Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eko-ihmiset muuttavat keskelle korpea ja sitten alkaa palveluiden kinuaminen

Vierailija
16.02.2021 |

Ensin muutetaan elämään ekologista elämää johonkin metsänperukoille, kuvitellaan että pottumaan kuokkimisella ollaan niin yhtä luonnon kanssa. Sitten lisäännytään ja yhtäkkiä pitääkin saada lapset kouluun jotenkin ja nettikin pitäisi olla ja viemäriliittymäkin olisi ihan kiva.

Jos haluaa elää ekologisesti, pitää asua ihmisten ilmoilla.

Kommentit (59)

Vierailija
21/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä auto pitää olla jos korpeen muuttaa. Se on selviö.

Linja-autoakin voi opetella käyttämään. Ja maalta pääsee kaupunkiin myös junalla jos koulumatkat ja kauppareissut tuottaa muutoin ongelmia.

Mitä linja-autoa?? Luuletko, että täällä kulkee bussit? Ja lähin juna-asema on 80 km päässä, juuri siellä lähimmässä kaupungissa.

Vierailija
22/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon kyllä kerran matkustanut täältä bussilla junalle, mutta toki mun miehen piti ensin viedä mut 10 km päähän matkahuoltoon, jotta pääsen bussin kyytiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Vierailija
24/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Nyt ei tarkoitettu palveluilla mitään valokuituja ja viemäreitä vaan esim ruokakauppaa ja lasten koulua. Mutta jos haluaa käydä kaupassa ja että koulu on lähellä eikä lähimmässä kaupungissa niin kannattaa asua kaupungissa eikä siellä maaseudulla keskellä korpea ja ei mitään.

Vierailija
25/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Jos oot asunut maalla ikiaikoja, niin sitten varmasti tiedät, että on  sellaisia palveluita, jotka kuuluvat kunnalle ja sellaisia palveluita, jotka eivät kuulu. Jos puhutaan yksityisteistä, niin eihän niiden hoito kuulu kunnalle. Jos puhutaan kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, niin niiden hoitaminen taas kuuluu. Jos puhutaan valokuidusta, niin se taas ei ole kunnallinen palvelu (mutta esim. tänne on sellainen vedetty, ja se oli tietysti pitkä prosessi, ja vaati sen, että tietty määrä kylän talouksista sen ottaa, ja toki se maksoi liittyjille tietyn summan). Se taas, että koululainen joutuisi kävelemään 5 km, ei taida olla oikein laillista missään.

Että jos ottaa kantaa asioihin, kannattaa erottaa eri asiat toisistaan ja taas miettiä, mistä oikein puhuukaan.

Vierailija
26/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Nyt ei tarkoitettu palveluilla mitään valokuituja ja viemäreitä vaan esim ruokakauppaa ja lasten koulua. Mutta jos haluaa käydä kaupassa ja että koulu on lähellä eikä lähimmässä kaupungissa niin kannattaa asua kaupungissa eikä siellä maaseudulla keskellä korpea ja ei mitään.

Mutta edelleen nuokaan palvelut eivät tule vinkumalla, vaan sillä, että joku kauppias päättää kaupan perustaa tai että kunta päättää jonkun koulun perustamisesta (erittäin harvinaista) tai jatkamisesta.

Tuntuu, että tässä keskustelussa ei ole mitään realiteetteja mihinkään suuntaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Nyt ei tarkoitettu palveluilla mitään valokuituja ja viemäreitä vaan esim ruokakauppaa ja lasten koulua. Mutta jos haluaa käydä kaupassa ja että koulu on lähellä eikä lähimmässä kaupungissa niin kannattaa asua kaupungissa eikä siellä maaseudulla keskellä korpea ja ei mitään.

Asun maalla kaukana korvesta, tässä on tuhansia hehtaareja peltoa ympärillä ja metsää muutaman läntin verran. Kaupassa voin käydä vaikka joka päivä ja etenkin kevään etäkouluaikaan olin iloinen siitä, että en asu kaupungissa.

