Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei ole minkäänlaista kykyä olla kohtelias ja mukava ihminen
15.02.2021 |
Olen saanut nyt kuudesta eri työpaikasta palautetta siitä että en ole mukava ja minua ei pysty lähestymään.
Ystäviä minulle ei ole ja heidän kanssaan on aina ollut tosi isoja vaikeuksia tulla juttuun.
Mieheni vitsailee jatkuvasti sillä että ole sosiaalisesti rajoittunut. Töksäyttelen aina törkyjä suusta ja en anna esim. Rakentavasti palautetta.
Itse en onnistunu muuttumaan. En tiedä mitä tekisin enää käytökselleni. Yritän olla hiljaa palavereissa, yritän olla sanomatta yhtään mitään. Silti aina joku pienikin sana mitä sanon, on väärin.
Loukkaan jatkuvasti ihmisiä ympärilläni, enkä saa asiaa loppumaan.
En enää suostu tapaamaan ketään uutta, koska tiedän että aiheutan kuitenkin lopulta mielipahaa. En näe enää vanhoja tuttuja, miehen sukulaisia. Se aiheuttaa niin paljon stressiä..
Olen todella masentunut siitä, että olen ihmisenä niin hankala ja kykenemätön soputumaan työpaikalle.
Ja siis minulla ei jatkettu kuukausi sitten koeaikaa, koska minun kanssa ei voi kommunikoida ja muut ei tule juttuun kanssani.
Tapanko itseni nyt vai heti?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni vaimo on kaltaisesi tyyppi. Hänellä ei ole ystäviä, eikä edes oma perhe häntä juuri jaksa. Isäni harkitsee välillä vakavasti eroa koska ei vaan jaksa siivota vaimonsa aiheuttamia ongelmia. Ihan selvä autismin spektrissä oleva nainen, mutta ei ole saanut tukea ja apua ajoissa niin kohta kuusikymppisenä on aivan mahdoton enää opetella uusia käytöstapoja. Tai no ehkä joku vuoden kestävä intensiivinen käytösterapia voisi auttaa. Minä en jaksa kuunnella enää kertaakaan miten paitani on hänen inhokkivärinsä tai että olen lihonut tai että lapsemme piirustus on naurettava. En kuitenkaan haluaisi ikinä hänen tappavan itseään.
Toivottavasti saisit ammattiapua On muuten laitonta jos työnantaja ei anna perusteluita työsuhteen lopettamiseen koeajalla, pyydä apua ammattiliitostasi.
Minä olen kuunnellut tuollaista 10037298729832923982323938982392 kertaa ihan pienestä lapsesta saakka.
Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotenkin jotain mistä minun pitäisi tuomita toinen ihminen vialliseksi, sairaaksi ja piruksi.
Ihan normaalia suomalaista kohtelua..
Se on ihan kumma kun itse on todellakin kuunnellut koko ikänsä miten kaikki minussa on pa*kaa, huonoa, tyhmää, rumaa, väärin, ja niellut ne kaikki, yrittäen muuttua, niin sitten kun itse sanoo pienenkin kritiikin jollekin ilman pehmittely lepertely lässytystä, saa sitten kuulla olevansa ihan hirviö ihminen.
En jaksa. Haistakaa kaikki lässyttäjät ja mielensä pahoittajat pitkä pitkä pitkä pska.
Tsemppiä sulle ap. En usko että olet edes mikään hirveä ihminen, vaan työpaikkasi on täynnä mulkeroita ja selkäänpuukottajia.
Sinun ei tarvitse lässyttää, leperrellä ja sössöttää aikuisille ihmisille, vaikka oletkin nainen. Et ole vastuussa heidän yliherkistä tunteistaan.
Pyydä irtisanomisestasi kunnollinen selvitys. Se on varmasti laiton.!
Älä alistu!
No sori nyt vaan sulle, mutta koeajalla saa purkaa työsuhteen. Ja jos haluaa, että työt jatkuisivat jossakin paikassa koeajan jälkeenkin, on nyt vaan ”alistuttava” työpaikan normeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä turpasi kiinni ja opettele käytöstavat.
Nuo taidot oppii tyhmäkin ihminen.
