Lue keskustelun säännöt.
IL: "Onko ladattava sähköauto sittenkin vain välivaihe? Vetyauto odottaa jo ovella"
16.02.2021 |
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/d79b761d-c9fc-44aa-b7ab-45643525…
"Autoalan uuden käyttövoimaennusteen grafiikoissa vilkkuu uutta väriä vuoden 2030 kohdalla. Uusi väri edustaa vetyautojen hiljaista nousua."
Romahtaako sähköautojen arvot 2030-luvulla?
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa että sähköauton arvo säilyy sen paremmin kuin polttomoottorin
Todennäköisesti säilyy huonommin. Kalliimmasta n. 50-60te polttomoottoriautosta saa nykyään vielä 15-vuotiaanakin yli kymppitonnin. Sähköautossa on tuossa vaiheessa akut loppu ja päälle kymppitonnin akkuremppa saattaa tulla milloin vaan, joten en ainakaan itse montaa tonnia maksaisi. Saa nähdä miten käy 5 vuoden päästä, kun ensimmäiset Teslat alkaa tuohon ikään päästä.
Ensimmäiset Teslat ovat jo tuossa iässä, ja niistä pyydetään sellaista 60-80 tuhatta euroa.
Nettiauton vanhimmat Teslat on vuodelta 2013 ja pyynnit noin 40 000 euroa. Toki ihan sama kuin 15 vuotta vanha ja pyynnit 60-80 tonnia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.
Kallis ja painava akusto jää pois. Pitkä latausaika jää pois. Pakkaskestävyysongelma jää pois. Muutama parannus noin alkuun verrattuna sähköautoon
Tulee tilalle painava tankki tai hankala kaksoistankkaussysteemi magnesiumhydridiä ja vettä.
Vesi on kätevää pakkasissa?
Kaasumainen/nesteytetty vety omaa saman probleeman kuin akku:
Tankin energiasisältö on piemempi kuin bensatankin.
Kenelläkään ei ole toimivaa vetykonseptia valmiina.
Ei kai missään vetyautokonseptissa käytetä nesteytettyä vetyä? Oletan että se ei kovin kauaa pysy missään järkevän kokoisessa säiliössä.
Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.
Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.
Vetyauto ei ole ovella eikä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vetyskeptikot tänään ovat vähän kuin sähköskeptikot 10v sitten, nopeasti se mieli muuttuu kun tekniikkaa kehittyy ja vetyauton ylivertaisuus saa julkisuutta. Erityisesti pohjolassa vety on ihanteellinen koska pakkanen ei hidasta latausaikaa tai lyennä toimintamatkaa, sähköllähän latausaika on pakkasessa helposti tuplat verrattuna kesään ja toimintamatka puolet. Ja tietenkin vedyn tankkaa kesälläkin murto-osassa aikaa missä sähköauton lataa.
Puhdas energiantuotanto tulevaisuudessa takaa vedyn valmistamisen ilman huolta hieman heikommasta hyötysuhteesta.
Pari ongelmaa pitää kyllä ensin ratkaista, eli ensinnäkin kennojen pakkasenkesto ja toisakseen tarvitaan reippaasti lisää sähköntuotantoa koska vetyauto kuluttaa suurinpiirtein kolminkertaisen määrän sähköä patteriautoon verrattuna. Eli hieman yksinkertaistaen koko henkilöautokannan vaihtaminen pattereilla kulkeviin vaatisi suurinpiirtein yhden uuden Olkiluodon, vetyautoja varten tarvittaisiin kolme.
Polttomoottori pröpöttimet katoavat vähitellen liikenteestä. Valtion tarjoamat taloudelliset kannustimet lisäävät muutosvauhtia entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.
Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.
Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Missä se valmis infra on, ei ole paljon näkynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hybridi (sähkö pääasiallisena, vety lisää matkaa ja takaa nopean tankkauksen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköautoilla on toinenkin ongelma. Nykyisellä menolla litiumi loppuu 2025 mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetyauto on myös sähköauto, joten ei romahduttaisi, vaikka akkuauton ohittaisikin.
Toki niin ei tule tietenkään tapahtumaan. Vetyasemien rakentaminen on kallista puuhaa ja toisaalta kaikki autonvalmistajat on jo suuntaviivansa tulevaisuuuden suhteen vetäneet ja tulevaisuuus on akkukäyttöisten sähköautojen. Tämä on päivänselvä asia, eikä se fakta siitä miksikään muutu, vaikka vetyautofanaatikko avaisi täällä tuhat vetyautoa ylistävää ketjua päivässä.
Suomessa pelkästään alkoholihaittoihin vuoden aikana menevillä rahoilla voisi rakentaa koko maan kattavan vetyverkoston. Kyse on vain valinnoista.
ajattele mitä asumistuen poistolla saisi. Ilmaiset soluasunnot valtion kolhooseihin kaikille köyhille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Näytäpä se valmis vetyinfra vaikkapa Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei romahda, vety ei tuo normiautoilijalle mitään hyötyä sähköautoon verrattuna. Pitkän matkan raskaalle liikenteelle se voi olla hyvä vaihtoehto.
