Onko sinulla ja puolisollasi eri elintaso?

Ei. Minusta on törkeää, jos avioliitossa olisi kaksi eri elintasoa. Mies tienaa paljon enemmän, toisaalta talossamme on enemmän kiinni minun saamaani perintöä. Kaikki on yhteistä, 24v naimisissa ja lapsia on <3

Meillä on kaksi erilaista elintasoa. Varakas mieheni ostaa punalaputettuja tuotteita, kaihtaa kaikkea sellaista, mikä ei ole tarjouksessa ja harrastaa käytännössä lähes maksuttomia asioita kuten luonnossa liikkuminen, höntsäjalkapallo ja kalastus. Minä keskituloinen satsaan kulttuurinautintoihin, ja kaupunkilomiin luxusviikonloppuineen.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä täällä on kaikilla miehet jotka tienaa moninkertaisesti vaimoonsa nähden? Täällä av:llä täytyy käydä tosi hyvin toimeentulevia ihmisiä/perheitä joiden yhteenlasketut tulot kuukaudessa on varmaan 8-10 tuhatta euroa /kk, jos ajatellaan, että nainen tienaa noin 2000e/kk niin silloin mies niillä moninkertaisilla kuukausitienesteillä sen 6-8 tuhatta euroa. 

Tavallinen työssäkäyvä mies ei kuitenkaan tienaa kuin sen 2000-2500e/kk , mutta käykö av-palstalla pelkästään paremmin tienaavia? Eikö kenenkään mies käy tavallisissa töissä? Kaupan/teollisuuden ym "tavallisissa töissä".

Tää on mielenkiintoista. Mutta usko tai älä, pitkälti tottakin. Mulla on siitä todistusaineistoakin kun tunnen monia kirjoittajia, ja meilläkin tulojakauma menee noin =) Tavismammat ei käy täällä samassa suhteessa kuin mitä heitä oikeasti on olemassa. 

Tienaan tällä hetkellä 800e/kk vähän yli ja avomies jotain 2100€kk. Minä ostan useimmiten ruokaa meille ja kaikki muut hankinnat. Jos lähdemme syömään ulos, useimmiten avomies maksaa ne. Poikaystävällä vuorotyö ja välillä hän antaa mulle kuukausittain 100€ koska tietää minun olevan pienituloisempi. Maksamme vuokran ja puhelinlaskut, muut asuinmenot puoliksi. Poikaystävällä auto, jonka kulut maksaa itse. Mulla ei ole autoa eikä ajokorttia, kuljen junalla ja/ tai bussilla. Asumme pääkaupunkiseudulla

Mies on perinteisesti ollut elättäjä. Ei siis ole ihme, jos tuollainen järjestely sopii kaikille. Rattopoikakin on jokseenkin perinteistä, vaikka se onkin rajoittunut enemmän varakkaiden aatelissukujen suuntaan , kun varakas nainen on syntynyt pakkoliitosta ruman, läskin ja vanhan varakkaan miehen kanssa.

Sellainen tilanne on tasapainoinen, jossa vuorotellen mies ja nainen tuo rahaa talouteen enemmän tai vähemmän. Ei siis niin, että toinen tienaa koko ajan keskiarvoisesti selvästi vähemmän. Silloin kiinnostusta on sitoutunut taloudelliseen turvaan väkisin ja puoliso saa palvelijan roolia.

Minulla ei ole säänn.  tuloja,  p:so tienaa n. 700:- kuuk. Meillä on omistuskämppä.

Me myimme yksiön Hesasta, mistä tuli siten taskurahaa.

