IS: ”Minut pistettiin pyytämään anteeksi kiusaajilta” – Nyt puhuvat kiusatut itse: Tämä kaikki Kiva koulu -ohjelmassa ei toimi

Päivänselväähän se on, ettei kiusaaja lopeta kiusaamista mitenkään muuten kuin rangaistuksen pelosta.

Vierailija kirjoitti:

Päivänselväähän se on, ettei kiusaaja lopeta kiusaamista mitenkään muuten kuin rangaistuksen pelosta.

Kaikki eivät lopeta edes silloin. Sellaiset tapaukset pitää eristää normaaleista lapsista omiin sosiopaattikouluihinsa, mieluiten jonnekin toiselle puolelle Suomea keskelle korpea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nais opettajat eivät uskalla puuttua itseään pitempien ja leveämpien teini poikien kiusaamiseen, nais opettajat eivät näe, eivät kuule mitään, en minäkään lyhyenä naisena ole uhka itseäni paljon pitempien teini poikien silmissä! Lisää mies opettajia ja lisää auktoriteettia kouluun!

Pois tuollaiset lässyttämiset ja järjestelmät!

Kuinkahan moni nuori tänäkin päivänä miettii itsemurhaa? :(

Ihan vain huomiona koulumaailmasta, jossa tuli pitkään työskenneltyä: todella usein kovimmat kurinpitäjät olivat nimenomaan naisia, koosta riippumatta. Kiukkuinen akka saa isonkin teinipojan kuriin. Lepsuimmat kurinpitäjät olivat miehiä, joilla oli usein oppilaiden kanssa sellainen naureskeleva "hyvä jätkä" -meininki. Ihmettelen aina tätä uskomusta, että miehet ovat parempia kurinpidossa, kun oma kokemukseni on aika lailla päinvastainen. Toki varmaan entisajan upseerimiesopettajat olivat erilaisia, mutta ei sellaisia enää ole. 

Tällainen muistikuva on omistakin kouluvuosista. Miesopettajat oli just niitä "hyviä jätkiä", jotka ottivat kaiken lepsusti ja naureskelivat häiriköiden tempauksille. Sitten oli pari todella auktoriteettista naista, joiden tunnilla kukaan ei pelleillyt tai hiiskunut.

Joo, minäkin muistan peruskoulun ajoilta miesopettajan, joka totesi oppilaiden kinasteluihinkin "No no no".

Alakoululla oli yksi naispuolinen erityisopettaja, joka kerran kilahti ja huusi "NYT PERHANA!!". Siihen taisi silloin koulupäiväkin päättyä. Enpä jälkikäteen ihmettele, että miksi opettaja päästi kirosanan suustaan, kun kyllästyi yhden poikalauman häiritsevään käytökseen.

Aikuisena olen tutustunut psykopaattiin (omien sanojensa mukaan) ja tiedän ettei tunteisiin ja järkeen vetoaminen toimi. Hän on tiettyjä ihmisiä kohtaan loputtoman säälimätön. Valmis vihaamaan ja halveksimaan kuolemaan asti. Toisia hän suosii ja ylentää.

Monet tietää että pahoja ihmisiä on, mutta suurin osa ei usko. Enemmistön tyhmyys ja hyväuskoisuus pilaa monen kiusatun tulevaisuuden.

"Kiusaajalle ainut toimiva terapia on se turpaan hakkaaminen kunnes taju lähtee..."

Hyvin rajulta kuulostaa. Tosi kovalta... En usko monenkaan edes harkitsevan tuollaista "vastalääkettä", vaikka olisi kuinka kiusattuna ollut.

Vierailija kirjoitti:

"Kiusaajalle ainut toimiva terapia on se turpaan hakkaaminen kunnes taju lähtee..."

Hyvin rajulta kuulostaa. Tosi kovalta... En usko monenkaan edes harkitsevan tuollaista "vastalääkettä", vaikka olisi kuinka kiusattuna ollut.

