Olen katkera kun poikani ei halua tehdä lasta
Ainoa lapsi, ainoa mahdollisuus tulla mummoksi. Mutta kuulema ei faijahommat kiinnosta. On jo 25v että pitäisi alkaa tapahtumaan. Useimmilla pojan kavereilla taitaa jo lapsia olla
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuon ikäisiä lapset vielä kiinnosta, voi mennä hyvinkin 5-10 vuotta ennen kuin edes harkitsee. Omakin mies piti patistaa lapsentekohommiin kun ikää oli molemmilla 30v ja välillä vähän tuntuu, ettei mies ollut sitten kuitenkaan valmis vielä isäksi. On kyllä hyvä isä silloin kun jaksaa lapsen kanssa olla, mutta on vieläkin melkein yhtä itsekäs kuin 5 vuotta sitten, jolloin ei tosiaankaan olisi voinut edes harkita lapsia miehen kanssa, kun pelit meni kaiken muun edellä ja asenne oli sitä luokkaa, että "minähän en tee mitään mitä en halua tehdä".
30-vuotias mies on kyllä minusta vielä turhan nuori lastentekoon. 35-vuotias alkaa jo olla sopivan ikäinen keskimäärin.
30 vuotiaalla on jo täysi työ pysyä taaperon perässä ja yöheräämiset on tuskaa. alle 20 vuotiaana lapset pitää tehdä. se että kulttuuri on biologiaa vastaan on ihan omaa hölmöyttä. kuten kasvattaa oma lapsi siten ettei hän halua lapsia.
Ala varamummoksi, helppo ratkaisu
Elä omaa elämääsi. Poika elää omaansa. Et voi ripustautua hänen valintoihin.
Mene koulumummoksi jollekin ala-asteelle. Siellä tarvitaan varamummoja.
Moni suku loppuu,tiedän monia joil yks muksu eräskin narkkisinkku.Vanhemmat elää vielä.Myyvät ,elävät omaisuutensa heistä ei mitään jää.Turhauttavaa.Minulla on muksuja, lapsenlapsikin.Isän äiti oli ainut lapsi, teki paljon itse.Toinenkin mummi teki myös paljon lapsia.Eihän tähän maahan kande muksui enää nykyään tehdä.Onneksi tänne muuttaa uussuomalaisia ..uskokaa vaa..Arktisiin oloihin...
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse tehnyt useampaa lasta jos välttämättä haluat lapsenlapsia? Ei munkaan äiti olisi lapsenlapsia saanut jos olisi vain mut tehnyt. On nyt kuitenkin mummu, kiitos siskojeni.
En voinut. Ap
On hyvä, et harkitaan vaihtoehtoa olla lapseton. On liikaa esimerkkejä, et lapsia on heillä jotka ei voi/halua huolehtia omistaan.
vaikka poikasi tekisi lapsia, et välttämättä tapaisi heitä. Jos vaikka et tule toimeen lasten äidin kanssa.
Saat olla ihan rauhassa katkera. Pojan ei silti tarvitsi lisääntyä sinun tai kenenkään muun mieliksi. Lapsen tulisi aina syntyä haluttuna.
Alle kolmekymppisenä kuuluu elää nuoruutta. Bilettää, matkustella. Vakiintumisen ja lasten saannin aika on myöhemmin. Myöhemmin onnistuu myös paljon paremmin puitteiden kuntoon saanti lapsiperhe-elämää varten, eli vakityöt molemmilla vanhemmilla, omakotitalo, autot yms.
Ehkä hän ei halua tehdä lapsia kanssasi?
Mieti muita rooleja elämässäsi kuin mummuus. On paljon vaihtoehtoja. Voit vaikka mennä vanhainkotiin vapaaehtoiseksi, siellä voi ilahduttaa asukkaita. Seurakunnat tarjoaa mielekästä tekemistä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuon ikäisiä lapset vielä kiinnosta, voi mennä hyvinkin 5-10 vuotta ennen kuin edes harkitsee. Omakin mies piti patistaa lapsentekohommiin kun ikää oli molemmilla 30v ja välillä vähän tuntuu, ettei mies ollut sitten kuitenkaan valmis vielä isäksi. On kyllä hyvä isä silloin kun jaksaa lapsen kanssa olla, mutta on vieläkin melkein yhtä itsekäs kuin 5 vuotta sitten, jolloin ei tosiaankaan olisi voinut edes harkita lapsia miehen kanssa, kun pelit meni kaiken muun edellä ja asenne oli sitä luokkaa, että "minähän en tee mitään mitä en halua tehdä".
