Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei ole minkäänlaista kykyä olla kohtelias ja mukava ihminen
15.02.2021 |
Olen saanut nyt kuudesta eri työpaikasta palautetta siitä että en ole mukava ja minua ei pysty lähestymään.
Ystäviä minulle ei ole ja heidän kanssaan on aina ollut tosi isoja vaikeuksia tulla juttuun.
Mieheni vitsailee jatkuvasti sillä että ole sosiaalisesti rajoittunut. Töksäyttelen aina törkyjä suusta ja en anna esim. Rakentavasti palautetta.
Itse en onnistunu muuttumaan. En tiedä mitä tekisin enää käytökselleni. Yritän olla hiljaa palavereissa, yritän olla sanomatta yhtään mitään. Silti aina joku pienikin sana mitä sanon, on väärin.
Loukkaan jatkuvasti ihmisiä ympärilläni, enkä saa asiaa loppumaan.
En enää suostu tapaamaan ketään uutta, koska tiedän että aiheutan kuitenkin lopulta mielipahaa. En näe enää vanhoja tuttuja, miehen sukulaisia. Se aiheuttaa niin paljon stressiä..
Olen todella masentunut siitä, että olen ihmisenä niin hankala ja kykenemätön soputumaan työpaikalle.
Ja siis minulla ei jatkettu kuukausi sitten koeaikaa, koska minun kanssa ei voi kommunikoida ja muut ei tule juttuun kanssani.
Tapanko itseni nyt vai heti?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
En usko, että olet noin vaikea ihminen. Sinusta ei tule nytkään ollenkaan vaikea kuva. Pohdiskelet ja suret, kykenet itsekritiikkiinkin. Yllättävän moni ei.
Jos et sopeudu paskoihin yhteisöihin, kenen vika se on? Totuus lienee tämän ja saamasi palautteen välimaastossa. Sinulla on joitain haasteita ja nämä työyhteisötkin ovat olleet enemmän tai vähemmän haastavia.
Aspergeria itsekin veikkaan. Kun et opi etkä ymmärrä. Jos tämä on dg, se ei ole yhtään sinun vikasi, olet vain meihin neurotyypillisiin verraten hiukan toisin rakennettu :)
Tsemppiä elämääsi!
Kiva että ihmismäisyyteni välittyi edes vähän. Työyhteisöt on ollut vaikeita viime vuosina. En ole löytänyt sellaista yhteisöä mihin minä sopisin, mutta alkaa vain vahvasti tuntua siltä että kaikki vika on minussa.
Tästä keskustelusta on ollut paljon apua ja aion tehdä nämä Asperger tms testit, jos vaikka olisi lieviä piirteitä ja voisin hakeutua terapiaan :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juurikin tää. Jos olet ratkaisukeskeinen, porukka alkaa hylkiä. Tai jos olet pätevä. Ja ennen kaikkea jos olet as-piirteinen etkä ole kiinnostunut työpaikan sosiaalisista kuvioista ja arvojärjestyksestä.
Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia kuin ap:lla. Edellinen pomoni oli täysi k-pää ja purki (onneksi) työsopimukseni koeajalla, koska en sovi yrityksen ilmapiiriin ja minussa "särähti korvaan pari juttua". Ei kuitenkaan suostunut työntekijänä kehittymiseni kannalta kertomaan, mitkä ne jutut olivat. Sellainen on kiusaamista ja niin ap:nkin kohdalla. Vallankäyttöä.
Olen tehnyt paljon kausitöitä lyhyillä soppareilla ja vaikka menen paikkoihin ihan samana omana itsenäni, kohtelu riippuu työpaikasta. Toisissa minut on suljettu ulkopuolelle ja pidetty hankalana. Toisissa olen ollut erittäin pidetty työntekijä ja saanut pitkäaikaisia ystäviäkin.
Kannattaa tietenkin aina pyrkiä jalostamaan luonnettaan mutta mun vaisto sanoo, että ap on ihan asiallinen tyyppi, jolla on käynyt huono tuuri työpaikkojen suhteen.
Kiva kuulla että samanlaisia kokemuksia. Juuri näitä fiiliksiä minulla on. Yritin saada tietoa esimerkkejä mitä olen tehnyt väärin ja ainoa mitä sanottiin "kommunikaatiossa puutteita" ja että muutama työtoveri ei tule juttuun kanssani. Mikä on jännä kun ei me edes toimistolla olla ja työnkuvani on sellainen ettei siinä kauheasti muiden kanssa jutella. En saanut mitään konkreettisia esimerkkejä mitä olen tehnyt väärin. Koen sen hyvin epäreiluna, eikä kehitä minua työntekijänä laisinkaan.
Ymmärtäisin jos tekisin työni huonosti, mutta siitä saan kehuja ja nytkin kehuttiin että olen tehnyt työni todella hyvin.
