Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Pahoin pelkää, jos akku räjähtää ajaessa taydessä bussissa, kukaan ei selviydy. Hirvittävä nopeus tuossa akkuräjähdyksessä!
Tuskin sähkötoimiset ovet edes avautuvat, ja jos niin kävisi, niin ei tuossa ajassa ehdi ulos edes kuljettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Siinä ei ehdi kissaa sanoa, kun katsotaan montako ihmistä on palanut museomoottoreilla varustettujen fossiiliautojen tulipaloissa.
Fossiiliautoja on ollut paljon enemmän, ja tulipalot usein kolareiden lopputulos. Luuletko, että sähköauto ei räjähdä jos akustoon (jonka energiasisältö vastaa dynamiittia) tulee suuri vaurio vaikkapa kylkikolarissa?
"fossiiliautot" räjähtää vain elokuvissa. Myytinmurtajat yrittivät saada tavallisen bensa-auton rähähtämään, mutta eivät oikein onnistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Pahoin pelkää, jos akku räjähtää ajaessa taydessä bussissa, kukaan ei selviydy. Hirvittävä nopeus tuossa akkuräjähdyksessä!
Tuskin sähkötoimiset ovet edes avautuvat, ja jos niin kävisi, niin ei tuossa ajassa ehdi ulos edes kuljettaja.
Kyseessä on taas yksi niistä maailman onnettomuuksista, jotka vain odottavat tapahtumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.
Siinä ei ehdi kissaa sanoa, kun katsotaan montako ihmistä on palanut museomoottoreilla varustettujen fossiiliautojen tulipaloissa.
Fossiiliautoja on ollut paljon enemmän, ja tulipalot usein kolareiden lopputulos. Luuletko, että sähköauto ei räjähdä jos akustoon (jonka energiasisältö vastaa dynamiittia) tulee suuri vaurio vaikkapa kylkikolarissa?
"fossiiliautot" räjähtää vain elokuvissa. Myytinmurtajat yrittivät saada tavallisen bensa-auton rähähtämään, mutta eivät oikein onnistuneet.
Bensan pitäisi tosiaan kaasuuntua runsaassa määrin ennen kuin tapahtuu mitään räjähdyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Pahoin pelkää, jos akku räjähtää ajaessa taydessä bussissa, kukaan ei selviydy. Hirvittävä nopeus tuossa akkuräjähdyksessä!
Tuskin sähkötoimiset ovet edes avautuvat, ja jos niin kävisi, niin ei tuossa ajassa ehdi ulos edes kuljettaja.
Kyseessä on taas yksi niistä maailman onnettomuuksista, jotka vain odottavat tapahtumistaan.
Nyt sähköbusseja ja autojakin vielä onneksi vähän, mutta kun niitä on kadut täynnä jonossa ja rinnakkain, akut ikääntyneitä ja rasittettuina...joku poksahtaa ja sitten on suurpalohälytys mahdollinen. Akkupalon syttymisen nopeus ja kesto ovat ne, joka tekee tilanteen erittäin vaaralliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjän naapurina tarvitsemme bensaa eikä leluajoneuvoja ? Maanpuolustus.
Tero T kirjoitti:
Venäjän naapurina tarvitsemme bensaa eikä leluajoneuvoja ? Maanpuolustus.
Totta. Jos sodan syttyessä valtiolle otettavat autot ovat jotain sähköautoja, homma ei sodassa ja rintamalla kovinkaan hyvin toimi niiden kanssa. Isompia kuvioita kyseessä mitä litiumkiimaiset ymmärtää. Enää ei ole tarpeeksi hevosiakaan Suomea pelastamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tero T kirjoitti:
Venäjän naapurina tarvitsemme bensaa eikä leluajoneuvoja ? Maanpuolustus.
Totta. Jos sodan syttyessä valtiolle otettavat autot ovat jotain sähköautoja, homma ei sodassa ja rintamalla kovinkaan hyvin toimi niiden kanssa. Isompia kuvioita kyseessä mitä litiumkiimaiset ymmärtää. Enää ei ole tarpeeksi hevosiakaan Suomea pelastamassa.
Ja kun sähköauton latauspistokseesta saadaan tietoyhteys akuston sisäiseen järjestelmään ja sitä kautta myös on mahdollista saada koko auto hakkeroitua. Se, jolla on pääsy latausinfraan, voi hallita autoja.
