiselta. Luulisi, että jos niitä tietoja ei mistään löydy, ei ole myös perusteita huostaanotollekaan. 

Lastensuojelu keksii aina ' syyn' miksi huostaanottoa ei tule purkaa eikä lasta tule palauttaa kotiinsa. Se katsos on niin, että ne 'kadonneet' tiedot ja faktat jotka puoltavat sosiaalityöntekijän päätösten kumoamista tai jopa osoittaisivat suoraan lainvastasen toiminnan, tuppaavat olemaan juuri ne tiedot, jotka ' katoavat' tai joita ei luovuteta. Melko vaikea käydä oikeutta näitä tahoja vastaan ja se on teilläkin, sossuset, oikein hyvin tiedossa, eikö vain.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti tapahtuu ns. Turhia huostaanottoja, sossussa ollaan vain ihmisiä, tapahtuu lääkäreillekin henkien vieviä virheitä.

Väitän silti, että suurin osa huostaanotoista on hyvinkin perusteltuja ja lapsen kasvu, kehitys ja hyvinvointi on isossa vaarassa. Suurin osa huostaanotettujen lasten vanhemmista ei vain huomaa omia virheitään, syitä miksi lapsen on hyvä olla muualla, turvallisessa ympäristössä. Ja tälläiset vanhemmat pitävät melua virheellisestä huostaanotosta, kehuvat itseään, kaveri kehuvat heitä jne. Jos mun lapset olisi huostaanotettu, olisin hyvinkin yhteistyöhaluinen ja tekisin kaikkeni saadakseni lapseni takaisin. En meluaisi ja raivoaisi ja syyttelisi muita.

Mä en tunne kuin yhden perheen henkilökohtaisesti, josta on lapset huostaanotettu ja tein heistä itsekin monta ilmoitusta. Meni vuosia, että mitään tapahtui, vaikka vanhemmat ryyppäsivät kaikki päivät, jättivät lapsia yksin ja kaikenlaisia vaaratilanteita oli jatkuvasti.

Olen myös ollut tekemisissä lastensuojelun laitoksissa ja todellakin kaikki siellä olleet, ovat olleet hyvistä syistä ja sen huomasi kaikesta. Ja niistäkin lapsista vain yhden lapsen vanhemmat olivat sitä mieltä, että huostaanotto oli hyvä asia ja kaikin keinoin koittivat, että lapsi ottaisi avun vastaan ja kannustivat kaikessa yhteistyöhön ammattilaisten kanssa. Kaikkien muiden vanhempien mielestä lapsi olisi pitänyt palauttaa saman tien kotiin. Vaikka sille lapselle ei olisi ollut edes omaa huonetta tai vanhemmilla ei ollut edes itselle asuinpaikkaa, kaikesta muusta puhumattakaan mitä lapsi tarvitsee.

Itse en kadu MITÄÄN muuta niin paljon, kuin sitä, että minä olin juuri tuollainen auktoriteettiuskoinen idiootti, jollaisia vanhempia te sosiaalityöntekijät kaipaatte- heille voi puhua aivan mitä tahansa edessäpäin kun takanapäin kirjataan vanhemmille kertomatta aivan muuta.

Minulle on täysin turha tulla vakuuttelemaan yhdenkään työntekijän hyväntahtoisuutta tai auttamishaluja, kenenkään, enää koskaan. Lastensuojelu rikkoi perheeni, mielenterveyteni ja elämäni peruuttamattomasti ja vaikka kuinka on jälkikäteen todettu että toiminta oli laitonta, asiatonta ja erittäin traumatisoivaa ja ettei mikään prosessissa mennyt oikein ( lääkärit,terapeutti lakmiehet,sekä johtavat sosiaalityöntekijät esimerkiksi, jos kaipaat muutakin tukea kertomalleni, kuin ' kokemusasiantuntijan' sanoman) se ei riitä tuomaan lastani kotiin, sillä voimavaroja ei siihen viranomaisruljanssiin enää löydy ja lapsen elämä on jo asettunut uomiinsa sijoitusperheessään.

Miten äärimmäisen röyhkeää ja loukkaavaa on tulla 'valistamaan' meitä viranomaismielivallan kohteiksi joutuneita alanne interventio- oikeudesta- oikeidesta,joka ei todellakaan ole meidän kohdallamme ollut mitään muuta kuin puhdasta mielivaltaa, valehtelua,salailua,teeskentelyä ja ilman pyydettyä apua jättämistä. YKSIKIN perusteeton huostaanotto on liikaa, mitä et sinä sosiaalityöntelijä tässä käsitä?

Toivon jokaiselle kykyä kriittiseen ajatteluun ja silmien avautumista- te teette työtänne saaden joka kuukausi palkkakuitin siitä hyvästä, että olette jossain päin Suomea jälleen synnyttäneet uuden työkyvyttömän vanhemman. Teinä en ylpeilisi tekemisistänne yhtään, mutta eihän psykopaateilla ja narsisteilla olekaan kykyä saati halua nähdä mitään muuta kuin oma rinnakkaistodellisuutensa.