Käytöstavat ovat näyttelemistä. Todellinen luonne on ihan muuta.
Erit. työelämä on pääosin pelleilyä ja kusetusta. Pöntöille joutuu eniten pokkuroimaan.
Leikkimiseen menee työaikaa.
Työelämässä pitäisi olla sellainen luonnostaan p3rsettä nuolevainen tyyppi.
Aidot ihmiset eivät pärjää siellä teennäisten kieroilijoiden ja limanuljaskoiden viidakossa.
Toinen haitta voi olla se, jos oletkin selkeästi älykkäämpi kuin ne muut, mutta et tajua sitä, kun olet huonoitsetuntoinen. Ne idi00tit pitävät sinua joko uhkana tai kun eivät ymmärrä sinua, niin luulevat että sinä olet se tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Olet siinä määrin onnellisessa asemassa, että sinulla on puoliso. Hän lienee luotettava kumppani tässä asiassa. Kerrot hänelle miten iso ongelma tämä sinulle on. Kerrot kuinka tärkeää, ja miksi on tärkeää saada muutos tilanteeseen. Kerrot jopa itsemurha-ajatuksista, jos sinulla sellaisia todella on. Sen jälkeen pyydät ja vaadit, että puolisosi huomauttaa sinulle sosiaalisista tilanteista, joissa käyttäydyt huonosti. Mielellään välittömästi, kun olet jotain "väärällä tavalla" sanonut. Teet tämän saman vanhempiesi ja ystäviesi kanssa.
Yleisiä vinkkejä kommunikointiin. Sinun tulee olla aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen taustastaan, harrastuksistaan yms. Kaikki ei ole mielenkiintoista, mutta löydä jokaisesta ihmisestä pari asiaa, joista aidosti haluat itsekin tietää lisää. Sen jälkeen kerrot, antamalla ensin kehun: "Kuulin, että harrastat purjehdusta. Mielestäni tosi hieno laji, vaikken itse ole kokeillut. To-do listalla on kyllä jo hetken ollut. Kuinka vaikeaa purjehdusharrastuksessa alkuun pääseminen on?". Jos olet aito ja annat ihmisten kertoa omista mielenkiinnon kohteistansa, se puhuvat paljon. Esitä lisäkysymyksiä "Onko sinulla oma vene", "Minkälaisiin seikkoihin ensimmäistä venettä ostaessa tulee kiinnittää huomiota?". Heillä tulee hyvä olo sinun seurassasi.
Opettele käyttämään sanoja kuten "mielestäni, uskoakseni, nähdäkseni" sen sijaan että vain töksäytät näkemyksesi ikään kuin ainoana totuutena. Alusta kovat mielipiteesi kun arvioit toisten töitä: "Tämä on hieman suoraan sanottu, mutta keltainen väri on mielestäni aika lapsenomainen tässä.". Älä personoi kritiikkiäsi henkilöön, vaan käytä "me" sanavalintaa tai passiivia ( sinun työsi --> työ, sinun pitää --> meidän pitää). Kun annat negatiivista palautetta, aloita kehumalla: "Olen pääosin samaa mieltä kanssasi. Mielestäni tässä tulee kuitenkin myös....". "Näyttää tosi hyvältä, mutta huomasin käytettävyyden vaativan tällä alueella vielä parantamista.". Perustele mielipiteesi jollain ulkopuolisella seikalla: "Asiakkastyytyväisyys on aiemmin ollut korkeampi vaihtoehdolla A, joten en näe miksi meillä olisi erityistä tarvetta vaihtoehto B:en". Käytä sanaa kiitos tarpeeksi usein. Aina perustele näkemyksesi. Aina käytä täytesanoja ja kehu kritiikkiä antaessasi. Älä ikinä provsoidu toisten sanomisista tai tekemisistä.