Vierailija kirjoitti:

Tienaan tällä hetkellä 800e/kk vähän yli ja avomies jotain 2100€kk. Minä ostan useimmiten ruokaa meille ja kaikki muut hankinnat. Jos lähdemme syömään ulos, useimmiten avomies maksaa ne. Poikaystävällä vuorotyö ja välillä hän antaa mulle kuukausittain 100€ koska tietää minun olevan pienituloisempi. Maksamme vuokran ja puhelinlaskut, muut asuinmenot puoliksi. Poikaystävällä auto, jonka kulut maksaa itse. Mulla ei ole autoa eikä ajokorttia, kuljen junalla ja/ tai bussilla. Asumme pääkaupunkiseudulla

Tietävätkö avomiehesi ja poikaystäväsi toisistaan??

Tuo on taloudellista väkivaltaa. Lähtisin suhteesta, jos mies (tai vaimo) olisi noin pihalla. 

Vierailija kirjoitti:

Mies on perinteisesti ollut elättäjä. Ei siis ole ihme, jos tuollainen järjestely sopii kaikille. Rattopoikakin on jokseenkin perinteistä, vaikka se onkin rajoittunut enemmän varakkaiden aatelissukujen suuntaan , kun varakas nainen on syntynyt pakkoliitosta ruman, läskin ja vanhan varakkaan miehen kanssa.

Sellainen tilanne on tasapainoinen, jossa vuorotellen mies ja nainen tuo rahaa talouteen enemmän tai vähemmän. Ei siis niin, että toinen tienaa koko ajan keskiarvoisesti selvästi vähemmän. Silloin kiinnostusta on sitoutunut taloudelliseen turvaan väkisin ja puoliso saa palvelijan roolia.

Jos se menee teillä noin, niin se ei tarkoita että kaikilla muillakin menisi. Meillä mies tienaa reilusti enemmän kuin minä, mutta hän myös palvelee perhettään äkkisältä nähtynä enemmän kuin minä esim. siivoamalla. Koska hän on siistimpi ja ahkerampi kuin minä ;) Ok, täysin tasapainoista tämä ei ole, mutta se ei johdu tuloeroista. Minä sitten palvelen perhettä eri tavoin, hoidan Wilma-liikenteen, jokapäiväisen keskustelun, ruoanlaiton ym.

Vierailija kirjoitti:

Osittain erilliset tällä hetkellä. Mulla on perittynä yksi sijoitusasunto ja vähän osakkeita ja nämä on vain mun nimissä. Mutta ollaan avioliitossa ilman avioehtoa eli ero- tai kuolemantapauksessa lasketaan yhteen ja puoliksi menee (pl. lesken tasinkoprivilegi)

Muutoin talous pyörii siten että yhteiseltä taloustililtä hoidetaan perheen kulut ja sinne rahaa siirretään n. 80% nettotuloista paitsi satunnaiset bonukset jne. jää ”omiksi rahoiksi” lähinnä harrastuksiin. Kumpikin siis ostaa vaatteet, harrastukset, lehtitilaukset jne vapaasti kunhan taloustilillä on rahaa.

Eli miehelläsi on huomattavasti enemmän varallisuutta. Muuten olisit ilman muuta vaatinut avioehtoa,  eikös niin.

Ei, minä saan näppiin 2700 ja mies saa 2400. Omat pankkitilit on,  laskut maksetaan laskutililtä. Vanhenpainvapaiden, hoitovapaiden ja vuorotteluvapaiden aikana toinen elätti toista (on molemmat oltu noilla vapailla).  Jääkaapissa tosin on omat hyllyt, kun miehellä on aika protskupitoinen ruokavalio ja mulla kasvis. Mutta kaupassa käydään vuoroviikoin ja tuodaan ne toisenkin murkinat. On meillä omatkin säästötilit ja yksi yhteinen. Ei olla koskaan riidelty rahasta. 

