Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei ole minkäänlaista kykyä olla kohtelias ja mukava ihminen
15.02.2021 |
Olen saanut nyt kuudesta eri työpaikasta palautetta siitä että en ole mukava ja minua ei pysty lähestymään.
Ystäviä minulle ei ole ja heidän kanssaan on aina ollut tosi isoja vaikeuksia tulla juttuun.
Mieheni vitsailee jatkuvasti sillä että ole sosiaalisesti rajoittunut. Töksäyttelen aina törkyjä suusta ja en anna esim. Rakentavasti palautetta.
Itse en onnistunu muuttumaan. En tiedä mitä tekisin enää käytökselleni. Yritän olla hiljaa palavereissa, yritän olla sanomatta yhtään mitään. Silti aina joku pienikin sana mitä sanon, on väärin.
Loukkaan jatkuvasti ihmisiä ympärilläni, enkä saa asiaa loppumaan.
En enää suostu tapaamaan ketään uutta, koska tiedän että aiheutan kuitenkin lopulta mielipahaa. En näe enää vanhoja tuttuja, miehen sukulaisia. Se aiheuttaa niin paljon stressiä..
Olen todella masentunut siitä, että olen ihmisenä niin hankala ja kykenemätön soputumaan työpaikalle.
Ja siis minulla ei jatkettu kuukausi sitten koeaikaa, koska minun kanssa ei voi kommunikoida ja muut ei tule juttuun kanssani.
Tapanko itseni nyt vai heti?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Mihin tekemiseen? Jos ei kerta toisten ihmisten tekemisiin liity niin mihin sitten?
Siis töissä esim jos on projekti niin tuon ilmi siinä miksi johonkin asiaan pitäisi tehdä muutos tai tehdä asiat eri tavalla. Muuhun en ole ottanut kantaa vuosiin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP, minä niin tiedän tuon tunteen! Olen itse ollut *pahimmillani* samanlainen. Enkä tajunnut... enkä osannut muuttaa mitään.
Tämä ei ehkä sinua kiinnosta, mutta rankan sairastelun jälkeen, kaksi isoa leikkausta, pitkät sairaslomat yksin sängyssä jne. opettivat minulle ehkä jotakin (oli paljon aikaa miettiä kaikenlaista). Nyt näen tuolloisen käytökseni toisin. En tiedä, voisinko nyt korjata käytöstäni noissa tilanteissa, mutta arvelen niin. Vaikeaa se on, ainakin alkuun, joka tapauksessa.
Odotan tässä minäkin esimerkkejä, millaisista tilanteista olisi kyse?
Ainut mitä sain irti oli vain ettei minulle voi puhua tai kysyä mitään. Tai sähköpostini ovat loukkaavia. Olisi helpompaa jos tietäisin tilanteet tai viestin niin voisin lähteä korjaamaan tilannetta. Olen vain tällä hetkellä todella pohjalla ja hukassa. Yritän olla hyvä ihminen, mutta sitä osaa. Ap
Ihmettelen että kuinka noin paljon on tullut vastaan tuollaista suoraan sanottua palautetta, koska omilla työpaikoilla on aina loppuun asti oltu hienotunteisia huonokäytöksisiä ynnä muita ongelmaisia ihmisiä kohtaan.
Aivan liiankin niin että muutamien tollojen vuoksi esimiehet valitsevat että koko yhteisö mieluummin kärsii. Parhaillaankin. Jottei kenenkään mieltä pahoiteta ja koska meidän pitää kyetä sietämään suurtakin persoonien ja tapojen erilaisuutta jne.
Enkä voisi edes kuvitella enää huonompaa käytöstä ja enemmän työilmapiiriä pilaavaa käytöstä aikuisilta kuin mitä meillä hymistellään ja minkä vuoksi ahdistutaan. (Koska ovat vakkareita.)
Tunnen ihmisen, joka esittää kaikki asiat aina niin veemäisesti ja ylimielisesti. Voin vaan kuvitella, mikäli hän on töissä samanlainen, niin siitä tulee kyllä ongelmia. Ei kukaan halua kuulla tasavertaiselta työkaverilta pomotusta ja sellaisella ylenkatsovalla äänenpainolla esitettyjä asioita. Toki saa olla jämpti ja määrätietoinen, mutta asiat on osattava esittää asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Mihin tekemiseen? Jos ei kerta toisten ihmisten tekemisiin liity niin mihin sitten?