Hymyile, naura, ole iloinen, jos pystyt. Sosialisoidu ja harrasta. Opi tuntemaan ihmisiä ja harjoittele kommunikointia. Toivottavasti tässä pitkässä setissä oli jotain hyödyllistä
Nepsyjuttuja minäkin veikkaan. Autisminkirjosta on yleensä kyse, kun vaikka koko luokka lapsia päättää, että yhdessä oppilaassa nyt on vaan kaikki vikana ja on jotenkin vääränlainen. Ne ovat sellaisia juttuja, ettei osaa mennä porukan mukana, olla samassa mielentilassa, päätellä, koska on oma vuoro puhua ja kuinka kauan, tai miten hyvin mikäkin puheenaihe mihinkin seuraan sopii. Valitettavasti aikuiselle ei yleensä tarjota kuntoutusta tällaisiin, mutta dg tai vähintään itseopiskelu voi parantaa itseymmärrystä.
Toisaalta: sellaiset projektit, joissa porukalla pohditaan työtapojen tehostamista ja yhteisen toimintakulttuurin pullonkauloja ihan avoimesti keskustellen, ovat oikeasti vaarallisia! Jokaisesta tuollaisesta näkemästäni on tullut pelkästään sanomista ja hirveät riidat, isosti.
Peräänkuulutan kyllä sitä, että uravalinta tai työpaikkojen valinta voi olla väärä. Itse sovellun tasan 50/50 eri aloille. Toisilta olen joutunut ottamaan jopa saikun, toisilla aloilla on ollut hiton helppoa.
Kannattaa miettiä näitä:
Onko ala tarpeeksi tekninen tai yksin tehtävää työtä, jolloin diibadaaba ja sosiaalinen hömppä jäisi vähemmälle?
Onko alalla (sori nyt vaan) liikaa keski-ikäisiä naisia, joille työ on sosiaalisen elämän jatke?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni vaimo on kaltaisesi tyyppi. Hänellä ei ole ystäviä, eikä edes oma perhe häntä juuri jaksa. Isäni harkitsee välillä vakavasti eroa koska ei vaan jaksa siivota vaimonsa aiheuttamia ongelmia. Ihan selvä autismin spektrissä oleva nainen, mutta ei ole saanut tukea ja apua ajoissa niin kohta kuusikymppisenä on aivan mahdoton enää opetella uusia käytöstapoja. Tai no ehkä joku vuoden kestävä intensiivinen käytösterapia voisi auttaa. Minä en jaksa kuunnella enää kertaakaan miten paitani on hänen inhokkivärinsä tai että olen lihonut tai että lapsemme piirustus on naurettava. En kuitenkaan haluaisi ikinä hänen tappavan itseään.
Toivottavasti saisit ammattiapua On muuten laitonta jos työnantaja ei anna perusteluita työsuhteen lopettamiseen koeajalla, pyydä apua ammattiliitostasi.
Minä olen kuunnellut tuollaista 10037298729832923982323938982392 kertaa ihan pienestä lapsesta saakka.
Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotenkin jotain mistä minun pitäisi tuomita toinen ihminen vialliseksi, sairaaksi ja piruksi.
Ihan normaalia suomalaista kohtelua..
Se on ihan kumma kun itse on todellakin kuunnellut koko ikänsä miten kaikki minussa on pa*kaa, huonoa, tyhmää, rumaa, väärin, ja niellut ne kaikki, yrittäen muuttua, niin sitten kun itse sanoo pienenkin kritiikin jollekin ilman pehmittely lepertely lässytystä, saa sitten kuulla olevansa ihan hirviö ihminen.
En jaksa. Haistakaa kaikki lässyttäjät ja mielensä pahoittajat pitkä pitkä pitkä pska.
Tsemppiä sulle ap. En usko että olet edes mikään hirveä ihminen, vaan työpaikkasi on täynnä mulkeroita ja selkäänpuukottajia.
Sinun ei tarvitse lässyttää, leperrellä ja sössöttää aikuisille ihmisille, vaikka oletkin nainen. Et ole vastuussa heidän yliherkistä tunteistaan.
Pyydä irtisanomisestasi kunnollinen selvitys. Se on varmasti laiton.!
Älä alistu!
No sori nyt vaan sulle, mutta koeajalla saa purkaa työsuhteen. Ja jos haluaa, että työt jatkuisivat jossakin paikassa koeajan jälkeenkin, on nyt vaan ”alistuttava” työpaikan normeihin.
EN PUHUNUT SINULLE VAAN AP:LLE!