Nuukia ollaan molemmat, ja ostetaan punalaputettuja ja aina kytätään kilohintoja. Kämppä ja kesämökki (toinen kesämökki tuli perintönä) on jo velaton, lapset töissä ja miettivät lähtöä kotoa. Yritetään säästää yhteiselle säästötilille rahaa. Pitää tässä jo vanhuuttakin varten säästää varakassaa, ei se eläke näytä isolta, ja autonvaihdot ja muut pitää saada silloinkin maksettua. Mies on lentopelkoinen, käyn ulkomaanreissuilla enimmäkseen ystävän kanssa, pari kertaa on miehen kanssa käyty autolla, kerran Norjassa ja kerran mentiin Tanskaan ja Saksaan. (No nyt ei ole koronan vuoksi tullut pariin vuoteen käytyä, enkä varmaan vielä pariin vuoteen menekään.) 

N52v

Ehkä tuollainen järjestely toimii kahden aikuisen taloudessa (toki on vaivalloista silloinkin), mutta kun lapset tulevat mukaan kuvioon niin mielestäni ihan järjetöntä eritellä tulot vielä siinäkin vaiheessa, silloin viimeistään ollaan perheenä liikkeellä esimerkiksi lomamatkoilla... "sori muksut, äiti ei lähde meidän kanssa lomalle koska äidillä ei ole varaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli näin. Miehen tulot moninkertaiset omiini nähden. Kaksi yhteistä lasta. Hän ei ollut “kiinnostunut antamaan minulle rahojaan”. Mitä enemmän hän tienasi, sitä itsekkäämmäksi hän tuli. Nyt olemme eronneet.

Miksi miehen olisi pitänyt antaa rahansa sinulle, jos oli katto pään päällä ja ruokaa?

Hänen käsityksensä oli, että on minun ja lasten rahat ja hänen rahansa. Odotin hänen osallistuvan yhteisiin ja lasten menoihin suhteessa enemmän, koska tulot olivat niin paljon paremmat. Tämän hän koki rahojen antamiseksi minulle. Ikinä en itselleni mutään pyytänyt.

No, perhekäsityksemme oli kovin erilainen. Nyt hän saa tulla yksin onnelliseksi rahoineen.

Etkö puhunut asioista ennen kuin teit rikkaan miehen kanssa kakarat?

Ei varsinaisesti. Minä elän köyhästi ja mies nuukasti, joten elintaso on sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tienaan tällä hetkellä 800e/kk vähän yli ja avomies jotain 2100€kk. Minä ostan useimmiten ruokaa meille ja kaikki muut hankinnat. Jos lähdemme syömään ulos, useimmiten avomies maksaa ne. Poikaystävällä vuorotyö ja välillä hän antaa mulle kuukausittain 100€ koska tietää minun olevan pienituloisempi. Maksamme vuokran ja puhelinlaskut, muut asuinmenot puoliksi. Poikaystävällä auto, jonka kulut maksaa itse. Mulla ei ole autoa eikä ajokorttia, kuljen junalla ja/ tai bussilla. Asumme pääkaupunkiseudulla

Tietävätkö avomiehesi ja poikaystäväsi toisistaan??

Mietin samaa

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tuollainen järjestely toimii kahden aikuisen taloudessa (toki on vaivalloista silloinkin), mutta kun lapset tulevat mukaan kuvioon niin mielestäni ihan järjetöntä eritellä tulot vielä siinäkin vaiheessa, silloin viimeistään ollaan perheenä liikkeellä esimerkiksi lomamatkoilla... "sori muksut, äiti ei lähde meidän kanssa lomalle koska äidillä ei ole varaa"

Ei ole mitään vaivalloista laittaa suoraveloituksella menemään vakiosumma yhteiselle laskutilille. Helpoin mahdollinen järjestely.

Ja mitenniin KUN tulee lapsia? Ehkäisy on keksitty. Lapset tehdään, ei niitä vain hups tule tekemättä jos ei halua. Ja moni ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei ongelmaa niin kauan kun mies maksaa ja nainen loisii. toisinpäin ei onnistuisi

Tilasto vääristyy osin sen vuoksi, että yleensä naiset tienaavat vähemmän.