Kiitos sulle kommentista. Piristi :) ap
Ap, älä edes mieti itsemurhaa! Kirjoitustesi perusteella olet älykäs ja tunteva ihminen. Tuo töksäyttely voi tosiaan olla neuroperäistä. Apua on saatavilla, mutta saatat joutua vaatimaan sitä - älä anna periksi! <3
Liika suorapuheisuus koetaan usein uhkaavana, ärsyttävänä ja ylimielisenä. Vaikka arvostelisi tekemistä tai asiaa, ihmiset ottavat sen helposti itseensä. Palautetta voi (ja pitää) kääriä vähän kauniimpaan pakettiin. Kannattaa aina löytää jotain hyvää, ja sitten vasta antaa kritiikki. Esimerkiksi tähän tyyliin:
-Olet selvästi käyttänyt paljon vaivaa ja ajatusta tähän raporttiin ja tässä on huomioitu paljon hyviä asioita. Tuli mieleen, voisiko tätä asiaa X vielä vähän tarkentaa? Minusta tähän voisi lisätä myös asian Y, mitä mieltä muut olette? vs. Tästä raportista puuttuu X ja Y.
-Minusta nämä tiimipalaverit ovat hyödyllisiä. Olisi hyvä, jos saisimme vähän enemmän tietoa, mitä firmassa tapahtuu muutenkin. Varsinkin nyt, kun ollaan etätöissä, eikä nähdä toisiamme niin usein. Voisimmeko tehdä yhdessä tälle asialle jotakin? vs. Kommunikaatio tässä firmassa ei toimi lainkaan.
Näitä asioita voi opetella, tiedän sen omasta kokemuksesta. :)
Tsemppiä! Kuulostat hyvältä tyypiltä, kunhan vaan oppii sut tuntemaan ja pääsee kriittisen kuoren alle. <3
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä edes mieti itsemurhaa! Kirjoitustesi perusteella olet älykäs ja tunteva ihminen. Tuo töksäyttely voi tosiaan olla neuroperäistä. Apua on saatavilla, mutta saatat joutua vaatimaan sitä - älä anna periksi! <3
Liika suorapuheisuus koetaan usein uhkaavana, ärsyttävänä ja ylimielisenä. Vaikka arvostelisi tekemistä tai asiaa, ihmiset ottavat sen helposti itseensä. Palautetta voi (ja pitää) kääriä vähän kauniimpaan pakettiin. Kannattaa aina löytää jotain hyvää, ja sitten vasta antaa kritiikki. Esimerkiksi tähän tyyliin:
-Olet selvästi käyttänyt paljon vaivaa ja ajatusta tähän raporttiin ja tässä on huomioitu paljon hyviä asioita. Tuli mieleen, voisiko tätä asiaa X vielä vähän tarkentaa? Minusta tähän voisi lisätä myös asian Y, mitä mieltä muut olette? vs. Tästä raportista puuttuu X ja Y.
-Minusta nämä tiimipalaverit ovat hyödyllisiä. Olisi hyvä, jos saisimme vähän enemmän tietoa, mitä firmassa tapahtuu muutenkin. Varsinkin nyt, kun ollaan etätöissä, eikä nähdä toisiamme niin usein. Voisimmeko tehdä yhdessä tälle asialle jotakin? vs. Kommunikaatio tässä firmassa ei toimi lainkaan.
Näitä asioita voi opetella, tiedän sen omasta kokemuksesta. :)
Tsemppiä! Kuulostat hyvältä tyypiltä, kunhan vaan oppii sut tuntemaan ja pääsee kriittisen kuoren alle. <3
Kiitti. Pitää tosiaan yrittää kuunnella miten sanon asiat. Yleensä käyn suoraan asiaan enkä kauheasti kaartelee. Se voi ehkä ärsyttää. Ja osaan olla kriittinen ja analyyttinen, joten pitää yrittää keksiä keinoja olla enemmän rakentava. Tai osata olla hiljaa tietyissä paikoissa..
Ja olen tosiaan enemmän tuollainen x ja y puuttuu tästä raportista, voitko lisätä ne kiitos. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, minä niin tiedän tuon tunteen! Olen itse ollut *pahimmillani* samanlainen. Enkä tajunnut... enkä osannut muuttaa mitään.
Tämä ei ehkä sinua kiinnosta, mutta rankan sairastelun jälkeen, kaksi isoa leikkausta, pitkät sairaslomat yksin sängyssä jne. opettivat minulle ehkä jotakin (oli paljon aikaa miettiä kaikenlaista). Nyt näen tuolloisen käytökseni toisin. En tiedä, voisinko nyt korjata käytöstäni noissa tilanteissa, mutta arvelen niin. Vaikeaa se on, ainakin alkuun, joka tapauksessa.
Odotan tässä minäkin esimerkkejä, millaisista tilanteista olisi kyse?
