Ei kyllä yhtään nappaa kun miehet treffisovelluksissa HETI kärkkyvät tapaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään keskustella. Mutta olen sen verran arka ja ujo mies, että en myöskään oikein osaa pyytää naisia treffeille. Monesti siis käy niin, että keskustelen liikaa. Ja joskus, kun pääsen treffeille niin silloin pitkän keskustelun mukanaan tuomat odotukset eivät täyty, koska olemme mielessämme muodostaneet toisesta kuvan, joka onkin väärä. Kai se keskiarvoinen tie olisi jonkin verran keskustelua flirtin kanssa ja sitten jonkin ajan päästä treffeille pyytäminen. Toivon että pääsen tuohon joskus.

Näin se varmaan on, riippuen tietty myös minkä tyyppistä naista hakee. Itselleni on miehen persoona erittäin tärkeä jotta coin edes kokea mitään halua, ja myös se, että hänkään ei halua tavata ja jyystää ihan ketä vaan. Toisin sanoen jos joku mies on valmis tapaamaan naisen josta ei ole nähnyt kuin kuvan, niin me ollaan varmaan aika erilaisia. Suorat seksiehdottelut tuntenattomalle on sitten jo asia, jota minun hakemani tyyppinen mies ei ikimaailmassa edes tekisi.

Sen sijaan sitten kun on pari päivää juteltu ja käyty läpi keskeisimmät arvot vaikka lastenhankinnan, päihteiden käytön ja elämänkatsomuksen suhteen niin olisin hyvinkin halukas tapaamaan jos ollaan samoilla linjoilla. Ja flirttiä en henk. koht halua vastaanottaa ollenkaan ennen kuin ollaan joko juteltu paljon tai tavattu livenä, se tuntuu esineellistävältä ja epäaidolta.

Mitään seksuaalisia viestejä en tahdo ennen kuin ollaan tosielämässä harrastettu seksiä.

Olet oikeassa. Persoonastahan se on kiinni. Ja siitä, että löytää vastapuolelle samanlaisen.

Sen olen kuitenkin huomannut, että läheskään aina se persoona ei tule ilmi viestitellessä. Kyllä, tietyt isot kysymykset ja arvot on helppo käydä etukäteen läpi, mutta lopulta se on vain aloituskohta. Se viestittelyn kemia voi kadota täysin, kun tavataan. Viestitellessä mä esimerkiksi voin olla hauska ja ehkä jopa itsevarma, mutta tavatessani tuntemattoman tuo kaikki voi kadota. Siksi tämä on niin hankalaa. En yritä esittää muuta kuin olen, mutta joskus se toinen saa silti väärän käsityksen.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei haittaa yhtään. En siis ole menossa sänkyyn heidän kanssaan vaan treffeille julkiselle paikalle. Mielummin tutustun ihan kasvotusten kuin kirjottelemalla päivä- ja viikkotolkulla. En minä mitään kirjekaveria ole etsimässä.

Just näin, sama. Tehokkaasti tsekataan, et natsaisko vaiko ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään keskustella. Mutta olen sen verran arka ja ujo mies, että en myöskään oikein osaa pyytää naisia treffeille. Monesti siis käy niin, että keskustelen liikaa. Ja joskus, kun pääsen treffeille niin silloin pitkän keskustelun mukanaan tuomat odotukset eivät täyty, koska olemme mielessämme muodostaneet toisesta kuvan, joka onkin väärä. Kai se keskiarvoinen tie olisi jonkin verran keskustelua flirtin kanssa ja sitten jonkin ajan päästä treffeille pyytäminen. Toivon että pääsen tuohon joskus.

Näin se varmaan on, riippuen tietty myös minkä tyyppistä naista hakee. Itselleni on miehen persoona erittäin tärkeä jotta coin edes kokea mitään halua, ja myös se, että hänkään ei halua tavata ja jyystää ihan ketä vaan. Toisin sanoen jos joku mies on valmis tapaamaan naisen josta ei ole nähnyt kuin kuvan, niin me ollaan varmaan aika erilaisia. Suorat seksiehdottelut tuntenattomalle on sitten jo asia, jota minun hakemani tyyppinen mies ei ikimaailmassa edes tekisi.

