Mitä tekisit jos olisit 164cm ja 78kg? Muita samoilla mitoilla?
Kommentit (55)
Tsemppiä pudotukseen. Tuntuu että mitä lähempänä ideaalia on, sitä vaikeampaa on laihdutus. Itse 164cm/63kg. 58 olisi tavoite. 2 vuotta sitten laihduin leikkauksen takia 55kg jolloin taisi lihastakin lähteä, nopeasti, muutamassa kuukaudessa nousi nykyiseen. En ole ollut alle 60 sen jälkeen, tosi vaikeaa tavoitella varsinkin näin yksinäisenä etätyöläisenä. Liikuntaryhmätkin nyt jo 3kk tauolla.
Vierailija kirjoitti:
Olin viime kesänä tuon kokoinen. Nyt saanut 10 kg pois. Vielä pitäis 15 kg saada tiristettyä. Miksi syömättömyys on niin vaikeaa ja syöminen niin helppoa :( nyt kun olen päässyt alle 70 kg, pidän huolen etten enää ikinä turpoa yli sen! Seuraavaksi päästävä alle 60 kilon ja siellä on pysyttävä!
Vuosi sitten olin 164cm/68kg, sitten aloitin pätkäpaaston ja jo kesällä painoin enää 57kg. Ja se on pysynyt samana. Syön vain klo 10 - 17 ja silloinkin jätän vähän nälkää. On ihana tunne, kun vanhat vaatteet näyttää hyviltä päällä. Käyn joka aamu puntarilla, en halua enää koskaan painaa yli 60 kg. Nivelrikko on hellittänyt, samoin refluksi jäänyt kokonaan pois. Olen niin onnellinen, että pystyin siihen.
Vierailija kirjoitti:
Oletan että ylipaino on läskiä, ei lihasta. Laihduttaisin 20 kg.
Minä laihduttaisin vain 10 kg ja olisi sitten sopivasti pyöreä.
Olen 165 cm ja olen omasta mielestäni parhaimmillani 69 kiloisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 153/ 68.
Just nautiskelen suklaata ja gt-lasi myös käden ulottuvilla.
Joskus ajattelen laihduttamista mutta kun syöminen on niin mukavaa ja mieskin samoilla linjoilla👍Vedät Gin Tonicia heti neljän maissa? Ylipaino ei ole ainut ongelmasi.
Vain Suomessa alkoholijuoman nautinta-ajasta tehdään ongelma. Onneksi asun maassa jossa tällaisesta ei välitetä. Lounaalla voi ottaa viiniä jos siltä tuntuu. Klo on nyt 16 perjantaina ja todellakin nautiskelen jonkun hyvän drinkin nyt. T. 6 kertaa viikossa liikkuva, hoikka, terveellisesti elävä
Itkisin. Olen 10cm pidempi ja pari kg kevyempi ja lähes itken nytkin kun katson peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa hyvä mieli teidän kivoista ja ymmärtäväisistä vastauksista. Nyt on kiva jatkaa laihduttamista! Olen siis nyt tuon 164/78 ja viime keväänä vielä painoin enimmillään 89-92kg. Siitä tasaisesti tullut ”alaspäin” liikuntaa lisäämällä ja ruokavaliota järkeistämällä. Ennen söin paljon rasvaista ja herkkuja. Ja liikuin tosi vähän. Aion vielä pudottaa painoa. Nyt jo hieman parempi ja kevyempi olo, sekä paremmin menee vaatteet päälle, mutta jännä, kuinka sitä kyllä vieläkin tuntee itsensä ihan hirveän lihavaksi ja häpeää itseään. Yksi päivä mieheni kommentti lämmitti mieltä, kun jotain puhuin ylipainostani niin mieheni siihen kommentoi, että: ”ethän sinä nyt niin lihava ole”. Hän ei yleensä juuri kommentoi koskaan mitään. Ja painoindeksistä katsoin, että tällä pituudella jos painaisi 67kg niin luokiteltaisiin jo normaalipainon ylärajaan. Siihen ei olisi niin hirveä matka enää. Mutta totta puhuen tavoite on ainakin nyt alkuun 75kg. Olen sen joskus painanut ja se ei ollut niin mahdoton, vaikka on tietysti ylipainoa. Ikää on 42 vuotta. Olen pikkuhiljaa tehnyt pysyviä elämäntapamuutoksia. Tämäkin ketju antaa toivoa eteenpäin, jospa se siitä! Ja jännä, että en yhtään ajattele pahalla toisten ylipainoa koskaan. Vaikka joku olisi hyvinkin ylipainoinen niin mielestäni hän on ihan hyvännäköinen. Itsestään sitä aina vain ajattelee, että on se ”maailman kauhein”.
Hyvä hyvä, jatkat vaan! Mä havahduin huonoon olooni kun olin162/72. Reilu vuosi sitten. Nyt olen 62kg ja löytänyt elämän iloa, voimaa, energiaa. Liikunta maistuu ja terveellinen ruoka myös. Mulla on edelleen vatsassa ylimääräistä eli jatkan samalla linjalla.
Just ennen synnytystä painoin 77kg. Että kyllähän tuo 78kg tuossa varressa on aikalailla liikaa.
