Menee hermo koulun vaatimuksiin. (Ylivilkas adhd-teini ja läksyt)
Joo niinhän siinä kävi että pojan numerot murrosiän myllerryksessä laskenut nipin napin seiskasta kutoseen ja vitoseen. Opettajilla iso huoli koko teinistä ja pojan tulevasta opiskelusta kun tää vaihe iski nyt tässä ysillä. Koulussa päädyttiinkin siirtämään poika kaikissa lukuaineissa erkkaopetukseen, kun ei ymmärrä lukemaansa. Matikassa ja vieraissa kielissä on ollut aina erkassa. Mulle velvoitettiin läksyjen vahtiminen. Se on vaan nyt liian raskasta mullekin. Ensin poika häslää kaikkea muuta (pitää käydä kusella, on jano, jalkapohjaa kutittaa, mahassa kiertää, käyn vessassa jne, nälkä) sitten kun vihdoin suostuu aloittamaan jaksaa oikeasti minuutin ja turhautuu. Joskus alkaa äidin sydämen särkevä itku että en osaa näitä mitään, joskus lentää kynät ja kirjat, joskus karjutaan..
Ollaan koitettu syödä ensin ja poika saa relata sen aikaa kunnes tuun töistä. Ei auta, vaikka olis kaikki tarpeet tyydytetty niin silti se on ihan sairaan vaikeaa. Mulla itsellä menee hermo kun kaikki arki-illat menee tässä taistelussa. Nuo tehtävät on ihan liian vaikeita pojalle ja mun on pakko koittaa neuvoa ja auttaa kaikissa. Opelle oon koittanut sanoa mutta kuulema helpottaa ei enää voi. Poika turhautuu ja mä turhaudun. Pojan isoveli (lukiossa) on myös välillä koittanut jeesiä mutta ei tuntuu että poika pitää itseään niin huonona ettei edes halua yrittää. Kaikki diagnoosit on keskivaikesta lukihäiriöstä matemaattisiin vaikeuksiin. Ja toki se adhd. Oon ihan poikki. Nyt ollaan puolessa välissä läksyurakkaa. Poika lähti hetkeksi pelaamaan kiekkoa kaverin kanssa. Vielä enkku ja matikka eessä.. wish me luck
Kommentit (50)
Missä lapsen isä? Isovanhemmat? Älkää näyttäkö telkussa Teiniäitejä ja Lapsi tuntemattoman kanssa.
Kohta on tyttöystävällä pulla uunissa :)
Onko ap:sta sitten parempi ratkaisu, että ei tee kotona läksyjä ollenkaan tai tekee tasoltaan ala-asteelaisten läksyjä? Jos meno koulussa samanlaista, ei oppimista hirveästi sielläkään tapahdu. Tuloksena sitten ehkä 5,5 keskiarvo ysiltä. Sillä sitten pitää hakea vaikka amikseen.
No pojan osaamistaso on sitten tuo 5 ja 6. Sillähän läpäisee kyllä peruskoulun.
Missä hän on hyvä? Keskittykää siihen, kehukaa ja kannustakaa. Kymppiluokalle sitten syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Kohta on tyttöystävällä pulla uunissa :)
Ja pojan ainoa koulu on elämäm koulu
Vierailija kirjoitti:
No pojan osaamistaso on sitten tuo 5 ja 6. Sillähän läpäisee kyllä peruskoulun.
Missä hän on hyvä? Keskittykää siihen, kehukaa ja kannustakaa. Kymppiluokalle sitten syksyllä.
Ei täällä ainakaan otettaisi kympille tuollaisia. Kympin tavoite täällä nostaa numeroita ja tähän pitää oikeasti olla mahdollisuuset. Eli kykyä ja motia pitää olla.
Ehkä joku TUVA tai VALMA luvassa.
Aikuiset ihmiset.. koittakaa ymmärtää ettei tuo pojallekaan helppoa ole jos kaikki tuntuu liian vaikeelta. Ei ole kiusaamisen paikka. Varmasti kokee jatkuvasti epävarmuutta muutenkin tästä asiasta.