Sen sijaan sitten kun on pari päivää juteltu ja käyty läpi keskeisimmät arvot vaikka lastenhankinnan, päihteiden käytön ja elämänkatsomuksen suhteen niin olisin hyvinkin halukas tapaamaan jos ollaan samoilla linjoilla. Ja flirttiä en henk. koht halua vastaanottaa ollenkaan ennen kuin ollaan joko juteltu paljon tai tavattu livenä, se tuntuu esineellistävältä ja epäaidolta.

Mitään seksuaalisia viestejä en tahdo ennen kuin ollaan tosielämässä harrastettu seksiä.

Olet oikeassa. Persoonastahan se on kiinni. Ja siitä, että löytää vastapuolelle samanlaisen.

Sen olen kuitenkin huomannut, että läheskään aina se persoona ei tule ilmi viestitellessä. Kyllä, tietyt isot kysymykset ja arvot on helppo käydä etukäteen läpi, mutta lopulta se on vain aloituskohta. Se viestittelyn kemia voi kadota täysin, kun tavataan. Viestitellessä mä esimerkiksi voin olla hauska ja ehkä jopa itsevarma, mutta tavatessani tuntemattoman tuo kaikki voi kadota. Siksi tämä on niin hankalaa. En yritä esittää muuta kuin olen, mutta joskus se toinen saa silti väärän käsityksen.

Juuri näin. Omana sinkkuaikanani olen joutunut tällaisiin tilanteisiin muutaman kerran. Ensimmäinen mies, jonkan kanssa lähdin treffeille oli viesteissä aivan ihana. Hän oli hauska ja fiksun tuntuinen ja huumorimme tuntui kolahtavan hyvin yhteen. Sitten kun tapasimme livenä, kemiamme oli todella töksähtelevää ja hän nauroi mielestäni todella vanhoille ja kuiville vitseille ja jopa selitti niitä minulle, kun luuli, että en vain tajunnut. Kasvotusten jutellessa tuli myös esiin sellaisia arvoja ja asenteita, joita ei kovin äkkiä olisi kirjoitellessa tullut. 

Sama on käynyt myös niin päin, että olen itse huomannut olevani treffeillä ihan kammottava puupökkelö, joka ei saa sanaa suustaan vaikka viesteillä yritin antaa itsestäni fiksua ja nokkelaa kuvaa. Mies varmaankin ajatteli, voinko olla edes sama ihminen. Livenä se sarkastinen ja hieman mustanpuhuva läppä ei vain irronnut, kun jännittävä tilanne sai minut käyttäytymään todella korrektisti ja tylsästi. 

ohis

AP tuhlaa vaan toisten aikaa, ei jatkoon.

miksi ap siellä terffisivelluksessa roikkuu, jos ei halua tavata ihmisiä?

Olin itsekin aikanaan aivan kypsä näihin pikatreffailijoihin. Sinkkuaikoinani matcheja tuli useampi päivässä ja etenkin Tinderin käytön ekoina viikkoina olin joka päivä treffeillä. Osa näistä oli aivan kamalia tapaamisia ja miehen kanssa ei yhtään mitään yhteistä. Sen jälkeen päätin, että jos mies ehdottaa heti tapaamista niin menee match saman tien poistoon. Onneksi löysin sieltä mielenkiintoisen miehen ja Tinderi meni jäähylle

Vierailija kirjoitti:

Jos aikailee treffipyynnössä joku toinen ehtii ensin! 2-3 päivän viestittelyn jälkeen yritän sopia treffit.

M34

2-3 päivän viestittely onkin jo ihan kohtuullinen aika. Sehän ei ole sama kuin pyytäisi treffeille "heti", mutta ei myöskään ole vielä viestittely pitkittynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuohon edelliseen liittyen.

Moni haluaa että luemme profiilin tarkkaan, esitämme kysymyksiä ja mietimme mitä kirjoitamme. Lue: pitää olla noheva, kaiken muun lisäksi.

Entäs teidän viestinne sitten? Suurin osa on "moi", "joo", "haha", hymiö.

Harvoin tulee kysymyksiä profiilista, pl. kuulustelutyylinen kysymyspatteristo jollaista te ette itse suvaitsisi mieheltä.

Koko idea tuntuu olevan me naiset saamme paljon suosiota ja te ette saa joten sen mukaan mennään. No ei mennä. Näin kyllä kuvasta ja profiilista ettei niitä komeita miljonäärejä oikeasti ole ovella. Ihan tavallisia ollaan molemmat.

