Miksei kukaan estänyt mua tuhlaamasta elämääni?
Kenen on vastuu, kun 14-16 vaan hengailee kavereiden kanssa eikä käy kunnolla koulua? Mä halusin pyöriä Kampissa ja Steissillä ja tavata kavereita. Mulla oli parhaimmillaan 700-800 nuoren numerot puhelimessa. Kaverit oli mulle kaikki kaikessa.
Miksei kukaan sanonut, ettei ostoskeskuksessa lorvimalla ja hauskaa pitämällä pääse elämässä eteenpäin? Vanhemmat oli sitä mieltä, että nuorten pitää saada mennä ja tavata kavereita. Koulussa olin suosittu ja vähän koviskin, enkä tehnyt koskaan esim läksyjä. Kaikki pyöri kaverien ja yhdessä säätämisen ympärillä.
Nyt yli 10 vuotta myöhemmin olen kouluttamaton ja työtön 2 lapsen yh, jolla ei ole yhtää kaveria ja välit perheeseen on huonot.
Miksei kukaan estänyt mua tekemästä huonoja valintoja eli tapaamaan vaan kavereita ja unohtaan koulutyön? Ei 15 vuotta vanha ymmärrä omaa parastaan. Kumpa joku olisi pakottanut mut lukemaan!
Kommentit (68)
Omaa syytä ei tietenkään ole yhtään.
Nyt voit opiskella kun motivaatiota riittää. Uhriutuminen ei auta mitään.
Hyvänen aika, jokainen tekee omat valintansa.
Aika harvalla on vanhemmat, jotka pakottaa lapset johonkin muottiin, mutta ilmankin pärjätään maailmassa.
Taidat oikeastaan olla hyvä provo.
Kyllä sulle sanottiin, mutta et uskonut.
Minö sanon myps nyt, että kolmikymppisenäkin voit mennä kouluun ja opiskella ammatin, työllistyä ja saada hyvån elämän. Mutta tuskin sä uskot nytkään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olisit halunnut lukea? Pystytkö jälkikäteenkään sanomaan minkä ammatin olisit halunnut?
No lukion olisin halunnut käydä kunnolla ja mennä opiskelemaan yliopistoon. En tiedä tarkemmin, kun en tiedä mitä kaikkea siellä voisi opiskella. Ap
Jos et ole provo, niin voi yhyy ja ulinaa, luuletko, että kaikista, joita rajataan tulee jotakin? Kyllä se on hieman jostain muusta kiinni, kuin siitä, onko vanhempasi määräilevä kerberos, vai sinun omaa vapauttasi arvostava sallija.
Eiköhän se, ettet ole mitään ole kiinni jostain muustakin, kuin vanhemman paimennuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olisit halunnut lukea? Pystytkö jälkikäteenkään sanomaan minkä ammatin olisit halunnut?
No lukion olisin halunnut käydä kunnolla ja mennä opiskelemaan yliopistoon. En tiedä tarkemmin, kun en tiedä mitä kaikkea siellä voisi opiskella. Ap
Ei vaikuta siltä, että olisit voinut hyvin silloin etenemällä sitä polkua, koska jos SE ois saanut sut voimaan hyvin, sä olisit mennyt lukioon. Muistatko?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sulle sanottiin, mutta et uskonut.
Minö sanon myps nyt, että kolmikymppisenäkin voit mennä kouluun ja opiskella ammatin, työllistyä ja saada hyvån elämän. Mutta tuskin sä uskot nytkään.
Ei ole välttämättä uskon asia, vaan ns. kannustuksen. Mutta siis miksi ap itkee sitä, ettei häntä kannustettu, jos vanhempasi eivät olleet sen sorttisia, niin sinun pitää siinä tapauksessa uskoa itse itseesi. Jos et pysty, onko se vanhempiesi syytä?
Muista, että oma osasi on erittäin tärkeä. Me koulutetut ja menestyneet näytetään sitä paremmilta mitä huonommin teillä huono-osaisilla menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olisit halunnut lukea? Pystytkö jälkikäteenkään sanomaan minkä ammatin olisit halunnut?