Kallis ja painava akusto jää pois. Pitkä latausaika jää pois. Pakkaskestävyysongelma jää pois. Muutama parannus noin alkuun verrattuna sähköautoon
Pakkasenkestävyysongelma korvautuu toisella, kun polttokennot eivät kestä kovia pakkasia eikä kaikkien persaus ei kestä kovin usein useamman tonnin kennoja vaihdella.
Onhan se hirmun mukavaa että olemme vihdoinkin tajunneet luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä puhtaaseen energiaan. Sittenhän voimme kuluttaa ja tuhota tätä planeettaa niin paljon kuin sielu sietää. Ikävä kyllä tuo siirtymä ei kuitenkaan voi tapahtua ihan niin mutkattomasti kuin poliitikkojen puheista voisi päätellä. Kerron nyt miksi.
Maapallon tämän hetkinen energiankulutus on 162 000 terawattia. Ydinvoimalat tuottavat energiaa vain 2500 terawattia. Maailmassa on tällä hetkellä 442 ydinreaktoria. Jotta koko maapallon energiankulutus voitaisiin kattaa pelkällä ydinvoimalla, pitäisi meillä olla 28 000 ydinreaktoria. Helposti hyödynnettävää uraania ei kuitenkaan ole hirveän pitkäksi aikaa edes nykykapasiteetille.
Näin valtaisa ydinvoimakapasiteetin lisääminen ei olisi mahdollista myöskään siksi että ydinvoimaloiden rakentaminen vaatii valtavasti resursseja. Ydinreaktori vaatii mm. sellaisia harvinaisia maametalleja kuin hafnium, beryllium, zirconium ja Niobium. Näitä on saatavilla maaperästä varsin rajallinen määrä, eikä niiden kaivaminen ole kovinkaan ympäristöystävällistä eikä myöskään edullista. Näillä harvinaisilla metalleilla on myös paljon kilpailevia käyttökohteita esim. puolijohdeteollisuudessa. Jos maapallolla alettaisiin rakentaa uusia ydinreaktoreita yksi päivässä tahdilla, nuo maametallit loppuisivat hyvin nopeasti. Sitä sitten lienee turha mainitakaan kuinka paljon terästä ja betonia kuluu yhden ydinvoimalan rakentamiseen. Pitää muistaa myös se että ydinvoimalan rakentamiseen menee sellaiset 20 vuotta ja sen rakentaminenkin aiheuttaa valtavan määrän päästöjä.
Eivätkä ne muutkaan "puhtaat" energian lähteet voi tuosta vain korvata fossiilisia polttoaineita. Vihreään energiaan siirtymisen kustannukset ovat valtaisat, eikä maapallolla ole yksinkertaisesti riittävästi metalleja rakentaa aurinkopaneeleja tai akkuja eikä tapoja jakaa näiden tuottamaa energiaa ympäri maailman.
Yhden tuuliturbiinin rakentamiseen vaaditaan 900 tonnia terästä, 2 500 tonnia betonia ja 45 tonnia muovia. Lisäksi tuulivoimalan elinkaari on alle 15 vuotta, minkä jälkeen siitä tulee lähinnä ongelmajätettä. Eihän se edes ole uusiutuvaa energiaa jos itse energianlähde pitää jatkuvasti uusia. Jokaista tuulivoimalaa varten pitää raivata kaksi hehtaaria metsää. Sen lisäksi alueelle pitää rakentaa tiestö ja voimalinjat. Voimala-alueet ovat usein luonnontilaista erämaata. Aurinkoenergia vaatii vielä enemmän terästä, betonia ja lasia, puhumattakaan sen vaatimista harvinaisista maametalleista, joita on tarjolla hyvin rajallinen määrä, ja joiden louhimisella on katastrofaaliset vaikutukset luonnolle. Seuraavan 20 vuoden aikana hopean louhimisen pitää lisääntyä maailmassa 250 % ja indiumin louhinnan 1 200 %, jotta tavoiteltu määrä aurinkopaneeleja voidaan rakentaa.
Yksi sähköauton akku painaa 600 kg. Yhden akun valmistamiseksi pitää kaivaa, kuljettaa ja prosessoida n. 250 tonnia raaka-ainetta jossain päin maapalloa. Akkuja ei myöskään voida kierrättää. Käytetty akku on myrkyllistä ongelmajätettä ja kierrätystekniikka on vasta kehitteillä. Jos perinteiset autot korvataan sähköautoilla, tulee koboltin ja litiumin kysyntä kasvamaan 20-kertaiseksi. Näitä samaisia materiaaleja tarvitaan myös aurinko- ja tuulienergian tuotantoon, mutta niiden tarjonta ei vain yksinkertaisesti riitä tähän kaikkeen. Jokainen sähköauto vaatii myös kuparia kymmeniä kilogrammoja polttomoottoriautoa enemmän. Jos pelkästään Iso-Britannian 31 miljoonaa autoa muutettaisiin sähköautoiksi, kuluisi tähän jo 12 % maapallon nykyisestä kuparin tuotannosta.