Eli jos haluatte mieheltä fiksua ja mukavaa keskustelua, niin jospa näyttäisitte mallia ettekä vain vaatisi että kaikki tuodaan älypuhelimella tarjolle kun passiivisesti odottelee.

 

Mitä tarkoitat keskustelutyylisellä kysymyspatteristolla nyt tässä? Mutta ei kai se mikään yllätys ole, etteivät kaikki naisetkaan ole hyviä keskustelijoita. Ja sitten tietysti joistain tulee tylsiä viestittelijöitä, jos ei juttu oikein kiinnostakaan - pätee varmaan miehiin myös. Ja juuri siksi, koska se pätee miehiinkin, naisetkaan eivät innostu sellaisesta vaisusta viestittelijästä, koska se vaikuttaa siltä, ettei miestä oikein kiinnosta.

* Kuulustelutyylisellä kysymyspatteristolla.

Kaikki sellainen missä tivataan "speksejä". Pituus, koulutustaso, työ, seurustelu-CV, tms.

Samoin mikä tahansa kysymys jos tyyli on tasoa kuulustelu.

"Kuinka pitkä olet?"

"Mikä koulutustaso?"

"Millaisessa työssä olet?"

"Kuinka monta parisuhdetta takana ja koska edellinen?"

Kaikkia näitä on tivattu.

Kerran nainen alkoi keskustelemaan profiilin kuvasta jossa olin harrastuksen parissa. Kerran! Mainitsi että onpa kiva kuva, saako kysyä missä otettu, tosi ihana paikka, jne.

Kyllähän nuo kuulostavat omituisilta kysymyksiltä, ja itsekin vähän mietin että mitähän ikäluokkaa ne ovat, jotka tuollaisia kyselevät. Yksi poikkeus noissa kysymyksissä on. Tosin usein on kritisoitu sitä, jos kysyy millaisessa työssä toinen on. Itse vähän ihmettelen tätä kritiikkiä, koska minusta juuri tuo kuulostaa sellaiselta normaalilta, "turvalliselta" small talkilta, jossa kuitenkin oppii tietämään toisesta jotain. Suurimmalla osalla kuitenkin on joku työ tai opiskelu, ja siitä voisi viritä muutakin keskustelua. Minusta tuo on sellainen kohtalaisen neutraali kysymys. Itse voisin hyvinkin kysyä noin, mutta ei siihen mitään sellaista arvotusta liity, että työtön heti karsiutuisi, mutta yritysjohtaja menisi jatkoon - voisin hyvinkin mennä vaikka toisinpäin.

Joten kertoisiko joku, mikä siinä työn tai ammatin kysymisessä on huono asia? Voinhan toki ottaa onkeeni ja muistaa, että töistä ei saa kysyä tai puhua - mutta mitkä sitten ovat niitä kysymyksiä, joita saa kysyä? Kun ei ihan mitään triviaaliakaan jaksaisi, tyyliin lempileffoja tai lempiruokia...  Itse olen mieltänyt, että työ on lähinnä sellaisten perustietojen vaihtamista, kuuluu samaan osastoon, johon kuuluvat myös asuinkaupunki, ikä, harrastukset, onko lapsia, jne.

Kyllä minä naisena ainakin haluaisin tavata mahdollisimman pian. Vain kasvotusten tavatessa tietää kiinnostaako toinen vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo johtuu siitä että treffisovelluksissa naisilla on satoja viestejä odottamassa, kun taas miehillä ei ole ainuttakaan.

Siksi kannattaa laittaa mahdollisimman paljon verkkoja vesille eikä tuhlata aikaa viestittelyyn kun naisella on tusina kilpakosijaa viestittelemässä samanaikaisesti.

Livenä peli muuttuu ja naisen etu katoaa, mahdollisuudet ovat 50-50 molemmille. Mitä nopeammin mies saa tutustumisen pois treffisovelluksesta ja livemaailmaan, sen paremmat tsäänssit.

Mutta tässäkin on se onglema, että useimmat naiset eivät halua tavata HETI kun on vaihdettu ensimmäiset kuulumiset. Niillä viesteillään voi osoittaa olevansa kohtelias, fiksu herrasmies ja saada naisen kiinnostumaan juuri sinusta. Jollain "Moi seksikäs milloin tavataan?" niin voit olla varma että tulee fiksuilta naisilta block. 

