IS: ”Minut pistettiin pyytämään anteeksi kiusaajilta” – Nyt puhuvat kiusatut itse: Tämä kaikki Kiva koulu -ohjelmassa ei toimi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-opettajana voin sanoa tähän, että me olemme aika kädettömiä oikeasti tämän kiusaamisen suhteen. Monet kiusaajat ovat niin kovaluontoisia, etteivät koulun käytettävissä olevat keinot tehoa heihin. Monissa kouluissa on luovuttu jälki-istunnoistakin, koska se on "vanhanaikaista" ja "tehotonta". Joten ainoa rangaistus on kasvatuskeskustelu, joka on yhtä tyhjän kanssa, koska kiusaajat jättävät tulematta tai vain naureskelevat opettajille päin naamaa siellä kasvatuskeskustelussa. Tai sitten esittävät katuvaa, mutta jatkavat, koska tietävät, että mitään oikeaa rangaistusta ei voi tulla.

Koulusta erottamiseen päädytään käytännössä todella harvoin, ja sekin on täysin tehoton toimenpide, koska harva kiusaaja välittää koulunkäynnistään. Usein soppaan liittyy myös vanhemmat, jotka joko eivät välitä, eivät huolehdi lapsistaan tai kieltävät kategorisesti lapsensa olevan kiusaaja ja alkavat uhkailla opettajia ja rehtoria. 

Jos kiusaaminen halutaan saada oikeasti kuriin, kouluille tarvitaan todella paljon lisää kurinpitovaltuuksia. Tämä nykykoulun kädettömyys ja silmille hyppivät penskat olivat syy miksi itse jätin opettajan hommat. 

Ei jessus, sähän käytännössä myönnät, että kun tarvittavat toimet ei oo auttanu, niin ollaan sit oltu tekemättä mitään.

Vähän kun sen koulusiivoojan kommentti täällä, että joo kyllähän sitä kiusaamista näki, mut mitä siinä olis voinu tehdä..

Viis lapsista, kunhan henkilökunta ei liikaa rasitu.

Koulussa tehdään se, mitä nykyisten lakien puitteissa voidaan. Jos toimet eivät auta, ei ole oikein enempää tehtävissä. Poliisi ei ehdi eikä lastensuojelua yleensä kiinnosta. Opettajana en ole ottamassa kirjallista varoitusta tai potkuja sen vuoksi, että ylitän valtuuteni. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai koulumatkoilla tapahtuvaan kiusaamiseen ei koulun toimivalta yllä. Huoltajan on tehtävä rikosilmoitus ja toivottava, että poliisi ehtii tutkimaan.

TE olette siellä etulinjassa näkemässä mitä resursseja puuttuu tai mitkä lait estävät teitä auttamasta kiusattuja tehokkaasti. Vaatikaa ammattiliitoltanne ja lainsäätäjältä parannuksia älkääkä nostako käsiänne pystyyn tyyliin ”no eipä tälle oikein mitään voi”, kun kyseessä on näin äärimmäisen vakava lapsen koko kehityksen ja jopa elämän vaarantava asia.

Jotenkin järkyttävää lukea, kuinka opettajat nostavat kätensä pystyyn, kun tiedän, että oma lapseni meni kouluaikana usein väliin näihin kiusaamisiin. On sen luontoinen, ja sai kyllä kärsiä siitä.

Kiusaaja pitää panna aina ensin lähtemään koulusta tai työpaikasta, siitä se ongelman oikea ratkaisu saisi lähtölaukauksensa.

Nykyään, edelleen, valitettavasti tämä asia on ihan toisin päin.

En ymmärrä näitä "pitää yrittää hakata takaisin, jos kiusaajat hakkaavat".

Minä yritin tuota nuorena, mutta pienenä tyttönä ja isojen poikien kiusaamaksi nuo pojat vaan innostuivat siitä enemmän, että yritin työntää ja lyödä heitä takaisin ja sain vaan pahemmin turpaan. Yksi uhkasi tuoda puukon kouluun seuraavalla kerralla.