Ap:lle suosittelisin hakeutumaan älykkäämpiin töihin ja jättämään vähä-älyiset matalapalkkaiset alat kokonaan teille kana-avoille ja kotkottajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni vaimo on kaltaisesi tyyppi. Hänellä ei ole ystäviä, eikä edes oma perhe häntä juuri jaksa. Isäni harkitsee välillä vakavasti eroa koska ei vaan jaksa siivota vaimonsa aiheuttamia ongelmia. Ihan selvä autismin spektrissä oleva nainen, mutta ei ole saanut tukea ja apua ajoissa niin kohta kuusikymppisenä on aivan mahdoton enää opetella uusia käytöstapoja. Tai no ehkä joku vuoden kestävä intensiivinen käytösterapia voisi auttaa. Minä en jaksa kuunnella enää kertaakaan miten paitani on hänen inhokkivärinsä tai että olen lihonut tai että lapsemme piirustus on naurettava. En kuitenkaan haluaisi ikinä hänen tappavan itseään.
Toivottavasti saisit ammattiapua On muuten laitonta jos työnantaja ei anna perusteluita työsuhteen lopettamiseen koeajalla, pyydä apua ammattiliitostasi.
Minä olen kuunnellut tuollaista 10037298729832923982323938982392 kertaa ihan pienestä lapsesta saakka.
Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotenkin jotain mistä minun pitäisi tuomita toinen ihminen vialliseksi, sairaaksi ja piruksi.
Ihan normaalia suomalaista kohtelua..
Se on ihan kumma kun itse on todellakin kuunnellut koko ikänsä miten kaikki minussa on pa*kaa, huonoa, tyhmää, rumaa, väärin, ja niellut ne kaikki, yrittäen muuttua, niin sitten kun itse sanoo pienenkin kritiikin jollekin ilman pehmittely lepertely lässytystä, saa sitten kuulla olevansa ihan hirviö ihminen.
En jaksa. Haistakaa kaikki lässyttäjät ja mielensä pahoittajat pitkä pitkä pitkä pska.
Tsemppiä sulle ap. En usko että olet edes mikään hirveä ihminen, vaan työpaikkasi on täynnä mulkeroita ja selkäänpuukottajia.
Sinun ei tarvitse lässyttää, leperrellä ja sössöttää aikuisille ihmisille, vaikka oletkin nainen. Et ole vastuussa heidän yliherkistä tunteistaan.
Pyydä irtisanomisestasi kunnollinen selvitys. Se on varmasti laiton.!
Älä alistu!
On ikävää, että olet saanut kuulla asiattomia ja ilkeitä kommentteja itsestäsi niin paljon. Se katkeroittaa ja saa kenet tahansa puolustuskannalle helposti. Kuitenkin tuo, että vaikutat nimittävän asiallista ja hienotunteista palautteen antoa "lässytykseksi, lepertelyksi ja sössöttämiseksi" ei anna sinusta valitettavasti kovin kypsää vaikutelmaa. Normaali tahdikas kommunikointi ei ole vastuun ottamista toisten "yliherkistä tunteista". Minusta suomalaisessa vuorovaikutuskulttuurissa on edelleen petrattavaa siinä, että ymmärrettäisiin se, että empatia ja diplomaattisuus eivät sulje pois jämäkkyyttä ja rajojen vetämistä. Yleensä ihmiset saadaan kuuntelemaan paremmin silloin, kun asia esitetään rakentavasti ja syy-seuraussuhteita avaten pelkän virheiden osoittelun sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen varmasti myös vaikea ja veemäinen joidenkin mielestä. En siedä sellaista yltiöpäistä yksinkertaisuutta tai sitä, että asioista tehdään vaikeampia mitä ne oikeasti onkaan. En pysty aina pidättelemään itseäni ja saatan töksäyttää suoraan, jos joku vaikuttaa ihan järjettömältä. Monesti naisilla on juurikin tapana olla asioista, kuin asioista sellaisia ylihysteerisiä ja oikein tekemällä tehdään asioista haastavaa...