Voit olla myös varma jos miehenä laitat naiselle viestin "moi miten sulla menee" niin 80% siihen ei vastata.

No olisiko parempi, jos nainen vastaisi "ihan  hyvin, kiitos"?  Ihan yhtä lailla keskustelu olisi alkutekijöissään. Minusta nuo "moi", "miten menee" yms aloitukset kuulostavat vaan siltä, että heitetään se pallo toiselle, josko tämä keksiki jotain keskustelunaihetta. 

Minua risoo enemmän ne jotka haluavat jäädä kirjoittelemaan. Jos ei treffejä synny viikon, parin jälkeen, lakkaan vastailemasta viesteihin ja homma hiipuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuohon edelliseen liittyen.

Moni haluaa että luemme profiilin tarkkaan, esitämme kysymyksiä ja mietimme mitä kirjoitamme. Lue: pitää olla noheva, kaiken muun lisäksi.

Entäs teidän viestinne sitten? Suurin osa on "moi", "joo", "haha", hymiö.

Harvoin tulee kysymyksiä profiilista, pl. kuulustelutyylinen kysymyspatteristo jollaista te ette itse suvaitsisi mieheltä.

Koko idea tuntuu olevan me naiset saamme paljon suosiota ja te ette saa joten sen mukaan mennään. No ei mennä. Näin kyllä kuvasta ja profiilista ettei niitä komeita miljonäärejä oikeasti ole ovella. Ihan tavallisia ollaan molemmat.

Eli jos haluatte mieheltä fiksua ja mukavaa keskustelua, niin jospa näyttäisitte mallia ettekä vain vaatisi että kaikki tuodaan älypuhelimella tarjolle kun passiivisesti odottelee.

 

Mitä tarkoitat keskustelutyylisellä kysymyspatteristolla nyt tässä? Mutta ei kai se mikään yllätys ole, etteivät kaikki naisetkaan ole hyviä keskustelijoita. Ja sitten tietysti joistain tulee tylsiä viestittelijöitä, jos ei juttu oikein kiinnostakaan - pätee varmaan miehiin myös. Ja juuri siksi, koska se pätee miehiinkin, naisetkaan eivät innostu sellaisesta vaisusta viestittelijästä, koska se vaikuttaa siltä, ettei miestä oikein kiinnosta.

* Kuulustelutyylisellä kysymyspatteristolla.

Kaikki sellainen missä tivataan "speksejä". Pituus, koulutustaso, työ, seurustelu-CV, tms.

Samoin mikä tahansa kysymys jos tyyli on tasoa kuulustelu.

"Kuinka pitkä olet?"

"Mikä koulutustaso?"

"Millaisessa työssä olet?"

"Kuinka monta parisuhdetta takana ja koska edellinen?"

Kaikkia näitä on tivattu.

Kerran nainen alkoi keskustelemaan profiilin kuvasta jossa olin harrastuksen parissa. Kerran! Mainitsi että onpa kiva kuva, saako kysyä missä otettu, tosi ihana paikka, jne.

Saanko kysyä, minkä ikäisiä nämä naiset ovat, jotka kyselevät tuolla tavalla pituutta, koulutustasoa ja parisuhteiden määrää? 

Mitäpä luulet?

Minkä ikäiset naiset haluavat tietää speksit ja kuulustelevat parisuhdeominaisuuksista?

Aivan, +-30v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuohon edelliseen liittyen.

Moni haluaa että luemme profiilin tarkkaan, esitämme kysymyksiä ja mietimme mitä kirjoitamme. Lue: pitää olla noheva, kaiken muun lisäksi.

Entäs teidän viestinne sitten? Suurin osa on "moi", "joo", "haha", hymiö.

Harvoin tulee kysymyksiä profiilista, pl. kuulustelutyylinen kysymyspatteristo jollaista te ette itse suvaitsisi mieheltä.

Koko idea tuntuu olevan me naiset saamme paljon suosiota ja te ette saa joten sen mukaan mennään. No ei mennä. Näin kyllä kuvasta ja profiilista ettei niitä komeita miljonäärejä oikeasti ole ovella. Ihan tavallisia ollaan molemmat.

Eli jos haluatte mieheltä fiksua ja mukavaa keskustelua, niin jospa näyttäisitte mallia ettekä vain vaatisi että kaikki tuodaan älypuhelimella tarjolle kun passiivisesti odottelee.