"Jotenkin järkyttävää lukea, kuinka opettajat nostavat kätensä pystyyn."

Järkyttävän raukkamaista ihmiseltä, jolla on kuitenkin oikeasti auktoriteettiasemaa tehdä jotain ongelmien korjaamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nais opettajat eivät uskalla puuttua itseään pitempien ja leveämpien teini poikien kiusaamiseen, nais opettajat eivät näe, eivät kuule mitään, en minäkään lyhyenä naisena ole uhka itseäni paljon pitempien teini poikien silmissä! Lisää mies opettajia ja lisää auktoriteettia kouluun!

Pois tuollaiset lässyttämiset ja järjestelmät!

Kuinkahan moni nuori tänäkin päivänä miettii itsemurhaa? :(

Ihan vain huomiona koulumaailmasta, jossa tuli pitkään työskenneltyä: todella usein kovimmat kurinpitäjät olivat nimenomaan naisia, koosta riippumatta. Kiukkuinen akka saa isonkin teinipojan kuriin. Lepsuimmat kurinpitäjät olivat miehiä, joilla oli usein oppilaiden kanssa sellainen naureskeleva "hyvä jätkä" -meininki. Ihmettelen aina tätä uskomusta, että miehet ovat parempia kurinpidossa, kun oma kokemukseni on aika lailla päinvastainen. Toki varmaan entisajan upseerimiesopettajat olivat erilaisia, mutta ei sellaisia enää ole. 

Tällainen muistikuva on omistakin kouluvuosista. Miesopettajat oli just niitä "hyviä jätkiä", jotka ottivat kaiken lepsusti ja naureskelivat häiriköiden tempauksille. Sitten oli pari todella auktoriteettista naista, joiden tunnilla kukaan ei pelleillyt tai hiiskunut.

Vierailija kirjoitti:

No se nyt on itsestäänselvä asia, ettei tuo KivaKoulu toimi. Se on aikuisten äkädeemisten kympintyttöjen aivopieru-unelmakuplaa, jossa he kuvitelmissaan saavat ratkaistua ikuisuusongelman jollain höpöhöpö-naminami-puuhastelulla. Ja varma Nobelin palkinto odottaa ihan just kohta nurkan takana.

Kympin tytöt osaa lyödä takaisin. Ne on ne kasin tytöt, jotka just ja just keplottelivat itsensä kouluun töihin, mutta eivät oikein pärjää työssään. Ja uskovat just johonkin KiVa Koulu -höpinöihin, joihin fiksut  kympin tytöt ei usko.

Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan 1980-1990-luvuilla. Kiusaaminen oli fyysistä ja henkistä, suljettiin kokonaan ryhmän ulkopuolelle. Kiusaaminen levisi siten, että siihen osallistui myös muiden luokkien oppilaat. Rehtorin kanta oli se, että minun pitää vaihtaa koulua, kun ei voi laittaa niin isoa kiusaajamäärää vaihtamaan koulua.

Opin kiusatun roolin, kun en muustakaan tiennyt ja syrjäydyin myös amiksessa ja AMK:ssa. Uhriuduin etukäteen, kun puuttui normaaliin sosiaaliseen elämään kuuluvat toimintamallit. En uskaltanut edes yrittää ystävystyä kenenkään kanssa, sillä olin oppinut olemaan ruma, halveksittu, kaikkien sylkykuppi ja nyrkkeilysäkki, jonka omaisuutta, kehoa ja psyykettä voi satuttaa. Voi, kun olisin saanut lapsena apua vähättelyn ja minun syyllistämisen sijaan. Olisin tarvinnut vähintäänkin psykologilta ja lastenpsykiatrialta apua, näin jälkikäteen mietittynä. Pahin, minkä sain aikuisen suusta kuulla, oli: "Pakkohan sussa on jotain vikaa olla, kun sua kiusataan." Tämä aikuinen oli oma äitini.