Kyllä nykyäänkin vielä saa tuplata luokkia, jos ei yhdestä kerrasta opi.
En osaa neuvoa muuta, kuin että ei tuo kyllä kodinkaan asia ole koko iltaa tapella läksyjen kanssa. Teinin ja äidinkin pitäisi ehtiä runsaasti muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset.. koittakaa ymmärtää ettei tuo pojallekaan helppoa ole jos kaikki tuntuu liian vaikeelta. Ei ole kiusaamisen paikka. Varmasti kokee jatkuvasti epävarmuutta muutenkin tästä asiasta.
No mitä siinä voi tehdä? Ehdotuksia? Koulun tuli tuntuu olevan tapissaan, enempää ei voi saada.
Opettaja on varmasti siinä oikeassa, että ei enää voi helpottaa jos poika meinaa suorittaa yleisen oppimäärän. Siihen on kuitenkin tietyt vaatimukset mitä pitäisi osata ja jos helpotetaan liikaa niin koko oppiaine pitää yksilöllistää jonka seurauksena myös todistukseen tulee numeron perään tähti joka tarkoittaa, että oppimäärä on ollut helpotettu. Tiedän, että ainakin joissakin amiksissa eivät mielellään valitse opiskelijoiksi montaa ns. tähtitokarilla tullutta kun eivät osaa mitään eikä amiksen resurssit riitä siellä tukemiseen. Monesti nämä ovat ehkä muutenkin enemmän Luovin opiskelijoita.
Itse olisin luullut että opettajien haukkumisen sijaan olisit nyt nähnyt mitä ne opettajat tekevät poikasi kanssa joka päivä kuusi tuntia ja osaisit arvostaa sitä, että edes osa tehtävistä tulee koululla tehtyä ja kotiin jää vain läksyt.
Jos kyse on siitä, että poika ei oikeasti osaa mitään niin ota yhteys sinne eritysopeen. Jos vain on oppinut että sanomalla ettei osaa, ei tarvi sitten lopulta tehdä niin nyt olisi korkea aika opettaa, että elämässä ei aina kannata mennä sieltä mistä aita on matalin.
Nepsykuntoutusta
Olen käynyt nepsyvalmentajaksi ja annamme perheille neuvoja arjen ja läksyjen strukturoinnista.
Itsellänikin add poika, kenellä lukihäiriö.
Asioiden pilkkominen osiin. Läksyjen luvussa tauot. Struktuuri. Nämä auttoivat paljon ja välillä kutosen keskiarvosta kävi lukion ja kirjoitti vähän heikosti, mutta todistuksen ka yli 8.
Kaikki lukuaineet yksilöllistetty=ei edes yritä suorittaa yleistä oppimäärää, koittakaa nyt käsittää. Kympille, jos ei muualle pääse.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lukuaineet yksilöllistetty=ei edes yritä suorittaa yleistä oppimäärää, koittakaa nyt käsittää. Kympille, jos ei muualle pääse.
Näin! Tsemppiä ap!
Tehtävät ei ole liian vaikeita sun lapselle. Ainoastaan keskittymisessä on selkeästi paljon enemmän harjoittelun tarvetta. Kyse on rutiineista.
Ei ketään aikuistakaan saa samalta istumalta pysymään läksyjen äärellä tunteja, varsinkin jos on päässyt jo koulun jälkeen ”relaamisen” makuun, ja klo 17-19 väsymys alkaa painamaan.
Ensinnäkin, lapselta viihde pois koulun jälkeen. Kannattaa myös ilmaista lapselle että äidille ei huudeta, ja mikäli lapsi on yli 10 vuotias sitä ei todellakaan kannata erityisemmin suvaita. Lapsi aloittaa läksyjen tekemisen suoraan koulusta, sillä tällöin uudet asiat ovat vielä työmuistissa.
