Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Ja merkki on Sera Masturbo Gaymeister.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
runkKari kirjoitti:
Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.
Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.
Vähentääpäs.
Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.
Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.
Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?
Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?
Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?
Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?
Olen kyllä täysi pelle.
Juu, tiedetään.
Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?
En
Hyvä, että se asia on tässä vaiheessa jo sinullekin selvinnyt.
Sinä olet ainoa joka sellaista on väittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Huhuh!
Fiksuimmat jo näkevät sähköautot tulevat olemaan suuri katastrofi. Todella suuri!!
Kiitos linkistä. En ikinä hanki sähköautoa vaikka ilmaiseksi saisin!
Sinä olet niin tyhmä että et osaisi kuitenkaan edes käyttää sitä, niin ihan se ja sama.
Hakeuduhan kaveri johonkin hoitoon. Olet kohta jo vuoden jankuttanut vauva-palstalla sähköautoista aamusta iltaan, vaikka sinulla ei ole edes ajokorttia, eikä varaa minkäänlaiseen autoonkaan.
Mennyvittuun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Mietihän kun näitä on maailma täynnä, kaupungit, ruuhkakadut, parkkihallit . Ei S*atana, kuka tähän on ajamassa. Entäs kun hakkeri pääsee latausjärjestelmään (nämähän ovat "Karuna"-verkossa kiinni) ???!!!Pistää kerralla kaupungin sähköauto ylilataukselle....ja sitten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Mietihän kun näitä on maailma täynnä, kaupungit, ruuhkakadut, parkkihallit . Ei S*atana, kuka tähän on ajamassa. Entäs kun hakkeri pääsee latausjärjestelmään (nämähän ovat "Karuna"-verkossa kiinni) ???!!!Pistää kerralla kaupungin sähköauto ylilataukselle....ja sitten...
Mennyvittuun sinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Onneksi olivat latauksessa eikä ollut akut täysiä.
Onneks ei tänne pohjoiseen tommisia pommeja haluta. ekä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Sähköautot näyttää olevan kokeilu, joka jää pian museoon. Toivottavasti akut poistetaan ja hävitetään asianmukaisesti. Pahoin pelkään ongelmajäte jää kuten talvivaara veronmaksajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Pakko on lämmittää jos aikoo ladata, eikä 8A virta pidä akkuja edes lämpimänä kovalla pakkasella. Tietysti jos ajat vain 10 kilometriä, niin sitten ehkä jo onnistuu lataus yön aikana jos akut eivät ehdi jäähtymään ennen latausta, eikä ne paljon kyllä lämpene 10 kilometrin ajossa kovalla pakkasella. Mikä sen autosi merkki ja malli siis on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Ja merkki on Sera Masturbo Gaymeister.
Ja sitten esittelit jälleen kerran narsisteille niin tyypillistä lapsellisuutta. Eikä ole ensimmäinen kerta edes tässä keskustelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Huhuh!
Fiksuimmat jo näkevät sähköautot tulevat olemaan suuri katastrofi. Todella suuri!!
Kiitos linkistä. En ikinä hanki sähköautoa vaikka ilmaiseksi saisin!
Maailma täyteen tuollaisia sähköhirviöitä niin suurin osa kaupungeista palaa tuhkaksi.
Palosta syntyy erittäin myrkyllisiä kaasuja, kuten Tukesin raportti kertoo. Ihmiset jokatapauksessa evakoitava lähialueelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Mietihän kun näitä on maailma täynnä, kaupungit, ruuhkakadut, parkkihallit . Ei S*atana, kuka tähän on ajamassa. Entäs kun hakkeri pääsee latausjärjestelmään (nämähän ovat "Karuna"-verkossa kiinni) ???!!!Pistää kerralla kaupungin sähköauto ylilataukselle....ja sitten...
Mennyvittuun sinäkin.
Moi! Mulla ois kysyttävää keskinkertaisuudesta ja kuulemma oot siitä hyvä esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ostan sähköauton vasta kun tämä litiumkiima on ohitettu ja akut turvallisempia ja parempia.
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan sähköauton vasta kun tämä litiumkiima on ohitettu ja akut turvallisempia ja parempia.
Itse ajan bensa-autolla niin pitkään kuin voin ja voin ostaa toisenkin bensa-auton. Odottelen vetyautojen tuloa. Sen hankintaa voisin harkita, jos osoittautuu käyttökelpoiseksi, turvalliseksi ja taloudelliseksi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta Tesla-Bjørnin videolta voi näppärästi todeta että noin -20 asteessa yön yli kylmänä seissyt Teslan akku lämpeää laturissa 10 minuutissa sen verran että se vastaanottaa taas latausta. Samoin siitä käy hyvin ilmi miten jo lyhyelläkin ajolla saadaan akut lämmitettyä ~6 kWh energiamäärällä. Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen, eikä niitä akkuja tosiaan ole mikään tarve noin lämpimiksi edes saada kun ladataa schukolla.
Tuohan sanoi että oli -13C ....ei 20?
Varmaan hienoa saada uuden sähköauton valmistajalta ilmoitus että autoa ei saa ladata vahtimatta ja ei saa parkkeerata parkkihalliin ja ulkonakin 15 metrin päähän muista autoista.
"Selvittelemme asiaa!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostan sähköauton vasta kun tämä litiumkiima on ohitettu ja akut turvallisempia ja parempia.
Itse ajan bensa-autolla niin pitkään kuin voin ja voin ostaa toisenkin bensa-auton. Odottelen vetyautojen tuloa. Sen hankintaa voisin harkita, jos osoittautuu käyttökelpoiseksi, turvalliseksi ja taloudelliseksi .
Ja bensa-auton elinkaarta voi jatkaa biokaasullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Siinä ei ehdi kissaa sanoa, kun katsotaan montako ihmistä on palanut museomoottoreilla varustettujen fossiiliautojen tulipaloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Sähköautot näyttää olevan kokeilu, joka jää pian museoon. Toivottavasti akut poistetaan ja hävitetään asianmukaisesti. Pahoin pelkään ongelmajäte jää kuten talvivaara veronmaksajille.
Fossiliautot ovat hengenvaarallisia. Taas esimerkki miten ihmiset kuolevat tulipalossa, kun moisilla museolaitteilla kolaroidaan. Onneksi EU kieltää niiden myynnin reilun 13 vuoden päästä
https://www.thestar.com.my/news/nation/2021/08/17/three-burnt-to-death-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Siinä ei ehdi kissaa sanoa, kun katsotaan montako ihmistä on palanut museomoottoreilla varustettujen fossiiliautojen tulipaloissa.
Fossiiliautoja on ollut paljon enemmän, ja tulipalot usein kolareiden lopputulos. Luuletko, että sähköauto ei räjähdä jos akustoon (jonka energiasisältö vastaa dynamiittia) tulee suuri vaurio vaikkapa kylkikolarissa?
Tesla- SEBbo, tässä tapauksessa tyhmyydestäni on vaan hyötyä. EI siis sähköautoa. Ei ikinä.