No lukion olisin halunnut käydä kunnolla ja mennä opiskelemaan yliopistoon. En tiedä tarkemmin, kun en tiedä mitä kaikkea siellä voisi opiskella. Ap
Kuulostaa pikemmin siltä, että haluaisit olla sellainen ihminen joka haluaa yliopistoon. Jos lukemiseen ei meinaa kiinnostus riittää eikä mikään tietty alakaan sytytä, jokin käytännönläheisempi koulutus varmaan sopisi paremmin.
T. Ylipiston käynyt, jonka jälkikäteen ajatellen olisi ehkä kannattanut käydä muunlainen koulutus
Kukaan ei voi tosiaan sinua kantaa sinne koulun penkille nytkään, niin ei se silloinkaan olisi onnstunut.
Älä jää surkuttelemaan, vaan pohdi että sinulla oli hyvä nuoruus ja nyt on tuttuja kontakteja.
Seuraavaksi ilmoittaudut aikuislukioon ja alat selvittämään mikä se olisi se ala mitä haluat opiskella. Olet työelämässä helposti jo ennen neljääkymppiä.
Nyt vielä pystyt tekemään asialle jotain jos oikeasti haluat.
Vika ei aina vain ole muissa. Sen luulisi sinun ymmärtävän jo tuossa iässä.
Jos ei sulla älli riitä vieläkään päättelemään kenellä on vastuu elämästäsi niin annahan lapset huostaan ennen kuin niillä menee huonosti.
Toki, trollustahan tämä ketju on.
Eikö oikeasti yksikään opettaja koulussa kehottanut tekemään läksyjä ja lopettamaan lintsaamisen? Kukaan ei koskaan sanonut että koulu kannattaisi käydä?
Nyt hoidat asian kuntoon: suoritat peruskoulusi loppuun, aikuisopiskeluna, (Ei siis tietenkään teinien sekaan) sen jälkeen aikuislukion ja sieltä eteenpäin niin pitkälle kuin motivaatiota riittää.
Sinulla on paljon elämää edessäsi, ehdit vaikka mitä jos haluat.
Toivottavasti muistat tämän kun omat lapsesi ovat yläasteella. Nuoret ovat kypsymättömiä ja kokemattomia. Ei voi tietää mitä haluavat tehdä seuraavat 50 vuotta.
Olet nuori yhä, joten niskasta kiinni ja elämä uusiksi. Minä havahduin vasta lähempänä neljääkymppiä siihen että kavereilla ja puolisolla ei oikeastaan tee yhtään mitään jos se vetää sinut pohjalle. Mitä vanhemmaksi tulen sitä materialistisemmaksi ja omiin oloihin vetäytyneemmäksi olen olen tullut. Ja se designer kello ja käsilaukku maksaa rahaa. Siihen ei tarvitse "kivoja" ihmissuhteita. Olo on hieman huijattu kun tuli itse aivopestyä itsensä aikoinaan. Mutta tilanteen ehtii vielä korjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olisit halunnut lukea? Pystytkö jälkikäteenkään sanomaan minkä ammatin olisit halunnut?
No lukion olisin halunnut käydä kunnolla ja mennä opiskelemaan yliopistoon. En tiedä tarkemmin, kun en tiedä mitä kaikkea siellä voisi opiskella. Ap
Sä voit edelleen käydä lukion ja mennä yliopistoon.
On aikuislukioita ja on etälukioita.
Aloita tänään.
Et olisi ainoa ihminen maailmassa, joka aloittaa aikuisena.
Sulla oli hieno nuoruus ja sulla oli hienot lapset.
Sä voit omien lapsiesi kanssa toimia toisin. Ohjata ja opastaa ja vähän vaatiikin sopivassa kohtaa.
Sä voit hyödyntää nyt sen, minkä tiedät ja oket kokenut.
Serkku teki otavan lukiossa etänä lukion.
Ja niitä aikuislukioitahan löytyy.
Olet hieno juuri noin. Älä heitä hienoa elämää roskiin.
Nyt sulla on kaikki mahdollisuudet, kun sä ymmärrät mitä sä haluat.
Me jokainen mennään omat polut. Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella.
Mitä olisit halunnut lukea? Pystytkö jälkikäteenkään sanomaan minkä ammatin olisit halunnut?