Yleisen latausinfran voi omistaa kuka vaan "Karuna"-yhtiö. Voi olla, että kaikki eivät ole niin kivoja kriisitilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Onneksi olivat latauksessa eikä ollut akut täysiä.
Onneks ei tänne pohjoiseen tommisia pommeja haluta. ekä tarvita.
Onneksi Turku on jo sähköistänyt suuren osan busseistaan ja muut kaupungit seuraavat perässä. Vantaa taisi olla kokonaan jo sähköbussien palvelema?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Pakko on lämmittää jos aikoo ladata, eikä 8A virta pidä akkuja edes lämpimänä kovalla pakkasella. Tietysti jos ajat vain 10 kilometriä, niin sitten ehkä jo onnistuu lataus yön aikana jos akut eivät ehdi jäähtymään ennen latausta, eikä ne paljon kyllä lämpene 10 kilometrin ajossa kovalla pakkasella. Mikä sen autosi merkki ja malli siis on?
Se että sinä olet liian tyhmä ymmärtämään mistä sähköauto saa käyttövoimansa ei tee asiasta mitään mysteeriä, eikä varsinkaan mitään fyysikan lakeja rikkovaa. Ainoa laiton tässä keskustelussa on sinun pohjaton typeryytesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Ja merkki on Sera Masturbo Gaymeister.
Ja sitten esittelit jälleen kerran narsisteille niin tyypillistä lapsellisuutta. Eikä ole ensimmäinen kerta edes tässä keskustelussa.
Se menee niin, että sitä saa mitä tilaa. Play stupid games, win stupid prizes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tero T kirjoitti:
Venäjän naapurina tarvitsemme bensaa eikä leluajoneuvoja ? Maanpuolustus.
Maanpuolustus ei sinun ruosteista datsuniasi kaipaa, ole huoletta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:
• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.
.
• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..
Palo voi olla räjähdysmäinen.
"Electric bus bursts into flames."
Pahoin pelkää, jos akku räjähtää ajaessa taydessä bussissa, kukaan ei selviydy. Hirvittävä nopeus tuossa akkuräjähdyksessä!
Tuskin sähkötoimiset ovet edes avautuvat, ja jos niin kävisi, niin ei tuossa ajassa ehdi ulos edes kuljettaja.
Kyseessä on taas yksi niistä maailman onnettomuuksista, jotka vain odottavat tapahtumistaan.
Suosittelen lämpimästi sisällä pysymistä koko lopun elämääsi niin vältyt tuolta karmealta kohtalolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Pakko on lämmittää jos aikoo ladata, eikä 8A virta pidä akkuja edes lämpimänä kovalla pakkasella. Tietysti jos ajat vain 10 kilometriä, niin sitten ehkä jo onnistuu lataus yön aikana jos akut eivät ehdi jäähtymään ennen latausta, eikä ne paljon kyllä lämpene 10 kilometrin ajossa kovalla pakkasella. Mikä sen autosi merkki ja malli siis on?
Se että sinä olet liian tyhmä ymmärtämään mistä sähköauto saa käyttövoimansa,
8A pieni virta ei riitä kovalla pakkasella edes lämmittämään satojen kilojen akkuja latausta varten. Jankutuksesi ei asiaa muuksi muuta.
Voit kätevästi simuloida asiaa menemällä pakkasella pihalle ja yrittämällä lämmittää isoa kiveä hiustenkuivaajalla. Kokeile kauanko kestää lämmetä plussan puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Pakko on lämmittää jos aikoo ladata, eikä 8A virta pidä akkuja edes lämpimänä kovalla pakkasella. Tietysti jos ajat vain 10 kilometriä, niin sitten ehkä jo onnistuu lataus yön aikana jos akut eivät ehdi jäähtymään ennen latausta, eikä ne paljon kyllä lämpene 10 kilometrin ajossa kovalla pakkasella. Mikä sen autosi merkki ja malli siis on?
Se että sinä olet liian tyhmä ymmärtämään mistä sähköauto saa käyttövoimansa ei tee asiasta mitään mysteeriä, eikä varsinkaan mitään fyysikan lakeja rikkovaa. Ainoa laiton tässä keskustelussa on sinun pohjaton typeryytesi.
