Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen

Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.

Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.

Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A? 

No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

runkKari kirjoitti:

Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.

Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.

Vähentääpäs.

Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.

Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.

Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen

Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.

Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.

Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A? 

No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?

8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

runkKari kirjoitti:

Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.

Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.

Vähentääpäs.

Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.

Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.

Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Olet kyllä täysi pelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen

Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.

Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.

Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A? 

No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?

8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.

Joten jäljelle jää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

runkKari kirjoitti:

Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.

Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.

Vähentääpäs.

Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.

Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.

Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Olen kyllä täysi pelle.

Juu, tiedetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen

Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.

Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.

Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A? 

No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?

8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.

Joten jäljelle jää?

Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

runkKari kirjoitti:

Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.

Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.

Vähentääpäs.

Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.

Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.

Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Olen kyllä täysi pelle.

Juu, tiedetään.

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

"Electric bus bursts into flames."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

"Electric bus bursts into flames."

Onneksi olivat latauksessa eikä ollut akut täysiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

"Electric bus bursts into flames."

Huhuh!

Fiksuimmat jo näkevät sähköautot tulevat olemaan suuri katastrofi. Todella suuri!!

Kiitos linkistä. En ikinä hanki sähköautoa vaikka ilmaiseksi saisin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen

Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.

Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.

Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A? 

No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?

8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.

Joten jäljelle jää?

Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.

No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

runkKari kirjoitti:

Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.

Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.

Vähentääpäs.

Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.

Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.

Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Olen kyllä täysi pelle.

Juu, tiedetään.

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

En, mutta sinä kuvittelet ilmeisesti koska olet ainoa joka tässä ketjussa on sellaista väittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

"Electric bus bursts into flames."

Huhuh!

Fiksuimmat jo näkevät sähköautot tulevat olemaan suuri katastrofi. Todella suuri!!

Kiitos linkistä. En ikinä hanki sähköautoa vaikka ilmaiseksi saisin! 

Sinä olet niin tyhmä että et osaisi kuitenkaan edes käyttää sitä, niin ihan se ja sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kolmisen tuntia 8A lataamalla saadaan lämmitysenergiat kuitattua, loput 10-12 h voidaan käyttää itse lataamiseen

Jos 8 ampeerilla menee kolme tuntia siihen että saa akun lämmitetyksi niin tokihan pitää ottaa huomioon että ei se akku itsestään lämpimänä sen jälkeen pysy vaan iso osa latausenergiasta menee edelleen akun lämpimänä pitämiseen. Että paljonkohan se varsinaisesti oikein latautuu tuossa 10-12 tunnissa.

Vaan kun sitä ei edelleenkään lämmitetä millään kahdeksalla ampeerilla.

Millä sitä sitten lämmitetään, jos tolpasta tulee vain 8A? 

No mietipä sitä. Mistä sähköauto voisi saada sähkövirtaa käyttöönsä?

8A tolpasta ei enempää ainakaan saa.

Joten jäljelle jää?

Aivan sama mitä jää jäljelle, mutta 8A virroilla ei satojen kilojen akkuja paljon lämmitellä latausta varten kovalla pakkasella kun otetaan hukkalämpökin huomioon.

No sinä olet ainoa joka on sellaista väittänyt. Miltä tuntuu olla väärässä?

Kyllähän tuolla aiemmin joku kertoi useaankin kertaan, että on jo monet talvet ladannut ja lämmittänyt sähköautoaan 8A tolpasta kovallakin pakkasella, mikä on siis mahdottomuus, koska niin pieni virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten. Kaveri ei ole myöskään kertonut minkä merkkinen tuo ihmeellinen ja fysiikan lakeja rikkova sähköauto on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

runkKari kirjoitti:

Akuissa on lämmönhallinta. Nestekiertoinen eristetty järjestelmä joka ei vaadi paljoa energiaa ylläpitääkseen sopivan lämpötilan. Itse olen elänyt 2 talvea läpi 6A latauksella, toimi🙂 Päivittäinen ajoni 30-50km.

Ei se nestekierto energiantarvetta akkujen lämmityksen suhteen vähennä. Pitkä matka on tuosta tyhjien akkujen lataamiseen ja lämmittämiseen, kun 8 A virta ei riitä pitämään akkuja edes lämpimänä latausta varten pakkasella. Oli niissä nestekiertoa tai ei.

Vähentääpäs.

Ei riittävästi, että 6A virta riittäisi lataukseen ja lämmitykseen, kun edes 8A ei riitä.

Riittää oikein hyvin, kuten sinulle on toistuvasti kerrottu.

Eli nyt akut lämpenee ja latautuu kovalla pakkasella jo sähkövatkaimen tehoilla?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

Aloita sillä että työnnät se sähkövatkaimen persereikääsi, ja aseta se kolmosteholle. Pidä 15 min ja tunnustele että lämpeääkö vai ei?

Olen kyllä täysi pelle.

Juu, tiedetään.

Kuvitteletko ihan oikeasti, että sähkövatkaimen teho riittää satojen kilojen akkujen lämmitykseen ja lataukseen kovalla pakkasella?

En

Hyvä, että se asia on tässä vaiheessa jo sinullekin selvinnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

"Electric bus bursts into flames."