Siis töissä esim jos on projekti niin tuon ilmi siinä miksi johonkin asiaan pitäisi tehdä muutos tai tehdä asiat eri tavalla. Muuhun en ole ottanut kantaa vuosiin. Ap
No miksi niissä projekteissa on aina sun mielestä jotakin vikaa ja pitäisi tehdä toisin ( = sinun tavallasi?)
No viimeisin oli sellainen projekti missä piti muuttaa meidän toimintatapoja tehokkaampaan ja ainakin itse ymmärsin että pitää käydä läpi kaikki vanhat tavat ja keksiä miten tehdä niistä parempia. Olin varmaan liian suorapuheinen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Mihin tekemiseen? Jos ei kerta toisten ihmisten tekemisiin liity niin mihin sitten?
Siis töissä esim jos on projekti niin tuon ilmi siinä miksi johonkin asiaan pitäisi tehdä muutos tai tehdä asiat eri tavalla. Muuhun en ole ottanut kantaa vuosiin. Ap
No onhan tuo ylimielistä käytöstä. Ikinä et kehu muiden ehdotuksia, vaan aina on jotain väärää. Ei todellakaan kukaan halua tuollaista työkaveria.
Ikinä en kehu? Mitä ihmettä. Sitäkö sanoin. Kyllä niitä kehuja läheteltiin kaikkiin suuntiin ja juhlittiin hyvin mennyttä projektia. Tarkoitan etten jankkaa tai puutu asioihin mitkä ei kuulu minulle. En tunge ns kenenkään reviirille. Ap
Älä edes mieti itsemurhaa. Olet hyvä ja arvokas ihminen. Jostain löytyy sinulle sopiva työ ja työyhteisö. Ja vaikka ei löytyisi, elämässä on muutakin kuin työnteko. Jaksamista! Kunhan yrität elämässä parhaasi, enempää et voi eikä kukaan voi enempää vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, minä niin tiedän tuon tunteen! Olen itse ollut *pahimmillani* samanlainen. Enkä tajunnut... enkä osannut muuttaa mitään.
Tämä ei ehkä sinua kiinnosta, mutta rankan sairastelun jälkeen, kaksi isoa leikkausta, pitkät sairaslomat yksin sängyssä jne. opettivat minulle ehkä jotakin (oli paljon aikaa miettiä kaikenlaista). Nyt näen tuolloisen käytökseni toisin. En tiedä, voisinko nyt korjata käytöstäni noissa tilanteissa, mutta arvelen niin. Vaikeaa se on, ainakin alkuun, joka tapauksessa.
Odotan tässä minäkin esimerkkejä, millaisista tilanteista olisi kyse?
Ainut mitä sain irti oli vain ettei minulle voi puhua tai kysyä mitään. Tai sähköpostini ovat loukkaavia. Olisi helpompaa jos tietäisin tilanteet tai viestin niin voisin lähteä korjaamaan tilannetta. Olen vain tällä hetkellä todella pohjalla ja hukassa. Yritän olla hyvä ihminen, mutta sitä osaa. Ap
No näytäpä niitä sähköposteja jollekulle vaikka sukulaiselle ja kysy hänen mielipidettään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Mihin tekemiseen? Jos ei kerta toisten ihmisten tekemisiin liity niin mihin sitten?
Siis töissä esim jos on projekti niin tuon ilmi siinä miksi johonkin asiaan pitäisi tehdä muutos tai tehdä asiat eri tavalla. Muuhun en ole ottanut kantaa vuosiin. Ap
Millä tavalla tuot nämä muutosehdotukset esiin? Et ehkä itse hahmota sitä, mutta tyylisi esittää parannusehdotuksia saattaa olla käskyttävä, karkea ja ylemmyydentuntoinen. Kritiikki ja korjausehdotukset menevät paremmin perille pienellä pehmittelyllä. En hirveän mielelläni alkaisi palstadiagnosoida sinua miksikään aspergeriksi tms. mutta jonkinlainen ammattilaisen kanssa keskustelu ja konkreettiset harjoitukset voisivat auttaa sinua vuorovaikutustyylisi parantamisessa. Työterveydestä saanet ohjeita siihen, miten edetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tiedä mitä teet väärin vaikka muut kyllä selkeästi sanovat mitä olet tehnyt väärin? Eli liiallinen suorapuheisuus, töksäyttely (jota ihmiset yleensä pitävät todella huonona käytöksenä) sekä palautteen antaminen ilman että hlö itse kysyy sitä. Varsinkin jos annat sen palautteen ikävällä tavalla.