Tänä päivänä mulla on työ, jossa viihdyn ja maailman paras työyhteisö. Pääsin kiinni normaaliin elämään vasta 40-vuotiaana, kun nykyisessä työpaikassa aloitin.

Omaan poikaani kohdistui yläkoulussa vakavaa kiusaamista pienen kiusaajaporukan toimesta. Kiusaaminen sai niin isot mittasuhteet, että se täytti rikoksen tunnusmerkit. Koulu hoiti tilanteen todella hienosti. Liekö osuutta asiaan myös sillä, että koulun apulaisrehtori näki sattumalta, kun poikaani kuristettiin niin, että menetti tajuntansa. Tämä neljän kiusaajan porukka joutui vaihtamaan koulua (sääliksi kävi niiden kiulujen oppilaita, minne kiusaajat siirtyivät).

Nykyään poikani on lukion kakkosella ja haaveilee oikikseen pääsemisestä. Kiusaajista kaksi on tuomittu vankeuteen tapon yrityksestä (eri keissi, kuin poikaani kohdistunut) ja muista rikoksista. Kahden muun kiusaajan kohtalosta en tiedä mitään.

Poikani koulu oli ja on edelleen Kiva-koulu, mutta rehtori itse oli sitä mieltä, että vakavissa kiusaamistapauksissa Kiva-koulujärjestelmä on yhtä tyhjän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kovimmat kiusaajat ovat matkalla kahteen eri suuntaan: toiset johtotehtäviin, toiset kiven sisään.

Ainakin tämä reitti näyttää olleen pääsääntönä, kun palautan mieleeni oman kouluni kovisten kohtaloita.

Ilmeisesti Suomessa johtotehtävissä edelleen on melkoista valttia tietynlainen karskius ja empatiakyvyn puute.

Henkisen väkivallan käyttäjät johtotehtäviin, fyysisen väkivallan käyttäjät kiven sisään. Noin ainakin oman peruskouluporukkani kohdalla kävi.

Sekin on tietenkin totta, että osa naisopettajista ei pysty ainakaan mitään fyysistä uhkaa karskeihin pojankloppikiusaajiin muodostamaan. Jäljelle jää sitten se puhe, mutta kuten edellä on käynyt ilmi, sen vaikutukset jäävät kovimpien kundien kohdalla vähäisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nais opettajat eivät uskalla puuttua itseään pitempien ja leveämpien teini poikien kiusaamiseen, nais opettajat eivät näe, eivät kuule mitään, en minäkään lyhyenä naisena ole uhka itseäni paljon pitempien teini poikien silmissä! Lisää mies opettajia ja lisää auktoriteettia kouluun!

Pois tuollaiset lässyttämiset ja järjestelmät!

Kuinkahan moni nuori tänäkin päivänä miettii itsemurhaa? :(

Ihan vain huomiona koulumaailmasta, jossa tuli pitkään työskenneltyä: todella usein kovimmat kurinpitäjät olivat nimenomaan naisia, koosta riippumatta. Kiukkuinen akka saa isonkin teinipojan kuriin. Lepsuimmat kurinpitäjät olivat miehiä, joilla oli usein oppilaiden kanssa sellainen naureskeleva "hyvä jätkä" -meininki. Ihmettelen aina tätä uskomusta, että miehet ovat parempia kurinpidossa, kun oma kokemukseni on aika lailla päinvastainen. Toki varmaan entisajan upseerimiesopettajat olivat erilaisia, mutta ei sellaisia enää ole. 

Tällainen muistikuva on omistakin kouluvuosista. Miesopettajat oli just niitä "hyviä jätkiä", jotka ottivat kaiken lepsusti ja naureskelivat häiriköiden tempauksille. Sitten oli pari todella auktoriteettista naista, joiden tunnilla kukaan ei pelleillyt tai hiiskunut.