 

Mitä tarkoitat keskustelutyylisellä kysymyspatteristolla nyt tässä? Mutta ei kai se mikään yllätys ole, etteivät kaikki naisetkaan ole hyviä keskustelijoita. Ja sitten tietysti joistain tulee tylsiä viestittelijöitä, jos ei juttu oikein kiinnostakaan - pätee varmaan miehiin myös. Ja juuri siksi, koska se pätee miehiinkin, naisetkaan eivät innostu sellaisesta vaisusta viestittelijästä, koska se vaikuttaa siltä, ettei miestä oikein kiinnosta.

* Kuulustelutyylisellä kysymyspatteristolla.

Kaikki sellainen missä tivataan "speksejä". Pituus, koulutustaso, työ, seurustelu-CV, tms.

Samoin mikä tahansa kysymys jos tyyli on tasoa kuulustelu.

"Kuinka pitkä olet?"

"Mikä koulutustaso?"

"Millaisessa työssä olet?"

"Kuinka monta parisuhdetta takana ja koska edellinen?"

Kaikkia näitä on tivattu.

Kerran nainen alkoi keskustelemaan profiilin kuvasta jossa olin harrastuksen parissa. Kerran! Mainitsi että onpa kiva kuva, saako kysyä missä otettu, tosi ihana paikka, jne.

Kyllähän nuo kuulostavat omituisilta kysymyksiltä, ja itsekin vähän mietin että mitähän ikäluokkaa ne ovat, jotka tuollaisia kyselevät. Yksi poikkeus noissa kysymyksissä on. Tosin usein on kritisoitu sitä, jos kysyy millaisessa työssä toinen on. Itse vähän ihmettelen tätä kritiikkiä, koska minusta juuri tuo kuulostaa sellaiselta normaalilta, "turvalliselta" small talkilta, jossa kuitenkin oppii tietämään toisesta jotain. Suurimmalla osalla kuitenkin on joku työ tai opiskelu, ja siitä voisi viritä muutakin keskustelua. Minusta tuo on sellainen kohtalaisen neutraali kysymys. Itse voisin hyvinkin kysyä noin, mutta ei siihen mitään sellaista arvotusta liity, että työtön heti karsiutuisi, mutta yritysjohtaja menisi jatkoon - voisin hyvinkin mennä vaikka toisinpäin.

Joten kertoisiko joku, mikä siinä työn tai ammatin kysymisessä on huono asia? Voinhan toki ottaa onkeeni ja muistaa, että töistä ei saa kysyä tai puhua - mutta mitkä sitten ovat niitä kysymyksiä, joita saa kysyä? Kun ei ihan mitään triviaaliakaan jaksaisi, tyyliin lempileffoja tai lempiruokia...  Itse olen mieltänyt, että työ on lähinnä sellaisten perustietojen vaihtamista, kuuluu samaan osastoon, johon kuuluvat myös asuinkaupunki, ikä, harrastukset, onko lapsia, jne.

"Minusta tuo on sellainen kohtalaisen neutraali kysymys. Itse voisin hyvinkin kysyä noin, mutta ei siihen mitään sellaista arvotusta liity, että työtön heti karsiutuisi, mutta yritysjohtaja menisi jatkoon - voisin hyvinkin mennä vaikka toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Tilastollisesti ylimmässä tuloviidenneksessä ei ole juuri ollenkaan vastentahtoisesti sinkkuja, kun taas alimmassa tuloviidenneksessä on lähes puolet. Todellakin miehen ammatti liittyy aika h-vetin vahvasti siihen kuinka flaksi käy.

"Itse olen mieltänyt, että työ on lähinnä sellaisten perustietojen vaihtamista, kuuluu samaan osastoon, johon kuuluvat myös asuinkaupunki, ikä, harrastukset, onko lapsia, jne."

Ja nyt myönnät epäsuorasti itsekin ettei se mikään neutraali asia ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuohon edelliseen liittyen.

Moni haluaa että luemme profiilin tarkkaan, esitämme kysymyksiä ja mietimme mitä kirjoitamme. Lue: pitää olla noheva, kaiken muun lisäksi.

Entäs teidän viestinne sitten? Suurin osa on "moi", "joo", "haha", hymiö.