Jotta uusiutuvalla energialla voitaisiin kattaa koko maailman energiankulutus, tarvittaisiin 34 miljoonaa tonnia kuparia, 40 miljoonaa tonnia lyijyä, 50 miljoonaa tonnia sinkkiä, 162 miljoonaa tonnia alumiinia ja peräti 4,8 miljardia tonnia rautaa. Mistä nämä otetaan? Eikä pidä unohtaa että energian kulutus myös kasvaa koko ajan. Tulevaisuudessa vaadittavat määrät ovat siis vielä paljon tätä suurempia.
Jos uusiutuvalla energialla tuotettaisiin kaikki maailman energia, tarvittaisiin 40 miljoonaa tonnia litiumia akkuihin, joihin varastoitaisiin energia silloin kun ei tuule tai aurinko ei paista. Tämän vuoksi litiumin louhinnan pitäisi kasvaa 2 700 % nykytasolta. Litium on ekologinen katastrofi. Yhden litiumtonnin tuottamiseen kuluu kaksi miljoonaa litraa vettä. Suuri osa litiumista sijaitsee kuivilla seuduilla, ja kaivosyhtiöt kuluttavat loppuun pohjavedet, ilman että paikallisille maanviljelijöille jää vettä viljelystensä kasteluun. Litiumkaivosten kemikaalivuodot ovat myös myrkyttäneet tuhansia kilometrejä jokia, tappaen kokonaisia makeanveden ekosysteemejä. Jos seuraamukset ovat näin katastrofaaliset jo nyt, mitä ne ovatkaan jos litiumin kulutus 50-kertaistuu? Tämä ns. puhdas energia ei ehkä sittenkään ole niin puhdasta.
Ei ole olemassa sellaisia asioita kuin vihreä kasvu tai kestävä kehitys. Talouskasvua voidaan saada aikaan vain ja ainoastaan fossiilisia polttoaineita polttamalla. Jos nykyinen vuosittainen energiankulutuksemme jaetaan segmentteihin, niin öljy, hiili ja maakaasu tuottavat maailmalle energiaa 309 päivää vuodessa, vesi- ja ydinvoimasta saamme energiaa 41 päiväksi ja muista uusiutuvista energianlähteistä (tuuli, aurinko ja biomassa) vain 15 päiväksi.
Eikä maapalloa voida pelastaa myöskään puita istuttamalla. Nollataksemme ihmiskunnan hiilipäästöt, pitäisi maapallolle istuttaa kaksi biljoonaa puuta. Tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista tilanpuutteen vuoksi. Valtaosa käyttökelpoisesta maasta on ihmisten käytössä. Arviolta puolet jäättömästä maa-alasta on varattu pelkästään kotieläimille. Tilaa vievät myös kaupungit ja muu asutus. Tutkijat ovat kartoittaneet 9 miljoonaa km2 puille sopivaa tilaa ilman, että viljelysmaista tai asuinalueista pitäisi luopua. Se riittäisi neljäsosaan tavoitteesta. Kaikki päästömme kuittaava metsityshanke vaatisi maata enemmän kuin koko Afrikan mantereen verran, järisyttävät 36 miljoonaa km2. Mistä tämä puuttuva 27 miljoonaa km2 otetaan?
Valistakaa siis tyhmää ja kertokaa että miten tämä paljon puhuttu hiilineutraalius saavutetaan ja miten tämä siirtymä puhtaaseen vihreään energiaan tullaan toteuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut realistinen vaihtoehto, jos sallitaan autoilu kaikille vielä tulevaisuudessa.
Vetyä voi varastoida, kuljettaa, ja tankata helposti.
Vielä kun valmistamisen hyötysuhde saadaan hiukan ylemmäs, niin uskon vahvasti vedyn tulemiseen.Infrakin löytyy valmiina, toisin kuin täys-sähköt, jotka sopivat okt / rivari asujalle.
Verotuskysymykset tulee olemaan mielenkiintoisia, tuleeko kaikille käyttövoimavero vai ?
Varastointi ja kuljetus nimenomaan ovat ongelmia (eivät ratkaisemattomia, mutta kalliita), tankkaaminen toki on helppoa.
Vetyä ei tarvitse kuljettaa minnekään, vaan se tuotetaan ns. paikan päälle.
Saahan sitä haaveilla.
Sähköautojen kalliit ja painavat akustot tullaan korvaamaan kevyemmillä ja halvemilla akustoilla, ei vedyllä.
Vetyautokin on kuitenkin sähköauto.