Taisin pudota kärryiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Mihin tekemiseen? Jos ei kerta toisten ihmisten tekemisiin liity niin mihin sitten?
Siis töissä esim jos on projekti niin tuon ilmi siinä miksi johonkin asiaan pitäisi tehdä muutos tai tehdä asiat eri tavalla. Muuhun en ole ottanut kantaa vuosiin. Ap
No miksi niissä projekteissa on aina sun mielestä jotakin vikaa ja pitäisi tehdä toisin ( = sinun tavallasi?)
No viimeisin oli sellainen projekti missä piti muuttaa meidän toimintatapoja tehokkaampaan ja ainakin itse ymmärsin että pitää käydä läpi kaikki vanhat tavat ja keksiä miten tehdä niistä parempia. Olin varmaan liian suorapuheinen. Ap
En nyt näe miksi joku ottaisi siitä nokkiinsa, jos esittää muutosehdotuksia ja haluaa työstä tehokkaampaa. Aina on niitä yliherkkiksiä, jotka itkee milloin mistäkin ja kaikki uusi on ihan hirveä shokki ja ajaa lähes burnoutiin. Kun aina pitäisi olla niiiiin kivaa ja ihanaa ja pskoa sateenkaaria.
Mutta sitten on myös ihmisiä, jotka eivät osaa kommunikoida asiallisesti. Esitätkö muutosehdotukset kiroilemalla ja syyttämällä muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen että kuinka noin paljon on tullut vastaan tuollaista suoraan sanottua palautetta, koska omilla työpaikoilla on aina loppuun asti oltu hienotunteisia huonokäytöksisiä ynnä muita ongelmaisia ihmisiä kohtaan.
Aivan liiankin niin että muutamien tollojen vuoksi esimiehet valitsevat että koko yhteisö mieluummin kärsii. Parhaillaankin. Jottei kenenkään mieltä pahoiteta ja koska meidän pitää kyetä sietämään suurtakin persoonien ja tapojen erilaisuutta jne.
Enkä voisi edes kuvitella enää huonompaa käytöstä ja enemmän työilmapiiriä pilaavaa käytöstä aikuisilta kuin mitä meillä hymistellään ja minkä vuoksi ahdistutaan. (Koska ovat vakkareita.)
Joo. Meidän esimies puuttuu helposti kaikkeen ja tekee nopeita päätöksiä. Tuolla meidän tiimissä on pitkään, ennen minua, ollut huono ilmapiiri. Varmaan haluavat kitkeä kaiken pahan heti alkuunsa. Olen vain tosi rikki tällä hetkellä ja en ikinä halua kenellekään mitään pahaa, en ikinä. Pitää varmaan hakeutua terapiaan selvittämään mikä on ongelma. Ap
No kai miehelläsi on antaa esimerkkejä niistä töksäyttelyistäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hengellinen johtaja kirjoitti:
Itseäsi et tietenkään tapa, läheiset ympärilläsi joutuisivat surun valtaan. Itsemurha on heikkoutta kestää elämän realiteetteja. Sinä et ole heikko, vaan osaamaton. Sinullahan on jopa puoliso, joka nähtävästi sinusta välittää paljonkin. Et siis varmaankaan kamala ihminen ole. Mutta, minkälaisia törkyjä sinä sitten töksäyttelet? Ja mikä estää antamasta rakentavaa palautetta?
Kun en tiedä. En hauku enkä arvostele ikinä. Olen suht suorapuheinen, mutta se liittyy aina tekemiseen ei ihmiseen. En puutu ikinä muiden asioihin enkä varsinkaan mihinkään henkilökohtaiseen elämään. Esimies ei suostunut antamaan mitään konkreettisia esimerkkejä. Siksi olenkin niin rikki. Olisi ollut kiva nähdä vaikka ne viestit mitä olen lähettänyt.. Mutta en saanut. Ap
Mihin tekemiseen? Jos ei kerta toisten ihmisten tekemisiin liity niin mihin sitten?
Siis töissä esim jos on projekti niin tuon ilmi siinä miksi johonkin asiaan pitäisi tehdä muutos tai tehdä asiat eri tavalla. Muuhun en ole ottanut kantaa vuosiin. Ap
No miksi niissä projekteissa on aina sun mielestä jotakin vikaa ja pitäisi tehdä toisin ( = sinun tavallasi?)