Nosto

Allekirjoittakaa lastensuojeluun liittyvä kansalaisaloite

Olisin allekirjoittanut, mutta huomasin sen liian myöhään. Minulta vietiin lapseni kouluista huostaan, ilman varoitusta . Olen yrittänyt kaikki mahdolliset tavat saada lapseni takaisin . Kun uudelleenkouluttauduin ja löydin hyväpalkkaisen työpaikan niin lasu raivostui entisestään. Lastensuojelun esimies ei sanonut ainoatakaan järkevää ja totuudenmukaista lausetta Hallinto-oikeudessa. Emme ole työttömiä, mielenterveys-tai päideasiakkaita, jotka käyvät huoltajuuskiistaa.

Nyt meni pieleen. Mitään seläntakanajuttuja ei voi tehdä.

Onko ihmiset ihan sekaisin?

Ihan kuin vankilassakin, sama kummalla puolella kaltereita olet...

Hullut.

Erityislapsen vanhempana sanon, että tallenna aina ja joka kerta jokainen viranomaiskeskustelu, mukaan lukien koulu ja opettajat.

Äläkä ikinä kysy apua, älä kerro väsymyksestäsi, älä uupumuksestasi, (ihan päiväkodista lähtien.) Älä koskaan uskoudu kellekään, jos lapsen kanssa on vaikeaa tai väsyttää. Nepsy-lasten kohdalla ei ole olemassa mitään niitä paljon puhuttuja tuki-tai apumuotoja. Sosiaalipuolella on "apumuotoja" vain sijoitus ja huostaanotto.

En oikein usko turhiin huostaanottoihin. Me sijoitimme lapsemme vapaaehtoisesti. Sijoituksen myötä tulivat kuvioihin hatkaamiset ja huumeet. Ja sitten päädyimme yhteistyössä huostaanottoon. Olemme todellakin saaneet tehdä töitä, että saimme edes kiireellisen sijoituksen lapsellemme, jotta poliisilla ja sossuilla olisi enemmän keinoja auttaa lastamme.

Olemme saaneet sossuilta apua, joskus vain sijoitus on se viimeinen vaihtoehtoinen apu, mikä auttaa.

Tapahtuuhan virheitäkin varmasti, mutta on nuo sossut niin velvoitettuja toimimaan lakien mukaan. Kaikki kirjataan ja hyväksytään vanhemmilla.

Yksikään tähän ketjuun linkatuista mediassa esitetyistä jutuista ei ole sellainen, jossa lapselle oli ollut parempi olla joutumatta huostaanotetuksi. On ymmärrettävää, että kädettömät vanhemmat saattavat kokea joutuvansa mielivallan kohteeksi, mutta ihan oikeasti ne lastensuojeluviranomaiset ajattelee sen LAPSEN, ei lapsen vanhempien etua. Tämä tuntuu monilta unohtuvan. 

Ylipäätään ihmettelen, miten niin monet asioivat sossujen kanssa alun perinkään. Itselläni on kolme lasta, joista nuorin oli 3 kun lasten isä kuoli. Ihan itse kasvatin lapseni aikuisiksi, eikä tarvinnut mitään sossuja kotiin kyttäämään. Leskeneläkkeestä piti hiukan vääntää, mutta sekin järjestyi sitten asianmukaisesti.

Sivusta yhtä huostaanottoa seuranneena mulla syttyi lamppu. Vaikka ei olisi päihde/ mielenterveysongelmia vanhemmat voivat olla todella vahingollisia lapsilleen. Vuorovaikutustyyli voi olla uskomattoman kylmäkiskoista, vähättelevää, ilkeää... ilmeet ja eleet lasta kohtaan kylmiä ja halveksivia. Mun tietämässä tapauksessa lapset oli kalpeita, hiljaisia varjoja. Varmaan pelkäsivät vanhempiansa, eivätkä taatusti kokeneet olevansa hyväksyttyjä ja rakastettuja. Henkisesti laiminlyötyjä ja alistettuja lapsia. Tällaista on varmasti vaikea näyttää pitävästi toteen, vaikka jokainen tämänkin perheen tunteva näki ilmiselvästi mikä tilanne oli. Jos huostaanoton syyksi ei virallisesti kelpaa kylmä ja epä-empaattinen vanhemmuus, ymmärrän hyvin että sossut kirjaavat minkä tahansa virallisesti pätevän, vaikka sitten keksityn tai liioitellun syyn jotta lapset saadaan pois tällaisilta ihmisiltä. Ja se on kyllä ihan oikein! Tässä tietämässäni perheessäkin vanhemmat sitten olivat aivan pöyristyneitä ja julistivat ympäriinsä miten heiltä, kunnon ihmisiltä, oli ilman syytä viety lapset.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään tähän ketjuun linkatuista mediassa esitetyistä jutuista ei ole sellainen, jossa lapselle oli ollut parempi olla joutumatta huostaanotetuksi. On ymmärrettävää, että kädettömät vanhemmat saattavat kokea joutuvansa mielivallan kohteeksi, mutta ihan oikeasti ne lastensuojeluviranomaiset ajattelee sen LAPSEN, ei lapsen vanhempien etua. Tämä tuntuu monilta unohtuvan. 

Ylipäätään ihmettelen, miten niin monet asioivat sossujen kanssa alun perinkään. Itselläni on kolme lasta, joista nuorin oli 3 kun lasten isä kuoli. Ihan itse kasvatin lapseni aikuisiksi, eikä tarvinnut mitään sossuja kotiin kyttäämään. Leskeneläkkeestä piti hiukan vääntää, mutta sekin järjestyi sitten asianmukaisesti.

Paras mies on kuollut mies (on leskeneläke, millä mällätä)