Mutta toisaalta, miehet voivat olla keskimääräistä anteliaampia. Minä olin mieheni tavatessani tosi yllättynyt, kun kaveripiiri auttoi toisiaan rahallisesti. Tai ravintolassa joku tarjosi kaikille koko illallisen. Tai joku maksoi luottotiedottoman kaverin kännyliittymän.

Minun naispiirissäni kukaan ei koskaan maksa toisen puolesta.

Näinpä. Miehet ovat huomattavasti anteliaampia, eivätkä takerru pennosiin varsinkaan kun kyse on läheisistä ihmisistä. Naiset eivät ikimaailmassa suostuisi elättämään 2000e tienaavaa miestä, jos omat tulot ovat 5000e.

Meillä on erilliset rahat. Tuloerot olivat hetkellisesti suuret, mutta koti-isäksi jäänyt mieheni teki ison palveluksen koko perheelle kun pääsin takaisin työelämään juuri oikealla hetkellä. Tuli niin ainutlaatuinen mahdollisuus, ja nykyään tulomme ovat melko tasoissa.

No olethan sinäkin elättänyt miestäsi, joka jäi koti-isäksi.

ja minä olen elättänyt miestäni, kun hän oli koti-isänä ja jossain vaiheessa  miehellä oli myös työttömyys aikoja.

Kyllä tiedän paljon perheitä, joissa mies on esim työtön ja vaimo käy töissä. Vaimo elättää perheen.

Ja oletko ajatellut miten paljon Supmessa on yksinhuoltajia/totaaliyksinhuoltajia nimen omaan naisissa. Naiset anteliaasti elättävät lapset (vaikka aina lapset ovat myös jonkun miehen) ja unohtavat omat tarpeensa. 

Yllättävää onkin se, että miehet kyllä ovat näköjään lojaaleja ja anteliaampia kavereitaan kohtaan, kuin omia lapsiaan kohtaa, kun ajatellaan, miten moni uhohtaa maksaa elatusmaksut kokonaan tai ainakin niistä naamapunaisena vauvapalstalla parutaan. Ja iso osa miehistä on sitä mieltä, ettei heidän kuulu maksaa lapselleen yhtään mitään.

Tietenkin naisia on enemmän yksinhuoltajina, koska nainen viimekädessä päättää raskauden jatkamisesta. Jos mies ei lasta lähtökohtaisesti edes halua pitää, niin onko ihme jos maksuintoa ei ole? Muutenkin ihmettelen, mikä ajaa naiset kelvottoman miehen kainaloon, ja miksi naiset suostuvat tuollaiseen asetelmaan jota kuvailet?

Tietysti olen "elättänyt" miestä koti-isyyden aikana, samoin hän minua kun olin kotona. Mitä ihmeellistä tässä on? Siipeilyksi homma menee siinä vaiheessa kun kotona lojutaan vuoskaudet. Ja ei, kotona oleminen ei ole työtä. Me molemmat olimme kotona myös siksi, että saa hengähdystauon töistä.

Meillä myös elintasot eroavat. Minä tienaan mediaanipalkan, mies pari tonnia enemmän. Maksan ruoat, mies vuokran, minä sähköt ja puhelinlaskut ja mies auton maksut. Samaa ruokaa syödään, mies laittaa haluamansa summan kuussa rahaa säästöön, minä myös. Mies haluaa edistyä työelämässä, minä olen tyytyväinen duunarina. Hyvä tasapaino meillä on. Minä virnuilen miehelle hyväntahtoisesti poroporvarillisuudesta, mies minulle köyhyydestä. 14 vuotta ollaan yhtä pidetty ja tiiminä asioita hoidettu.

Ollaan yhdessä ostettu, mitä on tarvittu, mutta kun vaimoni huomasi minulla kertyvän rahaa säästöönkin, tuli heti tarve ostaa kaikkea uutta,

Kaikki minun myöskin sinun on