Minulla oli tuollaisia ajatuksia ja pahempiakin kiusaajiani kohtaan. Jäi ajatuksen tasolle samoin, kuin mietteet itsemu rhan tekemisestä. Pahimmissa ajatuksissani mietin, millä tavoin t a p a n kiusaajani. Niin nurkkaan ajettu olin, että tällaisia asioita mietin. Tuntui ajatustasolla olevan ainoita vaihtoehtoja päästä pois kiusattuna olemisesta. Koko peruskoulu oli yhtä helvettiä, eikä lukiossakaan ollut yhtään sen helpompaa, kun osa kiusaajista oli samassa lukiossa jatkamassa kiusaamistani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ysiluokkalainen tyttäreni on roteva rääväsuu. Aiemmin häntä kiusattiin niin ettei halunnut mennä kouluun ja kärsi itsetuhoisuudesta, mutta koulussa oikeasti autettiin näissä pulmissa ja terapiasta oli hyötyä.

Joku poika oli sitten mennyt rääpimään hänelle päätään ja kysynyt, haluaako tytär turpiin. Tyttö oli todennut:"Anna tulla vaan, katotaan miten käy. Luuletko sä olevasi kova kun hakkaat naisia?"

Toinen tilanne oli kun tytön ulkonäöstä oli kuittailtu. Tyttö oli kehottanut tätä kuittailijaa ja hänen mielipiteitään hankkimaan hotellihuoneen. 😁

Toki olen sanonut, että asiallisesti pitäisi käyttäytyä, mutta kun nykymaailmassa vaan tulee tilanteita, joissa on pakko ärähtää rumasti jos sillä pääsee vaikka uhkaavasta tilanteesta pois. Pitää myös opetella olemaan sietämättä minkäänlaista huonoa kohtelua vaikka sen pitäisi lähteä siitä, ettei kenenkään edes pitäisi kohdella toista huonosti.

Vähän sama kun se yksi äiti oli soittanut kiusaajan kotiin ja kiusaaminen loppui just siihen! Oli ollut hyvin tiukka asiasta.

Minunkin äitini sai oman lapsuuteni kiusaajan lopettamaan parilla tiukalla lauseella, samoin yläasteella ollessani. Äitini on edelleen pullantuoksuinen Muumimamma, mutta jos hän näkee tilanteen, jossa joku joutuu altavastaajaksi, pystyy hän saamaan pissit housuun isommaltakin mieheltä parilla sanalla. Ne kiusaajat, joita äitini ojensi, eivät uskaltaneet tulla enää kilometriä lähemmäs kotiamme, eikä äitini ole vieläkään kertonut, mitä heille oli sanonut.

Minulle taas on ollut tärkeää opettaa omalle lapselle empatiataitoja ja sitä, ettei hänellä ole mitään oikeutta tehdä kenellekään pahaa. Jos siihen ryhtyisi, rangaistus olisi ankara. Koulun kanssa olen yhteistyössä ollut ja jos tytär on rikkonut sääntöjä, olen koulun suuntaan viestinyt että tekevät kuten parhaaksi näkevät ja kotona puhutaan asiasta vielä toistamiseen.

Empatiataitojen opettaminen lähtee jo taaperoiästä, jolloin lapselle opetetaan, ettei toisen kädestä oteta leluja tai toista lyödä. En voi käsittää, miten se on niin vaikeaa joillekin vanhemmille. Yleensä eivät ole kotoaan saaneet siihen mallia kylläkään.

Perusopetusta koskevaan lakiin pitäisi saada pykälät koulussa tapahtuvasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Kuten täällä on fiksusti todettu, aikuisten kohdalla ei tulisi kuuloonkaan haukkuminen tai hakkaaminen vaan seurauksena saattaisivat olla jopa potkut. Toisaalta aikuisilla ei ole työskentelyvelvollisuutta samaan tapaan kuin lapsilla oppivelvollisuus, mutta ei se tarkoita sitä, että lapset täytyy pitää kouluissa vaikka tekisivät ties kenen elämästä h e l vettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nais opettajat eivät uskalla puuttua itseään pitempien ja leveämpien teini poikien kiusaamiseen, nais opettajat eivät näe, eivät kuule mitään, en minäkään lyhyenä naisena ole uhka itseäni paljon pitempien teini poikien silmissä! Lisää mies opettajia ja lisää auktoriteettia kouluun!