Harvoin tulee kysymyksiä profiilista, pl. kuulustelutyylinen kysymyspatteristo jollaista te ette itse suvaitsisi mieheltä.

Koko idea tuntuu olevan me naiset saamme paljon suosiota ja te ette saa joten sen mukaan mennään. No ei mennä. Näin kyllä kuvasta ja profiilista ettei niitä komeita miljonäärejä oikeasti ole ovella. Ihan tavallisia ollaan molemmat.

Eli jos haluatte mieheltä fiksua ja mukavaa keskustelua, niin jospa näyttäisitte mallia ettekä vain vaatisi että kaikki tuodaan älypuhelimella tarjolle kun passiivisesti odottelee.

 

Mitä tarkoitat keskustelutyylisellä kysymyspatteristolla nyt tässä? Mutta ei kai se mikään yllätys ole, etteivät kaikki naisetkaan ole hyviä keskustelijoita. Ja sitten tietysti joistain tulee tylsiä viestittelijöitä, jos ei juttu oikein kiinnostakaan - pätee varmaan miehiin myös. Ja juuri siksi, koska se pätee miehiinkin, naisetkaan eivät innostu sellaisesta vaisusta viestittelijästä, koska se vaikuttaa siltä, ettei miestä oikein kiinnosta.

* Kuulustelutyylisellä kysymyspatteristolla.

Kaikki sellainen missä tivataan "speksejä". Pituus, koulutustaso, työ, seurustelu-CV, tms.

Samoin mikä tahansa kysymys jos tyyli on tasoa kuulustelu.

"Kuinka pitkä olet?"

"Mikä koulutustaso?"

"Millaisessa työssä olet?"

"Kuinka monta parisuhdetta takana ja koska edellinen?"

Kaikkia näitä on tivattu.

Kerran nainen alkoi keskustelemaan profiilin kuvasta jossa olin harrastuksen parissa. Kerran! Mainitsi että onpa kiva kuva, saako kysyä missä otettu, tosi ihana paikka, jne.

Kyllähän nuo kuulostavat omituisilta kysymyksiltä, ja itsekin vähän mietin että mitähän ikäluokkaa ne ovat, jotka tuollaisia kyselevät. Yksi poikkeus noissa kysymyksissä on. Tosin usein on kritisoitu sitä, jos kysyy millaisessa työssä toinen on. Itse vähän ihmettelen tätä kritiikkiä, koska minusta juuri tuo kuulostaa sellaiselta normaalilta, "turvalliselta" small talkilta, jossa kuitenkin oppii tietämään toisesta jotain. Suurimmalla osalla kuitenkin on joku työ tai opiskelu, ja siitä voisi viritä muutakin keskustelua. Minusta tuo on sellainen kohtalaisen neutraali kysymys. Itse voisin hyvinkin kysyä noin, mutta ei siihen mitään sellaista arvotusta liity, että työtön heti karsiutuisi, mutta yritysjohtaja menisi jatkoon - voisin hyvinkin mennä vaikka toisinpäin.

Joten kertoisiko joku, mikä siinä työn tai ammatin kysymisessä on huono asia? Voinhan toki ottaa onkeeni ja muistaa, että töistä ei saa kysyä tai puhua - mutta mitkä sitten ovat niitä kysymyksiä, joita saa kysyä? Kun ei ihan mitään triviaaliakaan jaksaisi, tyyliin lempileffoja tai lempiruokia...  Itse olen mieltänyt, että työ on lähinnä sellaisten perustietojen vaihtamista, kuuluu samaan osastoon, johon kuuluvat myös asuinkaupunki, ikä, harrastukset, onko lapsia, jne.

"Minusta tuo on sellainen kohtalaisen neutraali kysymys. Itse voisin hyvinkin kysyä noin, mutta ei siihen mitään sellaista arvotusta liity, että työtön heti karsiutuisi, mutta yritysjohtaja menisi jatkoon - voisin hyvinkin mennä vaikka toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Tilastollisesti ylimmässä tuloviidenneksessä ei ole juuri ollenkaan vastentahtoisesti sinkkuja, kun taas alimmassa tuloviidenneksessä on lähes puolet. Todellakin miehen ammatti liittyy aika h-vetin vahvasti siihen kuinka flaksi käy.

"Itse olen mieltänyt, että työ on lähinnä sellaisten perustietojen vaihtamista, kuuluu samaan osastoon, johon kuuluvat myös asuinkaupunki, ikä, harrastukset, onko lapsia, jne."