Mulla on taas eri kokemus. Entinen miesnyrkkeilijä oli kova luu yläkoulun reksinä. Alakoulussa isokokoinen miesopettaja nosteli kevyesti häiriköt korkean kaapin päälle häpeämään ja seuraamaan tuntia. Aikamoinen nöyryytys esiteinille. Ope oli ihan legenda, ei ollut ees mun ope, mutta jutut kulki.

"Henkisen väkivallan käyttäjät johtotehtäviin, fyysisen väkivallan käyttäjät kiven sisään. Noin ainakin oman peruskouluporukkani kohdalla kävi."

Elämässä pärjää mainiosti, kun toimii päinvastoin kuin psykologisissa oppaissa suositellaan. Näin itse näen tämän kaiken. Eli kiusaa, älä kuuntele toista, puhu päälle, mustamaalaa, juorua, käytä kyynärpäitäsi jne.

Mikä logiikka on laittaa vain kiusattu koulu-psykologin vastaanotolle, kun kiusaaminen tulee koulun tietoon? Nöyryytystä toisen perään istua odottamassa vuoroasi muiden pällistellessä.

Kiusaajat pääsevät jatkamaan koulunkäyntiään ilman mitään seuraamuksia tai psykologin kanssa tapaamista, aivan kuin syy olisi ainoastaan kiusatussa, joka joutuu käymään ties missä tapaamisissa. Täysin ilman omaa syytään.

Vierailija kirjoitti:

Sekin on tietenkin totta, että osa naisopettajista ei pysty ainakaan mitään fyysistä uhkaa karskeihin pojankloppikiusaajiin muodostamaan. Jäljelle jää sitten se puhe, mutta kuten edellä on käynyt ilmi, sen vaikutukset jäävät kovimpien kundien kohdalla vähäisiksi.

En tiedä onko lapset muuttuneet vai opettajat, mutta muistan kyllä näitä TODELLA kovan auktoriteetin omaavia naisopettajia, joiden tunneilla kukaan ei riehunut yhtä kertaa enempää. Samat huligaanit kyllä riehuivat muiden tunneilla - varsinkin niiden miesopettajien, jotka naureskelivat touhuille. Ei nämä naiset fyysistä kuria tietenkään käyttäneet, vaan heillä oli sellainen henkinen ote.

Vierailija kirjoitti:

Tunsiko tuo Koskelan koulun rehtori jonkun kiusaajan vanhemmat ? Miten on voinnut jatkua noin pitkää kiusaamista.Poika rupesi jo oireilee kun kiusaamista oli jatkunnut niin pitkään.Vetäytyy syrjään ja oli yksinään.

Sehän näissä kiusaamistilanteissa kouluyhteisön kohdalla tökkiikin.

Rankasti kiusattu nähdään ongelmallisena = kaikki on kiusatun syy. Eli juuri uhri kantaa sen sosiaalisen häpeän ja taakan. Kiusaajat pärjäävät, eivätkä valita opettajille = eivät aiheuta opettajille lisätyötä tai ongelmia. Eli todellisuudessa kiusatulla on vastassa ei vain varsinaiset kiusaajat vaan koko yhteisö. Opettajilla on varmasti kova tarve ihan tiedostamattakin pyrkiä siihen, että kiusaamista vähätellään. Kuvitellaan että näin päästään vähimmällä vaivalla.

Opettajien K-Ä-D-E-T-T-Ö-M-Y-Y-T-T-Ä

"Mikä logiikka on laittaa vain kiusattu koulu-psykologin vastaanotolle, kun kiusaaminen tulee koulun tietoon?"

Ei kai noin menetellä? Väärinhän se on/olisi kaikkien kannalta. Kiusajaahan se pitää/pitäisi kallonkutistajalle ohjata ekana.

Vierailija kirjoitti:

"Henkisen väkivallan käyttäjät johtotehtäviin, fyysisen väkivallan käyttäjät kiven sisään. Noin ainakin oman peruskouluporukkani kohdalla kävi."