Pois tuollaiset lässyttämiset ja järjestelmät!

Kuinkahan moni nuori tänäkin päivänä miettii itsemurhaa? :(

Ihan vain huomiona koulumaailmasta, jossa tuli pitkään työskenneltyä: todella usein kovimmat kurinpitäjät olivat nimenomaan naisia, koosta riippumatta. Kiukkuinen akka saa isonkin teinipojan kuriin. Lepsuimmat kurinpitäjät olivat miehiä, joilla oli usein oppilaiden kanssa sellainen naureskeleva "hyvä jätkä" -meininki. Ihmettelen aina tätä uskomusta, että miehet ovat parempia kurinpidossa, kun oma kokemukseni on aika lailla päinvastainen. Toki varmaan entisajan upseerimiesopettajat olivat erilaisia, mutta ei sellaisia enää ole. 

Tällainen muistikuva on omistakin kouluvuosista. Miesopettajat oli just niitä "hyviä jätkiä", jotka ottivat kaiken lepsusti ja naureskelivat häiriköiden tempauksille. Sitten oli pari todella auktoriteettista naista, joiden tunnilla kukaan ei pelleillyt tai hiiskunut.

Mulla on taas eri kokemus. Entinen miesnyrkkeilijä oli kova luu yläkoulun reksinä. Alakoulussa isokokoinen miesopettaja nosteli kevyesti häiriköt korkean kaapin päälle häpeämään ja seuraamaan tuntia. Aikamoinen nöyryytys esiteinille. Ope oli ihan legenda, ei ollut ees mun ope, mutta jutut kulki.

Tuollaisia opettajia olisi pitänyt olla minunkin yläkoulussa, josta valmistuin noin 10 vuotta sitten. Olisi ehkä tepsinyt pariin luokkatoveriin, jotka kitisivät serkulleni tultuaan kuraattorin juttusilta, että mitä sinäkin menit lavertelemaan. Ehkäpä olisi molempia ruvennut pelottamaan sen jälkeen, jos joku kookkaampi mieospettaja olisi laittanut vaikka lipputankoon roikkumaan. Tosin toinen näistä pojista muuttui 8. luokalla ja alkoi tulla edes toimeen minun tai serkun kanssa, eikä alkanut enää huutamaan "hyi, hyi".

Etenkin toinen niistä oli pahempi, koska varmaan joka tunnilla hän muistutti serkulle kuinka "vammainen" (serkulla siis adhd ja lukihäiriö) olet ja milloin vaatteista ja ehkäpä ylipainosta, vaikkei se poika itsekään mikään adonis ollut. Tämäkin poika välillä oli tukiopetuksessa. Minun mielestä hänen paikka ei ollut pienryhmässä eikä isossa ryhmässäkään, vaan enemmänkin jossain tarkkailuluokassa. Pienryhmässäkin hän kiusasi jatkuvalla kuittailulla.

Kyllähän tämä kiusaaja pahimmasta päästä minullekin aukoi päätään, kun ujona ja pelokkaana koitin esittää kysymyksiä ryhmätyössä. Sen tapauksen jälkeen pari luokkalaista sekä rinnakkaisluokaltakin jotkut sanoi, että ihan "pska jätkä" hän on. Kyllähän hänellekin vihamiehiä riitti. Serkullani onneksi sentään oli paksu nahka toisin kuin itselläni. Nyt vaan nauraisin paskaisia, jos tulisi vastaan mieheni, joka on ammatiltaan vartija ja kohta varmaan tuleva poliisi, kanssa.