Töissä on juuri tuota. Kukaan ei ota mitään vastuuta mistään ja tehdään vaan sen vaikeimman kautta ja jos ensiksi huomauttaa nätisti, että "hei, ei sitä nyt noin monen mutkan kautta kannata tehdä", niin hetken mutistaan jotain "joo joo juu niin" ja hetken päästä on taas sama ongelma edessä ja peukalo keskellä kämmentä ja hyperventiloidaan, niin sitten saatan jo jotain töksäyttää, jos se vaikuttaa minuun jotenkin. Pomo ei ole minua asiasta kuitenkaan ikinä sättinyt, päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni vaimo on kaltaisesi tyyppi. Hänellä ei ole ystäviä, eikä edes oma perhe häntä juuri jaksa. Isäni harkitsee välillä vakavasti eroa koska ei vaan jaksa siivota vaimonsa aiheuttamia ongelmia. Ihan selvä autismin spektrissä oleva nainen, mutta ei ole saanut tukea ja apua ajoissa niin kohta kuusikymppisenä on aivan mahdoton enää opetella uusia käytöstapoja. Tai no ehkä joku vuoden kestävä intensiivinen käytösterapia voisi auttaa. Minä en jaksa kuunnella enää kertaakaan miten paitani on hänen inhokkivärinsä tai että olen lihonut tai että lapsemme piirustus on naurettava. En kuitenkaan haluaisi ikinä hänen tappavan itseään.
Toivottavasti saisit ammattiapua On muuten laitonta jos työnantaja ei anna perusteluita työsuhteen lopettamiseen koeajalla, pyydä apua ammattiliitostasi.
Minä olen kuunnellut tuollaista 10037298729832923982323938982392 kertaa ihan pienestä lapsesta saakka.
Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotenkin jotain mistä minun pitäisi tuomita toinen ihminen vialliseksi, sairaaksi ja piruksi.
Ihan normaalia suomalaista kohtelua..
Se on ihan kumma kun itse on todellakin kuunnellut koko ikänsä miten kaikki minussa on pa*kaa, huonoa, tyhmää, rumaa, väärin, ja niellut ne kaikki, yrittäen muuttua, niin sitten kun itse sanoo pienenkin kritiikin jollekin ilman pehmittely lepertely lässytystä, saa sitten kuulla olevansa ihan hirviö ihminen.
En jaksa. Haistakaa kaikki lässyttäjät ja mielensä pahoittajat pitkä pitkä pitkä pska.
Tsemppiä sulle ap. En usko että olet edes mikään hirveä ihminen, vaan työpaikkasi on täynnä mulkeroita ja selkäänpuukottajia.
Sinun ei tarvitse lässyttää, leperrellä ja sössöttää aikuisille ihmisille, vaikka oletkin nainen. Et ole vastuussa heidän yliherkistä tunteistaan.
Pyydä irtisanomisestasi kunnollinen selvitys. Se on varmasti laiton.!
Älä alistu!
No sori nyt vaan sulle, mutta koeajalla saa purkaa työsuhteen. Ja jos haluaa, että työt jatkuisivat jossakin paikassa koeajan jälkeenkin, on nyt vaan ”alistuttava” työpaikan normeihin.
EN PUHUNUT SINULLE VAAN AP:LLE!
Ap:lle suosittelisin hakeutumaan älykkäämpiin töihin ja jättämään vähä-älyiset matalapalkkaiset alat kokonaan teille kana-avoille ja kotkottajille.
Sinä kyllä itse vastasit viestilläsi jonkun muun kirjoitukseen..🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:ssa ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan hän voi todellakin olla huonoitsetuntoisena, mutta korkeasti älykkäänä ihan väärissä työpaikoissa.
Matalapalkka-alat ovat täynnä kaikenmailman hönöjä ja kieroilija-akkoja omituisine hiekkalaatikkoleikkeineen.