Kannattaa aloittaa esim lapsen runsaalla palkitsemisella rutiinien noudattamisesta, viihde-aikaa, elokuva-ilta, lemppariruokaa tms. Sekä runsasta kehumista.
Lapsen asenne läksyihin ei äidin ”koulu on pska ja antaa liian vaikeita läksyjä” asenteella parane. Vaan läksyihin kannattaa ihan kodin puolelta jo kannustaa ja alleviivata kaikkea mitä lapsi on oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Poikasi diagnooseilla teillä mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja johon myönnetyt tunnit voitte käyttää läksyjen yhdessätekoon
Käytännössä kukaan ei-fyysisesti vammainen ei saa kouluun henkilökohtaista avustajaa. Ainoa mikä tässä kohtaa toimisi olisi vielä alaspäin eriyttäminen. Eli vielä vähemmän läksyjä, vielä helpompia kotitehtäviä.
Jos ap:n pojalla on yksilöllistetty kielet, lukuaineet ja matikka, on hänellä niin isot oppimisvaikeudet ettei yleisopetuksen koulu, luokasta puhumattakaan, kuulosta oikealta paikalta. Erityiskoulu tai erityisluokka ainakin olisi parempi.
Terveisin koulupsykologi
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lukuaineet yksilöllistetty=ei edes yritä suorittaa yleistä oppimäärää, koittakaa nyt käsittää. Kympille, jos ei muualle pääse.
Ei tässä vaiheessa ysiä aleta yksilöllistämään. Jos on tähän asti selvinnyt yleisopetuksessa, ei taso voi noin paljon tippua. (Paitsi jos vammautunut onnettomuudessa tms. yllättävää.)
Vielä helpommat tavoitteet ja suunta erityisammattikouluun. Sieltä löytyy osaamista ja tukea jatko-opintoihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkitys?
On lääkitys ja alkutalvesta se tarkistettiinkin. Ap
Mikä lääke? Ei taida olla edellenkään vaste kuvauksen perusteella riittävä. Joko annos on liian pieni, tai valmiste ei sovi. Jos kyseessä on Medikinet cr, vaikutusaika ei riitä muutenkaan kunnolla iltaan jolloin läksyt pitäisi tehdä. Toisaalta kuulostaa siltä ettei lääkkeellä ole tehoa päivälläkään. Pyydä lääkkeen vaihtamista. On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin nuo metyylifenidaatit joita aina ensin kokeillaan. Lisdeksamfetamiinia voisi kokeilla. Tai atomoksetiinia. Guanfasiini on myös monelle toimiva lääke, mutta saattaa laskea verenpainetta liikaa jos siihen on taipumusta. Osalla myös aiheuttaa painonnousua ( päinvastoin siis nämä haitat metyylifenidaattiin verrattuna). Guanfasiinin etu on ympärivuorokautinen vaikutus. On myös mahdollista kokeilla erilaisia kombinaatioita useammalla valmisteella. Ota asia puheeksi lääkärin kanssa, ei kannata tyytyä vaillinaiseen vasteeseen, vaikka voi vaatiia jonkin verran kokeilua ennen kuin sopiva lääke/ lääkeyhdistelmä löytyy. Osa lääkkeistä on aika kalliita, ja vaatii erillisen lääkärinlausunnon kelaa varten (ja siitä huolimatta maksettavaksi jää reilusti enemmän kuin metyylifenidaateista), mutta tiesitte varmaan että todennäköisesti olette oikeutettuja vammaistuen perusosaan kun arjen toimintakyky on noinkin puutteellinen. Sitä varten tarvitsette lääkärinlausunnon, ja teette itse hakemuksen kelaan. Tuen määrä on vähän alle 100€/kk. Toivottavasti saatte helpotusta tilanteeseen, joka on tällä hetkellä kohtuuttoman rankka sekä sinulle että lapselle.
Kai sinä yhden tuentarpeisen kanssa pärjäät, kun yhden opettajan pitää pärjätä luokassa monen tuentarpeisen ja 20 muun oppilaan kanssa yksinään monta tuntia päivässä.