Vierailija
28/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Nyt ei tarkoitettu palveluilla mitään valokuituja ja viemäreitä vaan esim ruokakauppaa ja lasten koulua. Mutta jos haluaa käydä kaupassa ja että koulu on lähellä eikä lähimmässä kaupungissa niin kannattaa asua kaupungissa eikä siellä maaseudulla keskellä korpea ja ei mitään.

Mutta edelleen nuokaan palvelut eivät tule vinkumalla, vaan sillä, että joku kauppias päättää kaupan perustaa tai että kunta päättää jonkun koulun perustamisesta (erittäin harvinaista) tai jatkamisesta.

Tuntuu, että tässä keskustelussa ei ole mitään realiteetteja mihinkään suuntaan.

Jo tyhmäkin tietää ettei kauppaa tai koulua kannata perustaa maaseudulle sillä siellä asuu vain vähän ihmisiä ja hekin asuvat harvakseltaan. Jos haluaa perustaa kaupan tai koulun niin se kannattaa perustaa suurimpaan kaupunkiin missä asukastiheys on paljon suurempi koska siellä on potentiaalisesti enemmän asiakkaita ja saa suuremmat voitot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotkut kunnat suorastaa maksaa siitä että lapsiperhe muuttaa sinne tuppukylään. Ne vanhuket kun ei kunnalle ihan hirmuisesti rahaa tuo, toisin kuin työikäiset.

Vierailija
30/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä auto pitää olla jos korpeen muuttaa. Se on selviö.

Linja-autoakin voi opetella käyttämään. Ja maalta pääsee kaupunkiin myös junalla jos koulumatkat ja kauppareissut tuottaa muutoin ongelmia.

Millä junalla pääset suuresta osasta pikkukuntia minnekään; meilläkin päin rautatiekiskoja (toimivaa liikennettä) on 40 km:n päässä?

Limingan Jutkokylä on lähellä Oulua.

Siitä on kätevä kulkea koulussa Oulussa junalla.

Limingan läpi kulkee rata.

Vai kuinka?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Jos oot asunut maalla ikiaikoja, niin sitten varmasti tiedät, että on  sellaisia palveluita, jotka kuuluvat kunnalle ja sellaisia palveluita, jotka eivät kuulu. Jos puhutaan yksityisteistä, niin eihän niiden hoito kuulu kunnalle. Jos puhutaan kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, niin niiden hoitaminen taas kuuluu. Jos puhutaan valokuidusta, niin se taas ei ole kunnallinen palvelu (mutta esim. tänne on sellainen vedetty, ja se oli tietysti pitkä prosessi, ja vaati sen, että tietty määrä kylän talouksista sen ottaa, ja toki se maksoi liittyjille tietyn summan). Se taas, että koululainen joutuisi kävelemään 5 km, ei taida olla oikein laillista missään.

Että jos ottaa kantaa asioihin, kannattaa erottaa eri asiat toisistaan ja taas miettiä, mistä oikein puhuukaan.

Ap kirjoitti näin "Ensin muutetaan elämään ekologista elämää johonkin metsänperukoille, kuvitellaan että pottumaan kuokkimisella ollaan niin yhtä luonnon kanssa. Sitten lisäännytään ja yhtäkkiä pitääkin saada lapset kouluun jotenkin ja nettikin pitäisi olla ja viemäriliittymäkin olisi ihan kiva." Koulu on kunnan tarjoama palvelu, netti tai viemäri eivät. Joskus kannattaisi lukea, mitä ap kirjoitti.

Toiseksi perusopetuslain mukaan kunnan tulee järjestää koulukyyti vain yli 5 km matkoille ja tulkinta on, että sen 5 km voi kävellä tai pyöräillä, taksi voi kuljettaa vaikka vain 200 m matkan sen jälkeen.

Vierailija
32/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän perheen joka rakensi talon paikkaan josta haetaan taksilla kouluun. Nyt on jo 8 lapsi tulossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheen joka rakensi talon paikkaan josta haetaan taksilla kouluun. Nyt on jo 8 lapsi tulossa.

