Mies rakastui toiseen ja jätti. Miten tästä pääsee yli? Kokemuksia
Olo on ihan hirveä. Ruoka ei mene alas, oksettaa ja ahdistaa. Join eilen kännit ja olo on vielä hirveämpi. Onneksi ei ole lapsia joita tämä sotku koskettaisi. Saan itkeä ja ahdistella rauhassa.
Kommentit (21)
Puhu kavereille, muuta sisustusta, hae lääkäristä unilääke jos uni ei tule. Koeta miettiä siltä kannalta että parempi kun loppui ajoissa ennen lopullista sitoutumista lapsien muodossa, jolloin joutuisi lasten takia olemaan tekemisissä. Tee itsellesi päiväohjelma ja tee joka päivä jotain kivaa.
No anna rauhassa vaan jannun mennä kun on mennäkseen :) Kuha tilanne tai olo rauhoittuu niin analysoi vähän tilannetta, lähinnä sitä mikä osuus sinulla oli tapahtuneeseen. Jos koet ettei sinussa mitään isompaa "vikaa" ole niin kiitä luojaa että tässä vaiheessa pääsit jo jannusta eroon.
Jos koet että sinussa on tapahtuneeseen jotain "vikaa" niin mietiskele miten jatkossa tulevassa/tulevissa suhteissa voit itseäsi muuttaa ettei samaan hommaan törmää.
Niin ja älä ota jannua takaisin :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Täällä kohtalotoveri. Kolme viikkoa sitten ymmärsin että miehellä on toinen.
Alku on kamalin, itse menetin unet ja ruokahalun. Kehää kiertävät ajatukset velloivat päässä aamusta iltaan ja illasta aamuun.
Yksi yö lähdin ulos kävelylle ajatuksena itkeä niin paljon kuin vain suolavettä riittää. Kuuntelin surullista musiikkia ja pysähtelin joka toiseen kadunkulmaan vollottamaan.
Paskalta tuntuu edelleen mutta nyt jo hiukan vähemmän. Kuvittelen itse vuoden kuluttua. Kuinka hienosti olen selvinnyt tästä, kuinka elämääni on tullut muita hienompia ja parempia juttuja ja kuinka oikea käänne tämä loppujen lopuksi oli.
Tsemppiä ap!
Jos rakastui toiseen, sinä et voinut sille mitään, koska toista ei voi omistaa.
Syy ei siis ollut sinun.
Parempi ilman sellaista, joka ei pidä tarpeeksi arvossa.
Todennäköisesti kinuaa takaisin jossain vaiheessa. Tunne oma arvosi. SINÄ teet päätöksen otatko si et takaisin.
Sure, itke, se kuuluu prosessiin.
Päästä irti. Parempi että lähti nyt kuin myöhemmin. Jos se olisi rakastanut sua tarpeeksi, se ei olisi rakastunut toiseen, joten eikö ollut parempikin päästä siitä eroon?
Kaikki oli kuitenkin niin hyvin? Huutista
en meinannut millään päästä eteenpäin, mutta etsin apua vaihtoehtohoidoista ja se kannatti!
Ehdotan kaikkia meditaatioita, erokirjoja ja vain aikaa...anna kaikkien tunteiden olla sallittuja, ne tulee, on aikansa ja menee
Klisee mutta totta: Aika parantaa haavat.
Rutiinit auttaa pääsemään yli. Kun pidät päiväsi kiireisinä ja etsit uutta tekemistä, et jaksa murehtia menneitä. Saat uutta sisältöä elämään. Toimii!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oli kuitenkin niin hyvin? Huutista
Tiedän kyllä ihmisiä, jotka ovat pettäneet ja/tai lähteneet toisen matkaan ja suhde on voinut kaikkien mielestä hyvin. Ei mitään riitoja, kommunikaatio toimii, seksiä riittää jne., MUTTA silti tällaista tapahtuu. Vastaus on jotain "emmä tiedä" tai "halusin vaan kokeilla" tai "rakastuin vaan häneen".
Yritä hyväksyä, että tuo oli miehen ratkaisu. Hän teki noin sinusta huolimatta, sinusta huolimatta hän ei myöskään jättänyt tuota tekemättä. Ei ole mitään, mitä olisit voinut tehdä toisin tai jättää tekemättä, ratkaisu [suhde ja rakastuminen] oli vain ja ainoastaan hänen. Kyse ei ole sinun "huonoudestasi" eikä mistään muustakaan sinussa, ainoastaan hänestä ja hänen ratkaisustaan. Yritä siis ulkoistaa itsesi asiasta kokonaan. Tuska on hirveä, tiedän, mutta aikaa myöten se helpottaa ja olet tyytyväinen että asia selvisi, etkä joutunut vuosia elämään valheessa. Voimia Sinulle, todella!
Terveisin kanssasisaresi, jonka elämä on jälleen taas alkanut tuntua elämältä.
Aika parantaa, löydät paremman, sinkkumiehiä on paljon.
Minä jouduin turvautumaan ammattiauttajaan ja lääkkeisiin. Menin ihan rikki. Kaikki tuli puskista ja oli jatkunut selkäni takana useita kuukausia. Nyt vihdoin tajuan, että mies oli täys kuspää ja hyväksikäyttäjä monin eri tavoin. En ymmärtänyt, että mies valehteli käytännössä 24/7 ja sinisilmäisyydestä syytän kyllä itseänikin.
Myöhemmin tajuat että oli parempi näin, väistit luodin. Ihan hirveältähän se tuntuu aluksi mutta oikeasti kuukausi kuukaudelta helpottaa ja jonain päivänä huomaat että ansaitset paljon paremman miehen ja on olemassa paljon ihanampia kuin exäsi.
Vierailija kirjoitti:
Rutiinit auttaa pääsemään yli. Kun pidät päiväsi kiireisinä ja etsit uutta tekemistä, et jaksa murehtia menneitä. Saat uutta sisältöä elämään. Toimii!
Tämä on hyvä neuvo. Itse ajattelin aiemmin että tunteet on aina hyvä "käsitellä" ja että niistä pääsee sillä tavalla eroon. Mutta sitten itseä kohtasi aivan valtava suru. Sellainen kaiken halvaannuttava, jota teki niin kipeää ajatella että tuntui että siihen kuolee. Pakotin sitten itseni toimimaan, rutiinit, työ, kaikki tekeminen, mikä vei ajatukset surusta pois edes hetkeksi. Aluksi sitä tietysti toimi kuin robotti. Mutta pikkuhiljaa, muutaman kuukauden päästä huomasin, että pystyin ajattelemaan asiaa ilman että olisin lamaantunut täysin. Pystyin vasta siinä vaiheessa erittelemään tunteitani ja ajattelemaan asiaa järjen kautta. Toki suru vielä tuntui, mutta se ei enää ollut sellaista musertavaa. En tiedä olisinko vielä tänäkään päivänä selvinnyt asiasta, jos en olisi pakottanut itseäni liikkeelle ja toimimaan.
Ajan kanssa ja nuoren komean hoidon avustamana. Tosin pidä tuo vain laastarina äläkä hullaannu heti uuteen.
Aika, itkeminen, ystäville puhuminen. Väkisin itsensä liikkeelle ja uusiin ajatuksiin suuntaaminen. Kivojen asioiden suunnittelu tulevaisuuteen. Etäisyyden ottaminen exään, jos et ole tehnyt sitä jo. Älä seuraa somessa, älä mieti uutta naista. Hemmottele itseäsi, tee jotain ruokaa josta todella pidät, osta herkkujasi. Kyllä se siitä, ajan kanssa.