Laihduttaisin. Ei ole toivoton fläsä, ainakaan tällä treenitaustalla. 2,5kg enemmän kuin se mistä aloitin syksyllä pudottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Lopettaisin klo 18 jälkeen syömisen. Eilen testasin tätä ensi kertaa, eikä yllättäen ollutkaan vaikeaa käydä nukkumaan maha kurnien.
Toinen vaihtoehto on jättää aamupala syömättä. Minä olin pitkään ilman aamupalaa, koska heti herättyä ei maistunut. Sitten aloin syödä töissä aamupalan ja aloin myös lihoa. Kymmenen kiloa tuli pidemmällä aikavälillä lisää ennen kuin tajusin jättää aamupalat taas pois ja painonnousu pysähtyi.
Vierailija kirjoitti:
Vedät Gin Tonicia heti neljän maissa? Ylipaino ei ole ainut ongelmasi.
Höpsistä, puolipäivä on mennyt jo ajat sitten.
Olen 165cm ja vähän yli 78kg. Pudotan painoa, tavoiteluku alle 70kg. Pikkuhiljaa hyvä tulee. Liikun jo 2-3 kertaa viikossa, nyt katson tarkemmin syömisiä. Turhia hiilareita olen vähentänyt.
Vertailussa tärkeää on se, mihin on tottunut. Jollekin tuo olisi tosi iloinen luku vaa'assa, toiselle taas itkun paikka. Itse varmasti itkisin hyvin masentuneena, jos olisin tuon painoinen. Nyt olen 163cm ja 57kg ja tämäkin on mielestäni liikaa. En pidä minkäänlaisista jenkkakahvoista.
Nauti onnistumisestasi! Ole iloinen ja ylpeä itsestäsi. Se on vain paino. On paljon parempi olla tyytyväinen siihen, mitä on muutamasta ylimääräisestä kilosta välittämättä, kuin olla ikuisesti tyytymätön kuten minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että ylipaino on läskiä, ei lihasta. Laihduttaisin 20 kg.
Minä laihduttaisin vain 10 kg ja olisi sitten sopivasti pyöreä.
Olen 165 cm ja olen omasta mielestäni parhaimmillani 69 kiloisena.
Olen myös 165 ja paino kohosi tupakanpolton loepttamisen myötä 73 kiloon. Ryhdistäydyin noin kuukausi sitten ja olen saanut pari kiloa pois, tavoite on noin 65.
Olen jossain vaiheessa aikuisiällä painanut 58 kiloa, olin aivan liian laiha, näytin aivan nyljetyltä oravalta. Olen siis leveä, litteä, vahva ja lihaksikas. En mikään siro keijukainen.
Oon aikalailla ton kokonen ja mietin että mistä löytyis hyvin istuvat farkut.
Vierailija kirjoitti:
Olin viime kesänä tuon kokoinen. Nyt saanut 10 kg pois. Vielä pitäis 15 kg saada tiristettyä. Miksi syömättömyys on niin vaikeaa ja syöminen niin helppoa :( nyt kun olen päässyt alle 70 kg, pidän huolen etten enää ikinä turpoa yli sen! Seuraavaksi päästävä alle 60 kilon ja siellä on pysyttävä!
Se on järkyttävän vaikeaa :( vaatii kokoaikaista ja jka suupalan vahtaamidta loppuelämäsi. Keho pyrkii aina palaamaan isompaan painoon. Nim. Monta kertaa 10-15 kg laihduttanut
Painat yhtä paljon kuin minä 183cm urheilullinen mies.
M34
Tulipa hyvä mieli teidän kivoista ja ymmärtäväisistä vastauksista. Nyt on kiva jatkaa laihduttamista! Olen siis nyt tuon 164/78 ja viime keväänä vielä painoin enimmillään 89-92kg. Siitä tasaisesti tullut ”alaspäin” liikuntaa lisäämällä ja ruokavaliota järkeistämällä. Ennen söin paljon rasvaista ja herkkuja. Ja liikuin tosi vähän. Aion vielä pudottaa painoa. Nyt jo hieman parempi ja kevyempi olo, sekä paremmin menee vaatteet päälle, mutta jännä, kuinka sitä kyllä vieläkin tuntee itsensä ihan hirveän lihavaksi ja häpeää itseään. Yksi päivä mieheni kommentti lämmitti mieltä, kun jotain puhuin ylipainostani niin mieheni siihen kommentoi, että: ”ethän sinä nyt niin lihava ole”. Hän ei yleensä juuri kommentoi koskaan mitään. Ja painoindeksistä katsoin, että tällä pituudella jos painaisi 67kg niin luokiteltaisiin jo normaalipainon ylärajaan. Siihen ei olisi niin hirveä matka enää. Mutta totta puhuen tavoite on ainakin nyt alkuun 75kg. Olen sen joskus painanut ja se ei ollut niin mahdoton, vaikka on tietysti ylipainoa. Ikää on 42 vuotta. Olen pikkuhiljaa tehnyt pysyviä elämäntapamuutoksia. Tämäkin ketju antaa toivoa eteenpäin, jospa se siitä! Ja jännä, että en yhtään ajattele pahalla toisten ylipainoa koskaan. Vaikka joku olisi hyvinkin ylipainoinen niin mielestäni hän on ihan hyvännäköinen. Itsestään sitä aina vain ajattelee, että on se ”maailman kauhein”.