30-vuotias mies on kyllä minusta vielä turhan nuori lastentekoon. 35-vuotias alkaa jo olla sopivan ikäinen keskimäärin.
30 vuotiaalla on jo täysi työ pysyä taaperon perässä ja yöheräämiset on tuskaa. alle 20 vuotiaana lapset pitää tehdä. se että kulttuuri on biologiaa vastaan on ihan omaa hölmöyttä. kuten kasvattaa oma lapsi siten ettei hän halua lapsia.
Itse pärjään vähillä yöunilla paljon paremmin nykyään kuin parikymppisenä saati vielä nuorempana.
M32
Asiahan ei kuulu sulle mitenkään. Ihan hemmetin rasittavaa vihjailut ja käskyt kuinka lapsenlapsia on pakko saada.
No lapsenlapsen saivat ja jostain syystä isovanhemmat luulivat että kyseessä on heidän lapsensa jonka he hoitavat ja jonka elämästä päättävät. Olisi pitänyt tajuta ettei tuo lapsenlapsista vinkuminen edes ollut se pahin vaan pahenee vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25v on lapsi itsekin. Ei se vielä tiedä mitä haluaa. Oota väh. 10 vuotta.
En oo ap, mutta omat lapseni 3kpl olen alle kaksvitosena tehnyt. Nyt oon 35v, lapset jo "isoja" koululaisia. Sääliksi käy ystäviä jotka nyt aloittelevat yövalvomisia jne.. nuorena ne meni, en tiedä jaksaisinko enää ainakaan useampaa kuin yhtä
Mikä kenellekin on tärkeää. Minulle ja monelle muulle rahanpuute olisi huomattavasti pahempi asia kuin väsymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25v on lapsi itsekin. Ei se vielä tiedä mitä haluaa. Oota väh. 10 vuotta.
En oo ap, mutta omat lapseni 3kpl olen alle kaksvitosena tehnyt. Nyt oon 35v, lapset jo "isoja" koululaisia. Sääliksi käy ystäviä jotka nyt aloittelevat yövalvomisia jne.. nuorena ne meni, en tiedä jaksaisinko enää ainakaan useampaa kuin yhtä
Sääliksi käy sua kun katsontakantasi on noinkin vanhana ja noinkin monen lapsen äitinä noin kapea.
Tasan ei käy onnen lahjat, tosiaan. Meillä on kahdet täysin välinpitämättömät isovanhemmat jotka ei halua olla isovanhempia, ei halua tavata lapsenlapsia eikä halua pitää yhteyttä. Ei siis soittelua, kyläilyä, juhlien viettoa, ei mitään.
Ehkä hätäseen muistavat just ja just lastemme nimet, mutta eivät ikiä. Isovanhempia on nähty ehkä 5v sitten. Eli olemme siis täysin ilman isovanhempia käytännössä.
Sitten olisi ap joka haluaisi olla mummo. Ymmärrän häntä, sillä itsekin olen lapsirakas ja toivon salaa että saisin joskus lapsenlapsia.
Omia vanhempiani ja appiksia en ymmärrä. Miksi tekivät edes lapset, kun se aikuisen lapsen elämä ja ne lapsenlapset ei kiinnosta sen vertaa että edes kerran vuodessa soittelisi tai kävisi.
Mun poika teki lapsen 25-vuotiaana. Lapsi on pahasti vammainen ja täysin pojan hoidettavana, lapsen äiti on poissa kuvioista. Poika käy vain puolipäivätöissä, että voi hoitaa vammaista lastaan, rakastaa tätä, mutta on todella väsynyt, kun lapsi on vaikeahoitoinen ja tarvitsee erityiskoulun ja oman avustajan sinnekin.
Jos voisin toivoa nyt, en tiedä kumpaa toivoisin, lapsenlasta vai pojalleni tavallista, vapaata, rentoa nuoren miehen elämää ilman lasta.
Mieti, ennen kuin toivot.
Hohhoijaa. Tuollaista mummoa ei kyllä lapsille tarvitakaan.