Luuletko sä, että koulutaksi on joku kauhean poikkeava asia, joka on kehitetty vain tätä perhettä varten?

Vierailija
34/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhutko sinä nyt veljestäni? Muutti vaimonsa kanssa keskelle korpea elämään omavaraisesti ja olihan se varmaan kesällä kivaa syödä nakuna mansikoita omalta pellolta, mutta auta armias kun tuli syksy! Ei kuulemma voinut nukkua, kun niin kylmä eikä käydä pesulla, kun peseytyminen piti tehdä ulkosaunassa. Ja sitten alkoi rutina siitä, kun kauppaan on 20 kilometriä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Jos oot asunut maalla ikiaikoja, niin sitten varmasti tiedät, että on  sellaisia palveluita, jotka kuuluvat kunnalle ja sellaisia palveluita, jotka eivät kuulu. Jos puhutaan yksityisteistä, niin eihän niiden hoito kuulu kunnalle. Jos puhutaan kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, niin niiden hoitaminen taas kuuluu. Jos puhutaan valokuidusta, niin se taas ei ole kunnallinen palvelu (mutta esim. tänne on sellainen vedetty, ja se oli tietysti pitkä prosessi, ja vaati sen, että tietty määrä kylän talouksista sen ottaa, ja toki se maksoi liittyjille tietyn summan). Se taas, että koululainen joutuisi kävelemään 5 km, ei taida olla oikein laillista missään.

Että jos ottaa kantaa asioihin, kannattaa erottaa eri asiat toisistaan ja taas miettiä, mistä oikein puhuukaan.

Ap kirjoitti näin "Ensin muutetaan elämään ekologista elämää johonkin metsänperukoille, kuvitellaan että pottumaan kuokkimisella ollaan niin yhtä luonnon kanssa. Sitten lisäännytään ja yhtäkkiä pitääkin saada lapset kouluun jotenkin ja nettikin pitäisi olla ja viemäriliittymäkin olisi ihan kiva." Koulu on kunnan tarjoama palvelu, netti tai viemäri eivät. Joskus kannattaisi lukea, mitä ap kirjoitti.

Toiseksi perusopetuslain mukaan kunnan tulee järjestää koulukyyti vain yli 5 km matkoille ja tulkinta on, että sen 5 km voi kävellä tai pyöräillä, taksi voi kuljettaa vaikka vain 200 m matkan sen jälkeen.

Minä en kommentoinut aloittajan viestiä, vaan sitä, joka lainasin. Mutta aloittajan viestiin pätee sama kommentti: mitään ei vinkumalla saa. Meidän kunnassa tuo koulukuljetuksen raja on paljon alhaisempi.

En kyllä edelleenkään tajua, mitä outoa on siinä, että lapset pitää saada kouluun. Opetuksen järjestäminen on vähän niin kuin yksi niistä kunnan keskeisimmistä tehtävistä.

Vierailija
36/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ikiaikoja asuneet tietävät, että jos haluaa  palvelun, vaikka valokuidun, niin maksaa sen itse. Voi olla enemmän kuin kallista, mutta valinta on oma. Sama tienpidon kanssa: tiekunta vastaa siitä ja jos haluaa jotain ekstraa, niin sitten maksaa sen itse. Koulukyydit eivät yleensä ole ongelma, lapsi voi hyvin kävellä 5 km siitä noin 17 km koulumatkastaan jne.

Kyse ei välttämättä ole edes syrjäseudusta, jo 70 km päässä Helsingistä on alueita, jotka täyttävät monin eri tavoin vastaavat kriteerit.

Mutta totta on, että näille muualta muuttaneille voi tulla yllätyksenä, että asiat eivät muutu heidän perheensä takia. Pihatietä ei tullakaan auraamaan maksutta, naapuri ei kuljetakaan kaupalle eikä lähellä asuva kaivinkokekuski teekään töitä kossupullopalkalla.