Siellä voi olla ihan mahdollista antaa potkut toiselle, kun sähköpostissa oli aggressiivinen kysymysmerkki ja se jotain Pirkkoliisaa itketti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni vaimo on kaltaisesi tyyppi. Hänellä ei ole ystäviä, eikä edes oma perhe häntä juuri jaksa. Isäni harkitsee välillä vakavasti eroa koska ei vaan jaksa siivota vaimonsa aiheuttamia ongelmia. Ihan selvä autismin spektrissä oleva nainen, mutta ei ole saanut tukea ja apua ajoissa niin kohta kuusikymppisenä on aivan mahdoton enää opetella uusia käytöstapoja. Tai no ehkä joku vuoden kestävä intensiivinen käytösterapia voisi auttaa. Minä en jaksa kuunnella enää kertaakaan miten paitani on hänen inhokkivärinsä tai että olen lihonut tai että lapsemme piirustus on naurettava. En kuitenkaan haluaisi ikinä hänen tappavan itseään.
Toivottavasti saisit ammattiapua On muuten laitonta jos työnantaja ei anna perusteluita työsuhteen lopettamiseen koeajalla, pyydä apua ammattiliitostasi.
Minä olen kuunnellut tuollaista 10037298729832923982323938982392 kertaa ihan pienestä lapsesta saakka.
Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotenkin jotain mistä minun pitäisi tuomita toinen ihminen vialliseksi, sairaaksi ja piruksi.
Ihan normaalia suomalaista kohtelua..
Se on ihan kumma kun itse on todellakin kuunnellut koko ikänsä miten kaikki minussa on pa*kaa, huonoa, tyhmää, rumaa, väärin, ja niellut ne kaikki, yrittäen muuttua, niin sitten kun itse sanoo pienenkin kritiikin jollekin ilman pehmittely lepertely lässytystä, saa sitten kuulla olevansa ihan hirviö ihminen.
En jaksa. Haistakaa kaikki lässyttäjät ja mielensä pahoittajat pitkä pitkä pitkä pska.
Tsemppiä sulle ap. En usko että olet edes mikään hirveä ihminen, vaan työpaikkasi on täynnä mulkeroita ja selkäänpuukottajia.
Sinun ei tarvitse lässyttää, leperrellä ja sössöttää aikuisille ihmisille, vaikka oletkin nainen. Et ole vastuussa heidän yliherkistä tunteistaan.
Pyydä irtisanomisestasi kunnollinen selvitys. Se on varmasti laiton.!
Älä alistu!
Yli kuusi irtisanomista. Ei se kuule kiillottamalla muutu miksikään.
Sinulta ei kukaan kysyny mitään, mene kiillottelemaan sitä ku*linnuppiasi jonnekin muualle.
Ja taas löytyi se, mikä todistaa argumenttini;
"Sinä olet ihan normaali nainen. Töykeys ja vi t tumai suu s on teille ominaista. Kestämisiä miehellesi.
Mitä kehuttavaa luonteessasi on, jos joka paikassa törmätään sinun luonnevikaasi? Ovatko ihan kaikki muut väärässä?"
Kiitos sinulle luonnevikainen pönttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:ssa ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan hän voi todellakin olla huonoitsetuntoisena, mutta korkeasti älykkäänä ihan väärissä työpaikoissa.
Matalapalkka-alat ovat täynnä kaikenmailman hönöjä ja kieroilija-akkoja omituisine hiekkalaatikkoleikkeineen.
Siellä voi olla ihan mahdollista antaa potkut toiselle, kun sähköpostissa oli aggressiivinen kysymysmerkki ja se jotain Pirkkoliisaa itketti.
Miksi musta jotenkin tuntuu, että sinä et ole työelämässä. Et edes matalapalkka-alalla saati missään muuallakaan.
Luultavasti sulla on asprger. Googlaa, että kuulostaako tutulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni vaimo on kaltaisesi tyyppi. Hänellä ei ole ystäviä, eikä edes oma perhe häntä juuri jaksa. Isäni harkitsee välillä vakavasti eroa koska ei vaan jaksa siivota vaimonsa aiheuttamia ongelmia. Ihan selvä autismin spektrissä oleva nainen, mutta ei ole saanut tukea ja apua ajoissa niin kohta kuusikymppisenä on aivan mahdoton enää opetella uusia käytöstapoja. Tai no ehkä joku vuoden kestävä intensiivinen käytösterapia voisi auttaa. Minä en jaksa kuunnella enää kertaakaan miten paitani on hänen inhokkivärinsä tai että olen lihonut tai että lapsemme piirustus on naurettava. En kuitenkaan haluaisi ikinä hänen tappavan itseään.