No viimeisin oli sellainen projekti missä piti muuttaa meidän toimintatapoja tehokkaampaan ja ainakin itse ymmärsin että pitää käydä läpi kaikki vanhat tavat ja keksiä miten tehdä niistä parempia. Olin varmaan liian suorapuheinen. Ap
En nyt näe miksi joku ottaisi siitä nokkiinsa, jos esittää muutosehdotuksia ja haluaa työstä tehokkaampaa. Aina on niitä yliherkkiksiä, jotka itkee milloin mistäkin ja kaikki uusi on ihan hirveä shokki ja ajaa lähes burnoutiin. Kun aina pitäisi olla niiiiin kivaa ja ihanaa ja pskoa sateenkaaria.
Mutta sitten on myös ihmisiä, jotka eivät osaa kommunikoida asiallisesti. Esitätkö muutosehdotukset kiroilemalla ja syyttämällä muita?
Sanottiin etten osaa antaa rakentavasti mielipiteitä. Olisin kaivannut tähän jotain konkreettisia esimerkkejä, mutta niitä ei ollut tarjolla. En kiroile enkä tiedä syyttelenkö muita... Ehkä? Turhaudun helposti kyllä. Ap
Meillä on töissä juuri yksi tuollainen töksäyttelijä jolla ei ole sosiaalista pelisilmää ollenkaan. Useimmat pelkäävät häntä, eikä tyyppi ilmeisesti ole koskaan pysynyt pitkään samassa työpaikassa. Olen elänyt käsityksessä että häntä ei liikuta yhtään mitä muut hänestä ajattelevat, eikä mikään viittaisi siihen että häntä kiinnostaisi muuttua.
Miten olet onnistunut saamaan kuusi työpaikkaa, jos olet kuvailemasi kaltainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen että kuinka noin paljon on tullut vastaan tuollaista suoraan sanottua palautetta, koska omilla työpaikoilla on aina loppuun asti oltu hienotunteisia huonokäytöksisiä ynnä muita ongelmaisia ihmisiä kohtaan.
Aivan liiankin niin että muutamien tollojen vuoksi esimiehet valitsevat että koko yhteisö mieluummin kärsii. Parhaillaankin. Jottei kenenkään mieltä pahoiteta ja koska meidän pitää kyetä sietämään suurtakin persoonien ja tapojen erilaisuutta jne.
Enkä voisi edes kuvitella enää huonompaa käytöstä ja enemmän työilmapiiriä pilaavaa käytöstä aikuisilta kuin mitä meillä hymistellään ja minkä vuoksi ahdistutaan. (Koska ovat vakkareita.)
Joo. Meidän esimies puuttuu helposti kaikkeen ja tekee nopeita päätöksiä. Tuolla meidän tiimissä on pitkään, ennen minua, ollut huono ilmapiiri. Varmaan haluavat kitkeä kaiken pahan heti alkuunsa. Olen vain tosi rikki tällä hetkellä ja en ikinä halua kenellekään mitään pahaa, en ikinä. Pitää varmaan hakeutua terapiaan selvittämään mikä on ongelma. Ap
Sinähän aloituksessa sanoit, että ei ole kyse pelkästään tästä työpaikasta vaan useista. Lisäksi sulla ei ole ystäviäkään. Joten terapia varmaan on tosiaan se oikea paikka.
Mitä jos olet vain todella sokea omalle käytökselle? Sekin voi olla hyvinkin mahdollista. Minkälainen lapsuus sinulla oli? Minkälaiset käytöstavat vanhemmillasi on/oli?
Vierailija kirjoitti:
Miten olet onnistunut saamaan kuusi työpaikkaa, jos olet kuvailemasi kaltainen?
On niitä ollut paljon enemmän kuin 6. Olen hyvä työssäni. Ikinä ei ole siitä tullut sanottavaa. Yleensä ne ongelmat alkaa monta kk työsuhteen alkamisen jälkeen. Ap
AP, minä niin tiedän tuon tunteen! Olen itse ollut *pahimmillani* samanlainen. Enkä tajunnut... enkä osannut muuttaa mitään.
Tämä ei ehkä sinua kiinnosta, mutta rankan sairastelun jälkeen, kaksi isoa leikkausta, pitkät sairaslomat yksin sängyssä jne. opettivat minulle ehkä jotakin (oli paljon aikaa miettiä kaikenlaista). Nyt näen tuolloisen käytökseni toisin. En tiedä, voisinko nyt korjata käytöstäni noissa tilanteissa, mutta arvelen niin. Vaikeaa se on, ainakin alkuun, joka tapauksessa.
Odotan tässä minäkin esimerkkejä, millaisista tilanteista olisi kyse?