Niin ja se merkki oli Sera Suihkuverhorunkkari Gayspitz Megaturdo.
Vierailija kirjoitti:
Tero T kirjoitti:
Venäjän naapurina tarvitsemme bensaa eikä leluajoneuvoja ? Maanpuolustus.
Maanpuolustus ei sinun ruosteista datsuniasi kaipaa, ole huoletta.
ja paljon vähemmän yhtäkään sähköautoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Pakko on lämmittää jos aikoo ladata, eikä 8A virta pidä akkuja edes lämpimänä kovalla pakkasella. Tietysti jos ajat vain 10 kilometriä, niin sitten ehkä jo onnistuu lataus yön aikana jos akut eivät ehdi jäähtymään ennen latausta, eikä ne paljon kyllä lämpene 10 kilometrin ajossa kovalla pakkasella. Mikä sen autosi merkki ja malli siis on?
Se että sinä olet liian tyhmä ymmärtämään mistä sähköauto saa käyttövoimansa,
8A pieni virta ei riitä kovalla pakkasella edes lämmittämään satojen kilojen akkuja latausta varten. Jankutuksesi ei asiaa muuksi muuta.
Voit kätevästi simuloida asiaa menemällä pakkasella pihalle ja yrittämällä lämmittää isoa kiveä hiustenkuivaajalla. Kokeile kauanko kestää lämmetä plussan puolelle.
Paitsi että kukaan ei edelleenkään ole lämmitellyt yhtään mitään millään 8 A virralla, se on ihan sinun oma olkinukkesi, vitun_spede.
Suomessa palaa 1600 bensamoottoriautoa vuodessa ja nämä sytyttävät rakennuspalojakin. Usein kyse vanhemmasta autosta.
Vanhat autot syttyvät usein moottoritilasta. Uudemmissa autoissa on paljon sähkölaitteita ja sähköpalot ovat yleisempiä niissä.
Melko harvinaista että tulipalo syttyy kolaritilanteessa.
Sähköautopalot ovat hyvin harvinaisia. Esim. Norjassa jo joka kymmenes auto kulkee sähköllä ja ajoneuvopaloista vain kaksi prosenttia on tapahtunut sähköautoille.
Nykyaikaiset sähköautot on rakennettu niin, että lataamisessakaan ne eivät pääse kuumenemaan liikaa. Akkujen järjestelmät valvovat latausta kaiken aikaa.
Sähköautoissa on lämpökytkimet, jotka kytkeytyvät irti, jos lämmöt nousee liikaa.
Silloin harvoin kun sähköautojen kanssa tulee ongelmaa kyse on useimmiten latauksesta.
Suomessa ei ole ollut yhtään sähköautosta johtuvaa rakennuspaloa.
Jos aikoo jatkuvasti ladata täyssähköautoa rakennuksen tai katoksen seinästä kannattaa antaa sähköasentajan asentaa latauslaite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen
Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.
Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.
Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A?
No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?
8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.
Joten jäljelle jää?
Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.
No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?
Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.
Edelleen minä, ja tuo on edelleen ihan oma väitteesi. Minä en ole maininnut sanallakaan lämmittämistä.
Pakko on lämmittää jos aikoo ladata, eikä 8A virta pidä akkuja edes lämpimänä kovalla pakkasella. Tietysti jos ajat vain 10 kilometriä, niin sitten ehkä jo onnistuu lataus yön aikana jos akut eivät ehdi jäähtymään ennen latausta, eikä ne paljon kyllä lämpene 10 kilometrin ajossa kovalla pakkasella. Mikä sen autosi merkki ja malli siis on?
Se että sinä olet liian tyhmä ymmärtämään mistä sähköauto saa käyttövoimansa ei tee asiasta mitään mysteeriä, eikä varsinkaan mitään fyysikan lakeja rikkovaa. Ainoa laiton tässä keskustelussa on sinun pohjaton typeryytesi.
Niin ja se merkki oli Sera Suihkuverhorunkkari Gayspitz Megaturdo.
Hienoa narsistin pakko-oiretta taas kerran. 20 vuottahan olet samaa jo harrastanut? Sera vaan mielessä aamusta iltaan edelleenkin?
Pahoin pelkää, jos akku räjähtää ajaessa taydessä bussissa, kukaan ei selviydy. Hirvittävä nopeus tuossa akkuräjähdyksessä!