Jos oot asunut maalla ikiaikoja, niin sitten varmasti tiedät, että on  sellaisia palveluita, jotka kuuluvat kunnalle ja sellaisia palveluita, jotka eivät kuulu. Jos puhutaan yksityisteistä, niin eihän niiden hoito kuulu kunnalle. Jos puhutaan kevyen liikenteen väylien rakentamisesta, niin niiden hoitaminen taas kuuluu. Jos puhutaan valokuidusta, niin se taas ei ole kunnallinen palvelu (mutta esim. tänne on sellainen vedetty, ja se oli tietysti pitkä prosessi, ja vaati sen, että tietty määrä kylän talouksista sen ottaa, ja toki se maksoi liittyjille tietyn summan). Se taas, että koululainen joutuisi kävelemään 5 km, ei taida olla oikein laillista missään.

Että jos ottaa kantaa asioihin, kannattaa erottaa eri asiat toisistaan ja taas miettiä, mistä oikein puhuukaan.

Ap kirjoitti näin "Ensin muutetaan elämään ekologista elämää johonkin metsänperukoille, kuvitellaan että pottumaan kuokkimisella ollaan niin yhtä luonnon kanssa. Sitten lisäännytään ja yhtäkkiä pitääkin saada lapset kouluun jotenkin ja nettikin pitäisi olla ja viemäriliittymäkin olisi ihan kiva." Koulu on kunnan tarjoama palvelu, netti tai viemäri eivät. Joskus kannattaisi lukea, mitä ap kirjoitti.

Toiseksi perusopetuslain mukaan kunnan tulee järjestää koulukyyti vain yli 5 km matkoille ja tulkinta on, että sen 5 km voi kävellä tai pyöräillä, taksi voi kuljettaa vaikka vain 200 m matkan sen jälkeen.

Tuokin on hauska miten tuo koulukyyti juttu lasketaan. Meilläkin on linnuntietä järven yli koululle matkaa just 4.99 kilometriä niin lapsi ei saanut koulukyytiä. Tietä pitkin matkaa tuleekin sitten jo vänän päälle 12 kilometriä ja ollaan siksi tehty valituksia tavasta mitata koulumatkat linnuntienä jo usean vuoden ajan. Kohta lapsen koulu kuitenkin loppuu niin ei enää tarvitse murehtia.

Vierailija
37/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheen joka rakensi talon paikkaan josta haetaan taksilla kouluun. Nyt on jo 8 lapsi tulossa.

Luuletko sä, että koulutaksi on joku kauhean poikkeava asia, joka on kehitetty vain tätä perhettä varten?

Asun kaupungissa, lähimpään kouluun oli matkaa 900 m, mutta koska se homeisena on nyt käyttökiellossa, kuljetetaan lapsia 5 km 300m päähän siten, että suurin osa lapsista kävelee tai pyöräilee noin 4 km ja menee sitten taksilla.

Vierailija
38/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä ihmiset eivät tajua että esim koulukyyti ei ole itsestään selvyys. Tai vähintään lapsi joutuu kävelemään osan matkasta, taksi ei tule pihaan asti. Myöskään lumet eivät luo itse itseään. Ym ym.

Vierailija
39/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheen joka rakensi talon paikkaan josta haetaan taksilla kouluun. Nyt on jo 8 lapsi tulossa.

  Kunta saa valtionsosuudet 10 hengestä. Lähin koulukin pysyy pystyssä. Taksikuski saa töitä. Ehkä joku 8 lapsesta opiskelee vaikka lähihoitajaksi ja hoitaa sinuakin. 

Vierailija
40/59 |
16.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei maalle ole kovinkaan monta huuhaa tyyppiä muuttanut asumaan. Suurimmalla osalla maalle muuttaneista, ovat realiteetit hallussa.

Itse asun taas maalla, muutin tänne kun pääsen eläkkeelle. Kyllä tänne vielä ihmisiä lisääkin mahtuu. Mutta auto täällä on välttämätön!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kuusi