Elämässä pärjää mainiosti, kun toimii päinvastoin kuin psykologisissa oppaissa suositellaan. Näin itse näen tämän kaiken. Eli kiusaa, älä kuuntele toista, puhu päälle, mustamaalaa, juorua, käytä kyynärpäitäsi jne.

Enpä tiedä. Varmasti menestyy ja saa rahaa, mutta aika surkeita tuollaiset ihmisinä yleensä mahdollisesta statusasemastaan huolimatta ovat. Ihmissuhteet eivät kestä, viina maistuu jne. Todelliset pyskopaatit tietysti erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on tietenkin totta, että osa naisopettajista ei pysty ainakaan mitään fyysistä uhkaa karskeihin pojankloppikiusaajiin muodostamaan. Jäljelle jää sitten se puhe, mutta kuten edellä on käynyt ilmi, sen vaikutukset jäävät kovimpien kundien kohdalla vähäisiksi.

En tiedä onko lapset muuttuneet vai opettajat, mutta muistan kyllä näitä TODELLA kovan auktoriteetin omaavia naisopettajia, joiden tunneilla kukaan ei riehunut yhtä kertaa enempää. Samat huligaanit kyllä riehuivat muiden tunneilla - varsinkin niiden miesopettajien, jotka naureskelivat touhuille. Ei nämä naiset fyysistä kuria tietenkään käyttäneet, vaan heillä oli sellainen henkinen ote.

Psykologinen silmä yhdistettynä luontaiseen karismaan ja ennen kaikkea periksiantamattomuuteen on näiden salaisuus. Eivät pakita missään tilanteessa, vaikka vastassa olisi mikä mörkö. Joillakin ihmisillä vain on tämä lahja. Muiden pitää harjoitella sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on tietenkin totta, että osa naisopettajista ei pysty ainakaan mitään fyysistä uhkaa karskeihin pojankloppikiusaajiin muodostamaan. Jäljelle jää sitten se puhe, mutta kuten edellä on käynyt ilmi, sen vaikutukset jäävät kovimpien kundien kohdalla vähäisiksi.

En tiedä onko lapset muuttuneet vai opettajat, mutta muistan kyllä näitä TODELLA kovan auktoriteetin omaavia naisopettajia, joiden tunneilla kukaan ei riehunut yhtä kertaa enempää. Samat huligaanit kyllä riehuivat muiden tunneilla - varsinkin niiden miesopettajien, jotka naureskelivat touhuille. Ei nämä naiset fyysistä kuria tietenkään käyttäneet, vaan heillä oli sellainen henkinen ote.

Lapset ovat ainakin osittain muuttuneet. Nykyisin on lapsia, joille naiset eivät ole kotona, koulussa eikä missään muuallakaan minkääntasoinen auktoriteetti. Lue rivien välistä.

Kyllä surulliseksi vetää. Varsinkin tämä, että kiusaajille ei saa tehdä mitään muuta kuin paapoa. Itse aikoinaan koulukiusattuna ja nyt 40 -vuotiaana äitinä totean vaan sen, että nämä kiusaajat ansaitsisivat, ihan oikeasti, saada TURPAAN. Miksi? Koska loputtomat palaverit kuraattoreiden, opettajien, lastensuojelun ynnä muiden kanssa on ihan höpö höpö paatuneille kiusaajille. Sanotaan että väkivalta ei ole ratkaisu, mutta kyllä se joskus on sanovat kukkahatut mitä tahansa.

90 -luvulla kun minua 13 -vuotiaana kiusattiin, niin muistan vieläkin, mitä kuraattori sanoi kun pyysin apua. "Mikset yritä vähän sopeutua joukkoon, vaikka vähän meikata". Mitä ihmettä?????? Ja nyt melkein 30 vuotta myöhemmin, MIKÄÄN ei ole muuttunut.