Toivottavasti saisit ammattiapua On muuten laitonta jos työnantaja ei anna perusteluita työsuhteen lopettamiseen koeajalla, pyydä apua ammattiliitostasi.
Minä olen kuunnellut tuollaista 10037298729832923982323938982392 kertaa ihan pienestä lapsesta saakka.
Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotenkin jotain mistä minun pitäisi tuomita toinen ihminen vialliseksi, sairaaksi ja piruksi.
Ihan normaalia suomalaista kohtelua..
Se on ihan kumma kun itse on todellakin kuunnellut koko ikänsä miten kaikki minussa on pa*kaa, huonoa, tyhmää, rumaa, väärin, ja niellut ne kaikki, yrittäen muuttua, niin sitten kun itse sanoo pienenkin kritiikin jollekin ilman pehmittely lepertely lässytystä, saa sitten kuulla olevansa ihan hirviö ihminen.
En jaksa. Haistakaa kaikki lässyttäjät ja mielensä pahoittajat pitkä pitkä pitkä pska.
Tsemppiä sulle ap. En usko että olet edes mikään hirveä ihminen, vaan työpaikkasi on täynnä mulkeroita ja selkäänpuukottajia.
Sinun ei tarvitse lässyttää, leperrellä ja sössöttää aikuisille ihmisille, vaikka oletkin nainen. Et ole vastuussa heidän yliherkistä tunteistaan.
Pyydä irtisanomisestasi kunnollinen selvitys. Se on varmasti laiton.!
Älä alistu!
On ikävää, että olet saanut kuulla asiattomia ja ilkeitä kommentteja itsestäsi niin paljon. Se katkeroittaa ja saa kenet tahansa puolustuskannalle helposti. Kuitenkin tuo, että vaikutat nimittävän asiallista ja hienotunteista palautteen antoa "lässytykseksi, lepertelyksi ja sössöttämiseksi" ei anna sinusta valitettavasti kovin kypsää vaikutelmaa. Normaali tahdikas kommunikointi ei ole vastuun ottamista toisten "yliherkistä tunteista". Minusta suomalaisessa vuorovaikutuskulttuurissa on edelleen petrattavaa siinä, että ymmärrettäisiin se, että empatia ja diplomaattisuus eivät sulje pois jämäkkyyttä ja rajojen vetämistä. Yleensä ihmiset saadaan kuuntelemaan paremmin silloin, kun asia esitetään rakentavasti ja syy-seuraussuhteita avaten pelkän virheiden osoittelun sijaan.
Minusta asiallista palautteen antoa ei tarvitse myöskään väittää tarpeettomasti asiattomaksi ja töksäytteleväksikään.
Tarkoitan tuolla lässyttelyllä, lepertelyllä ja sössöttämisellä sitä, kun et voi sähköpostissa kysyä:
"Hei! Mitähän minun olisi nyt tarkoitus tehdä asian x kanssa, kun tässä on asia c, z ristiriidassa sen kanssa?"
Vaan pitää se esittää jotenkin v i tun kukkasien, sydämien ja anteeksi pyytelyjen kerra ja tsemppihaleilla höystettynä.
Ei kaikki oikeasti jaksa ja kykene sellaiseen, se on niin oksettavaa ja ällöttävää, ette hermot menee siinä.
Jos et kontrolloi muita jotenkin ikävästi, ole ahdasmielinen tai dominoi huomaamatta, ei vääräkään sana ole välttämättä ongelma, vaan vahinko. Saattaa olla että sinunlaisia on toisella paikkakunnalla suomessa tai ulkomailla, ehkä osuit vaan väärään työpaikkaan tai alueelle. Vähäsanaisuus on hyvä asia jos ei ole rennossa ilmapiirissä tai paikassa. Jospa vielä hakee toisenlaista seuraa tai paikkaa jossa on paremmin asiat. Ovatko ne muut sittenkin kireitä? Tai ilmapiiri väärä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ssa ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan hän voi todellakin olla huonoitsetuntoisena, mutta korkeasti älykkäänä ihan väärissä työpaikoissa.