Ja nyt myönnät epäsuorasti itsekin ettei se mikään neutraali asia ole.

Siis on se minulle siinä mielessä neutraali asia, että pääsääntöisesti toisen työ tai ammatti ei vaikuta mihinkään - en siis työn/ammatin vuoksi jättäisi väliin muuten kiinnostavaa ihmistä. Poikkeuksena ehkä joku turkistarhaus, teurastajan työ tms, joka vaan sotii aika paljon omia arvojani vastaan. Mutta ei minulle toisen ammatilla tai työllä sinänsä ole mitään merkitystä. Plussaa voi toki olla, jos toinen on samantyyppisellä alalla (tulisi tunne, että voitaisiin olla samanhenkisiä - tälle alalle kun yleensä hakeudutaan kiinnostuksesta tietynlaisia asioita kohtaan). Mutta ei minulla esim. tulotaso ole mitenkään merkittävä. Enemmän kiinnostusta herättäisi kirjastonhoitaja kuin joku kovatuloinen ison firman toimitusjohtaja. Se, että varakkaimmissa on vähiten sinkkuja, ei kerro mitään siitä, kenestä itse kiinnostuisin. Elämäni suurimmat rakkaudet ovat olleet pienituloisia ja vähemmän koulutettuja kuin itse.

Voit olla uskomatta, jos haluat - mutta sitten meidän ei kannata keskustella tästä. Edelleen haluaisin kutienkin tietää, miksi ei saa kysyä työstä?

Itse aikanaan tapasin Tinderissä ihmisen, jonka kanssa meillä oli joitain samoja lempikirjoja. Minusta se kuulosti lupaavalta, että hän oli töissä kirjastossa - lupaavalta siksi, että itselleni kirjallisuus on todella tärkeä, ja oletin tietysti kirjastossa työskentelevän jakavan tämän kiinnostuksenkohteen, missä olinkin oikeassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuohon edelliseen liittyen.

Moni haluaa että luemme profiilin tarkkaan, esitämme kysymyksiä ja mietimme mitä kirjoitamme. Lue: pitää olla noheva, kaiken muun lisäksi.

Entäs teidän viestinne sitten? Suurin osa on "moi", "joo", "haha", hymiö.

Harvoin tulee kysymyksiä profiilista, pl. kuulustelutyylinen kysymyspatteristo jollaista te ette itse suvaitsisi mieheltä.

Koko idea tuntuu olevan me naiset saamme paljon suosiota ja te ette saa joten sen mukaan mennään. No ei mennä. Näin kyllä kuvasta ja profiilista ettei niitä komeita miljonäärejä oikeasti ole ovella. Ihan tavallisia ollaan molemmat.

Eli jos haluatte mieheltä fiksua ja mukavaa keskustelua, niin jospa näyttäisitte mallia ettekä vain vaatisi että kaikki tuodaan älypuhelimella tarjolle kun passiivisesti odottelee.

 

Mitä tarkoitat keskustelutyylisellä kysymyspatteristolla nyt tässä? Mutta ei kai se mikään yllätys ole, etteivät kaikki naisetkaan ole hyviä keskustelijoita. Ja sitten tietysti joistain tulee tylsiä viestittelijöitä, jos ei juttu oikein kiinnostakaan - pätee varmaan miehiin myös. Ja juuri siksi, koska se pätee miehiinkin, naisetkaan eivät innostu sellaisesta vaisusta viestittelijästä, koska se vaikuttaa siltä, ettei miestä oikein kiinnosta.

* Kuulustelutyylisellä kysymyspatteristolla.

Kaikki sellainen missä tivataan "speksejä". Pituus, koulutustaso, työ, seurustelu-CV, tms.

Samoin mikä tahansa kysymys jos tyyli on tasoa kuulustelu.

"Kuinka pitkä olet?"

"Mikä koulutustaso?"

"Millaisessa työssä olet?"

"Kuinka monta parisuhdetta takana ja koska edellinen?"

Kaikkia näitä on tivattu.

Kerran nainen alkoi keskustelemaan profiilin kuvasta jossa olin harrastuksen parissa. Kerran! Mainitsi että onpa kiva kuva, saako kysyä missä otettu, tosi ihana paikka, jne.