Ainut mitä sain irti oli vain ettei minulle voi puhua tai kysyä mitään. Tai sähköpostini ovat loukkaavia. Olisi helpompaa jos tietäisin tilanteet tai viestin niin voisin lähteä korjaamaan tilannetta. Olen vain tällä hetkellä todella pohjalla ja hukassa. Yritän olla hyvä ihminen, mutta sitä osaa. Ap
Edellisen kirjoittaja kommentoi: Kirjoitat ja sanot asiasi ilmeisen suoraan kuten minäkin, olen saanut samanlaisia kommentteja. Mm. sähköposteistani, että "pitäisi ensin kysyä, miten ao. henkilö jakselee ja mitä hänelle kuuluu ja sitten ehdottaa po. toimintatapaa jne". Olen hyvin kasvatettu, tervehdin, kiittelen, availen ovia, auttelen jne. Ikinä ei vaan ole tullut mieleeni työ- tms. sähköposteja aloittaa kyselemällä 'joutavia'. :o Ehkä se sitten on ollut väärin. Olisiko kyse sinullakin siitä, että menet suoraan asian ytimeen, sinulla on ratkaisumalli ja -ehdotus, jonka esität suorasanaisesti? Ilmeisesti tämä ei vaan sovi kaikille *huokaus*. Olen kamalan huono small talkissa enkä myöskään kirjoittele liirum-laarum-diipaa työsähköposteissa.
Sinä olet varmasti työntekijänä erinomainen - eri asia onkin se, että jotkut tulevat töihin viihtymään. ;) Hirmusti tsemppiä!
t. Edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele muuttamaan käytöstäsi.
Kaikkea, mitä päässäsi ajattelet, EI tarvitse sanoa ääneen.
Olen ihan samanlainen. En osaa enkä halua diipadaipailla tyhjää työkavereiden kanssa sähköpostissa kun niitä tulee päivän mittaan paljon, kysyn lyhyesti ja suoraan ja vastaan itse lyhyesti ja suoraan. Olen varmaan sitten kaikkien inhokki. Vihaan noita jatkuvia tyhjänarpomis-palavereja tai kuulumisten kyselyä - kaikki pois oikealta työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kanssa ollut vastaavanlaisia ongelmia elämässäni. Suurimman osan ajasta osaan käyttäytyä, mutta sitten välillä livahtaa suusta sanoja jotka ottaisi mielellään takaisin ja niitä sitten miettii itsekseen ja saa hävetä oikein urakalla. Ei välttis mitään suoraan loukkaavaa, vaan muiden mielestä liian "suoraa" puhetta.
Olen viisikymppinen ja tajunnut vasta nyt lähiaikoina, että sosiaalisesti tönkkösuolattu silli. Kotona ei ehkä välitetty opettaa käytöstapoja ja sopivia puheenaiheita? Tai sitten olen jonkin sortin asperger vai miksi ne diagnosoi epäsosiaaliset ihmiset? Olenpa sitten yrittänyt niitä opetella aikuisiällä. Välillä kyllä mies sanoo, että et voi sanoa noin ihmisten ilmoilla. Keskenämme pärjäämme sillä mieskin on salaa samanlainen kuin minä, se ei vain näy niin helposti ulospäin.
Jos olisin sinä, niin kysyisin jostain aiemmasta työpaikasta tutulta ihmiseltä/työkaverilta hattu kourassa neuvoa. Pyytäisin kertomaan mikä käytöksessäni tökkii ja mihin suuntaan sitä voisin muuttaa.
Ainahan on myös se mahdollisuus, että olet "liian hyvä" työssäsi ja työkaverisi pelkäävät omien paikkojensa puolesta, sekä pelkäävät, että joutuvat tuplaamaan työtehonsa jos heitä jatkuvasti verrattaisiin sinuun. Saavutetut edut (kevyt työtahti) ja silleen. Itse haluan keskittyä töissä työntekoon, enkä toimistopolitikointiin, ja sekin voi olla jollekin ongelma.
Tai sitten sähköposteistasi on ilmennyt, että et oikeasti osaa tehdä työtäsi? Voiko tämä olla syy? Minulla oli kerran määräaikainen kiireavuksi palkattu työkaveri, jolle piti antaa palautetta. Yritin sanoa kauniisti, että oletko ajatellut, että tämä ei ehkä ole sinun alasi. Tarkkuus ja nopeus ei ollut lähelläkään alalle vaadittava, ja oli tehnyt pätkätöitä alalla jo vuosia. Ei ottanut kuuleviin korviinsakaan palautettani, sanoi vaan että haluaa tehdä juuri tätä työtä. Aika monta vuotta sitten on ollut kiireajan kiertopalkintona alan yrityksissä. Ottavat paniikissa paikkaamaan ja sitten hiljaisempana aikana huomaavat, että se ei oikeasti ymmärrä mitä tekee. Korjailevat hiljaisuudessa sen virheet, eivät anna palautetta, mutta eivät myöskään palkkaa uudelleen.
Miten sitten olen pärjännyt elämässäni. Ryhdyin yrittäjäksi. Kunhan osaan käyttäytyä asiakkaiden suuntaan, niin kaikki ok.
Hahah aika osuva :) yleensä olen saanut kommenttia että olen peloton ja itsevarma. Mietin että voiko tämä olla osasyy miksi saan negatiivista palautetta niin paljon. Itse näen välillä itsevarmuuden ylimielisyytenä, mutta sitä yritän välttää kaikin voimin. En vain jaksa että asiaa kaarellaan, vaan sanon yleensä suoraan. Mutta ei en ikinä hauku ketään TAI arvostele paitoja tms, niin kuin joku sanoi. En ole sellainen laisinkaan.
Kiitti kommentista :) ap