Matalapalkka-alat ovat täynnä kaikenmailman hönöjä ja kieroilija-akkoja omituisine hiekkalaatikkoleikkeineen.
Siellä voi olla ihan mahdollista antaa potkut toiselle, kun sähköpostissa oli aggressiivinen kysymysmerkki ja se jotain Pirkkoliisaa itketti.
Miksi musta jotenkin tuntuu, että sinä et ole työelämässä. Et edes matalapalkka-alalla saati missään muuallakaan.
Siksi sinusta tuntuu siltä, kun ajattelet ihmisistä omien ennakkoluulojesi perusteella mahdollisimman inhottavasti. Itsestäsi ajattelet että olet loisto tyyppi ja paras.
No minun työtilanteestani sinun ajattelmasi eivät kerro mitään, vaan ne kertovat sinusta kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ssa ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan hän voi todellakin olla huonoitsetuntoisena, mutta korkeasti älykkäänä ihan väärissä työpaikoissa.
Matalapalkka-alat ovat täynnä kaikenmailman hönöjä ja kieroilija-akkoja omituisine hiekkalaatikkoleikkeineen.
Siellä voi olla ihan mahdollista antaa potkut toiselle, kun sähköpostissa oli aggressiivinen kysymysmerkki ja se jotain Pirkkoliisaa itketti.
Miksi musta jotenkin tuntuu, että sinä et ole työelämässä. Et edes matalapalkka-alalla saati missään muuallakaan.
Siksi sinusta tuntuu siltä, kun ajattelet ihmisistä omien ennakkoluulojesi perusteella mahdollisimman inhottavasti. Itsestäsi ajattelet että olet loisto tyyppi ja paras.
No minun työtilanteestani sinun ajattelmasi eivät kerro mitään, vaan ne kertovat sinusta kaiken.
Eli olin oikeassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ssa ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan hän voi todellakin olla huonoitsetuntoisena, mutta korkeasti älykkäänä ihan väärissä työpaikoissa.
Matalapalkka-alat ovat täynnä kaikenmailman hönöjä ja kieroilija-akkoja omituisine hiekkalaatikkoleikkeineen.
Siellä voi olla ihan mahdollista antaa potkut toiselle, kun sähköpostissa oli aggressiivinen kysymysmerkki ja se jotain Pirkkoliisaa itketti.
Miksi musta jotenkin tuntuu, että sinä et ole työelämässä. Et edes matalapalkka-alalla saati missään muuallakaan.
Hei Pirkkoliisa. Ikävä että kalikka kalahti ja joudut niin usein itkemään.
Jos kaikista kuudesta työpaikasta on tullut samanlaista palautetta, niin on varmasti hyvä pysähtyä miettimään, mikä omassa kommunikointityylissä sakkaa ja mitä sille voi tehdä. On paljon työyhteisöjä, joissa kaadetaan kaikki turhaumat ja ärsytykset jonkun summamutikassa valitun syntipukin niskaan mutta aina kyse ei ole pelkästään siitä.
Ap:lle vinkki, että älä ajattele asiaa niin, että miten oppisit olemaan mahdollisimman "kohtelias ja mukava" ihminen. Lähesty asiaa mieluummin siitä kulmasta, miten oppisit kommunikoimaan niin, että tulet ymmärretyksi ja muut haluavat kuulla sen, mitä sinulla on sanottavaa. Jos alat kamalasti stressata siitä, että sinun pitäisi olla "mukava ihminen", se luo sinulle lisää paineita ja kelpaamattomuuden tunteita. Pyri erottamaan käytöksesi persoonastasi. Tarkastele sitä samalla tavalla, kuin vaikka auton epäkunnossa olevia tuulilasinpyyhkimiä. Määrittävätkö nuo kenkkuilevat pyyhkimet sen, miten arvokas ja hyvä auto muuten on? Eivät tietenkään. Sinunkin käytöksesi todennäköisesti kaipaa hieman korjaamista mutta se ei silti tarkoita sitä, että olisit ihmisenä kelvoton ja rikki.
Sinulta ei kukaan kysyny mitään, mene kiillottelemaan sitä ku*linnuppiasi jonnekin muualle.