Huhuh!

Fiksuimmat jo näkevät sähköautot tulevat olemaan suuri katastrofi. Todella suuri!!

Kiitos linkistä. En ikinä hanki sähköautoa vaikka ilmaiseksi saisin! 

Sinä olet niin tyhmä että et osaisi kuitenkaan edes käyttää sitä, niin ihan se ja sama.

Hakeuduhan kaveri johonkin hoitoon. Olet kohta jo vuoden jankuttanut vauva-palstalla sähköautoista aamusta iltaan, vaikka sinulla ei ole edes ajokorttia, eikä varaa minkäänlaiseen autoonkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

"Electric bus bursts into flames."

Huhuh!

Fiksuimmat jo näkevät sähköautot tulevat olemaan suuri katastrofi. Todella suuri!!

Kiitos linkistä. En ikinä hanki sähköautoa vaikka ilmaiseksi saisin! 

Maailma täyteen tuollaisia sähköhirviöitä niin suurin osa kaupungeista palaa tuhkaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minö olen huolestunut sähköauton litium akun vaaroista. Voinko enää edes harkita sähköauton hankintaa? Tukesin sivuilta luin:

• Li-akkuihin liittyviä vaaroja ovat tulipalovaarat, kemialliset vaarat ja sähköiskuvaarat • Tulipalovaara on Li-akkujen merkittävin vaara − Ko. vaara perustuu siihen, että pakattaessa paljon energiaa pieneen tilaan on aina riski siitä, että ko. energia pääsee vapautumaan hallitsemattomasti − Litiumioniakkujen tulipalovaaran liittyy suhteellisen suuren energiatiheyden lisäksi se, että niissä käytetty elektrolyytti (”akkuneste”) on herkästi syttyvää palavaa nestettä − Li-akun aiheuttama kiivas palo tekee akusta merkittävän muun palokuorman syttymälähteen, vaikka Li-akun itsensä palokuorma ei olisikaan suuri.

.

• Li-akkujen tulipalovaara perustuu ”thermal runaway”-ilmiöön eli lämpökarkaamiseen − Akun varaustilan muuttumiseen liittyy kemiasta riippumatta kemiallinen reaktio akussa − Reaktio on eksoterminen so. lämpöä vapauttava − Lämpökarkaamisessa akku on tilassa, jossa siinä tapahtuvat reaktiot kehittävät enemmän lämpöä kuin mitä akku pystyy siirtämään ulos − Akun lämpötilan nouseminen kiihdyttää reaktiota entisestään, mikä tuottaa lisää lämpöä − Myös lämmön aiheuttamat muutokset akun rakenteessa (esim. separaattorin sulaminen/palaminen) kiihdyttävät reaktiota − Li-akuissa lämpökarkaamisen tekevät vaaralliseksi suuri energiamäärä, suuri tehotiheys (pieni massa ja lämpökapasiteetti so. nopea lämpötilan nousu) sekä elektrolyytin tulenarkuus: lopulta akusta vapautuu herkästi syttyviä kaasuja ja/tai akku syttyy palamaan • Lämpökarkaamistilanteen synty − Lämpökarkaaminen syntyy käytännössä joko akun nopeasta purkautumisesta (sisäinen tai ulkoinen oikosulku) tai akun ulkoisesta lämmittämisestä − Kriittinen lämpötila lämpökarkaamisen alkamiselle on lämpötila, jossa akun lämpötilan nousu jatkuu itsestään. Tähän lämpötilaan vaikuttavat erityisesti • Akun rakenne • Akkukemia • Akun varausaste • Akun mahdollisuudet siirtää lämpöä ulos 10 Li-akkujen vaaramekanismit: tulipalo 1/4 Lämpökarkaaminen eli Thermal runaway • Kriittisen lämpötilan yläpuolella akku tuottaa enemmän lämpöenergiaa kuin siitä siirtyy ulos, ja reaktio kiihtyy • Lämpökarkaamisen edetessä akku täyttyy reaktioista syntyvistä kaasuista, eli akun paine nousee. Kaasut purkautuvat ulos akusta joko varoventtiilistä tai akun rakenteiden pettäessä, mistä voi syntyä heitteitä. Kaasut voivat syttyä joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin, mikäli lämpötila on riittävän korkea. • Elektrolyyttineste myös itsessään palaa, mikäli sitä pääsee palotilanteessa hapen kanssa kosketuksiin • Li-akkujen separaattorit on yleensä suunniteltu siten, että oikosulkutilanteessa lämpötilan noustessa niissä olevat huokoset umpeutuvat oikosulkukohdasta, jolloin separaattori eristää oikosulkukohdan toimien eräänlaisena sulakkeena. • Mikäli lämpötila nousee riittävän korkeaksi, kuten voi tapahtua esim. lämpökarkaamisessa tai tulipalossa..

Palo voi olla räjähdysmäinen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

"Electric bus bursts into flames."

Siinä ei ehdi matkustajat kissaa sanoa kun on henki pois litiumpatterisen bussin räjähtäessä.