Saanko kysyä, minkä ikäisiä nämä naiset ovat, jotka kyselevät tuolla tavalla pituutta, koulutustasoa ja parisuhteiden määrää? 

Mitäpä luulet?

Minkä ikäiset naiset haluavat tietää speksit ja kuulustelevat parisuhdeominaisuuksista?

Aivan, +-30v.

Jännää. Olen itse 40+ nainen, enkä ole ikinä tentannut ketään tuolla lailla. Olen myös deittaillut 30+ naisia, mutta kukaan ei ole tentannut minua tuolla lailla. Miten te löydättekin aina juuri tuollaiset naiset???

Ne haluu pesää. Jos et suostu, siirtyvät seuraavaan. Ei pimperon eteen jaksa lässyttää viikkokausia.

On se rankkaa. Joku se sentään pyytää. Kromosomilotossa kun oisit hävinnyt, niin sua pyytäis kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlata aikaa viestittelyyn, kun livenä näkee heti, onko toinen sopiva vai jatketaanko etsintöjä.

N32

Ei mulla ole aikaa eikä halua joka päivä uuden miehen kanssa treffeillä juosta. Siksi tykkään viestitellä ensin, jotta selviää kannattaako tyypin kanssa treffeille edes lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo johtuu siitä että treffisovelluksissa naisilla on satoja viestejä odottamassa, kun taas miehillä ei ole ainuttakaan.

Siksi kannattaa laittaa mahdollisimman paljon verkkoja vesille eikä tuhlata aikaa viestittelyyn kun naisella on tusina kilpakosijaa viestittelemässä samanaikaisesti.

Livenä peli muuttuu ja naisen etu katoaa, mahdollisuudet ovat 50-50 molemmille. Mitä nopeammin mies saa tutustumisen pois treffisovelluksesta ja livemaailmaan, sen paremmat tsäänssit.

Toisaalta sitten ei ainakaan pääse treffeille, jos alkaa tivaamaan liian aikaisin. Naisilla on varaa valita ja jättää ne miehet väliin, jotka eivät osoita halukkuutta yhtään tutustua ennen tapaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat sukupuolet ymmärtävät Tinderin väärin. Tässä selvitän mitä naiset ymmärtävät väärin:

Tinder on ikään kuin vaihe tapaamisessa joka tulee entisten vaiheiden eteen.

Miehelle se menee näin

1. panisinko?

2. jos en, haluanko lisää suosiota naisilta?

3. haluaisinko panna uudestaan?

4. haluaisinko parisuhteen?

Jos nainen selvittää 1. -> treffeille.

Jos nainen selvittää 2. -> match, mutta todennäköisesti ghostaus.

Jos nainen selvittää 3. -> tapaillaan

Jos nainen selvittää 3. -> parisuhde

Miehet eivät ole kuin naiset, eli joku on kiinnostava tai ei ole, ja jos pelkkää seksiä haluaa niin rima ulkonäön suhteen lähinnä nousee.

Ei ole olemassa mitään Tinder-kysyntää joka olisi suurempi kuin kysyntä livenä. Tinderissä on matala kynnys klikkailla ja viestitellä kenelle sattuu, siitä syntyy se illuusio suosiosta jonka joku mainitsi. Siis naisille.

Mun pointtini on että tästä seuraa se että miehen on vaikeaa pärjätä Tinder-kisassa. Siksi se nainen halutaan saada pois siitä illuusiomaailmasta tosimaailmaan mahdollisimman nopsaan.

Tämä.

Saa takuulla alapeukkuja (koska jos tämä on totta, ei ole toista planeettaa eli Tinderiä jolla naiset ovat suosittuja) mutta on totta. Lopulta kaikki pariutuminen tapahtuu livenä.

Miehillä on todellakin niin että rima panoon on alempana kuin rima parisuhteeseen.

Te naiset ette hiffaa ettei ne panojen kyselijät ole teistä erityisen kiinnostuneita. Se massaviesti laitetaan kaikille ja ehkä joku antaa sinä iltana.

Miten niin naiset eivät hiffaa, että panojen kyselijät eivät ole muuten kuin panomielessä kiinnostuneita? Jokaikinen minun tuntemani nainen tuon kyllä tietää! Tunnetko sinä ainoastaan jotain hidasälyisiä naisia, jos sinun tuntemasi naiset eivät noin selvää asiaa ymmärrä?