Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe. Enemmin kannattaa yksinkertaisesti käyttää se vedyn tuotantoon käytetty sähkö suoraan auton akkujen lataamiseen. Puhumattakaan vedyn säilytykseen/kuljetukseen liittyvistä käytännön ongelmista.
Vety toimiikin tässä välivarastona/puskurina. Tuuli ja aurinkovoimalla kannattaa tehdä täydellä teholla vetyä, silloin kun tehoa on saatavissa. Vetyä voidaan sitten jakaa autoihin siitä riippumatta paljonko voimalat juuri sillä hetkellä tuottavat.
Hyötysuhde on kyllä kokonaisuutena melko huono, mutta näin saadaan hyödynnettyä "eilen" ollut tuulinen/aurinkoinen päivä ja varastoitua energiaa myös tulevien päivien varalle.
Voidaan se aurinko/tuulienergia säilöä samalla tavalla akkuihinkin. Ei tarvita välissä vetyä.
Aika isoja saa akut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan vedyn säilytykseen/kuljetukseen liittyvistä käytännön ongelmista.
Vetyä ei tarvitse kuljetella, koska se tehdään paikalle tuotavilla moduuleilla ihan paikan päällä. Moduuli sisältää kaiken vedyn tuotannosta sen jakeluun. Säilytysongelmiakaan ei ole kun käytetään sisäpinnoitettuja säiliöitä.
Ja näitä vetymoduuleita voitaisiin ostaa Suomessa vuoden aikana alkoholihaittoihin menevillä rahoilla niin monta, että koko Suomi saataisiin katettua vetyasemilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa joitain laboratorioissa demottuja potentiaalisia teknisiä ratkaisuja, mutta niistä on vielä hyvin pitkä matka esim. sähköautoihin soveltuvien, hinnaltaan kilpailukykyisten akustojen massatuotantoon.
Solid state-akkuisen bussin voi jo ostaa, eli tekniikka on jo olemassa ja toimivaa.
Näiden akkujen toimintalämpötila on 50-80 C astetta. Tämä on sen verran ikävä rajoite, että kyseinen tekniikka ei ole ratkaisu.
Enpä usko. Olet kuitenkin tunnettu valehtelija. Eli linkki esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe.
Sinun mielipiteistäsi huolimatta vetyasemia EU:ssa rakennetaan, ja Saksassa pärjää jo koko maassa vetyautolla. Myös Ranska panostaa vetyyn.
Viittaat tässä EU:n vety strategia -ohjelman tuotoksiin. Ohjelman tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä teollisuudessa ja lento-, raide-, vesi- ja raskaassa liikenteessä. Maalina ei ole rakentaa tarvittavaa infraa/vedyntuotantokapasiteettia miljoonille vedyllä toimiville henkilöautoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa joitain laboratorioissa demottuja potentiaalisia teknisiä ratkaisuja, mutta niistä on vielä hyvin pitkä matka esim. sähköautoihin soveltuvien, hinnaltaan kilpailukykyisten akustojen massatuotantoon.
Solid state-akkuisen bussin voi jo ostaa, eli tekniikka on jo olemassa ja toimivaa.
Näiden akkujen toimintalämpötila on 50-80 C astetta. Tämä on sen verran ikävä rajoite, että kyseinen tekniikka ei ole ratkaisu.
Enpä usko. Olet kuitenkin tunnettu valehtelija. Eli linkki esiin.
Löydät varmaan ihan itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe.
Sinun mielipiteistäsi huolimatta vetyasemia EU:ssa rakennetaan, ja Saksassa pärjää jo koko maassa vetyautolla. Myös Ranska panostaa vetyyn.
Viittaat tässä EU:n vety strategia -ohjelman tuotoksiin. Ohjelman tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä teollisuudessa ja lento-, raide-, vesi- ja raskaassa liikenteessä. Maalina ei ole rakentaa tarvittavaa infraa/vedyntuotantokapasiteettia miljoonille vedyllä toimiville henkilöautoille.
Joka tapauksessa siitä jo olemassaolevasta ja tulevasta vetyinfrasta saa tankata ihan kaikki joilla on vetyä käyttävä ajoneuvo. Ranskassa on tarkoitus olla 1000 vetyasemaa vuoteen 2030 mennessä, ja Saksassa pärjää jo nyt koko maassa vetyautolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa joitain laboratorioissa demottuja potentiaalisia teknisiä ratkaisuja, mutta niistä on vielä hyvin pitkä matka esim. sähköautoihin soveltuvien, hinnaltaan kilpailukykyisten akustojen massatuotantoon.
Solid state-akkuisen bussin voi jo ostaa, eli tekniikka on jo olemassa ja toimivaa.
Näiden akkujen toimintalämpötila on 50-80 C astetta. Tämä on sen verran ikävä rajoite, että kyseinen tekniikka ei ole ratkaisu.
Enpä usko. Olet kuitenkin tunnettu valehtelija. Eli linkki esiin.
Löydät varmaan ihan itsekin.
sinä esitit väitteen joten todista se myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe. Enemmin kannattaa yksinkertaisesti käyttää se vedyn tuotantoon käytetty sähkö suoraan auton akkujen lataamiseen. Puhumattakaan vedyn säilytykseen/kuljetukseen liittyvistä käytännön ongelmista.
Vety toimiikin tässä välivarastona/puskurina. Tuuli ja aurinkovoimalla kannattaa tehdä täydellä teholla vetyä, silloin kun tehoa on saatavissa. Vetyä voidaan sitten jakaa autoihin siitä riippumatta paljonko voimalat juuri sillä hetkellä tuottavat.
Hyötysuhde on kyllä kokonaisuutena melko huono, mutta näin saadaan hyödynnettyä "eilen" ollut tuulinen/aurinkoinen päivä ja varastoitua energiaa myös tulevien päivien varalle.
Voidaan se aurinko/tuulienergia säilöä samalla tavalla akkuihinkin. Ei tarvita välissä vetyä.
Sähkön varastointi vaatii liikaa materiaalia suhteessa kapasiteettiin. On tapahduttava jokin todella suuri tekninen edistysaskel, jotta ongelma poistuu.
Yhden ajoneuvon energiavarastot eivät voi olla massaltaan 30% ajoneuvon massasta, tämä on muututtava täysin, ennenkuin sähköautojen osuus voi nousta useisiin kymmeniin prosentteihin autokannasta. Tätä peitellään viimeiseen asti, jotta autoteollisuus saa edes jotakin vastinetta investoinneilleen.
Vety on kaikesta propagandasta huolimatta edelleen se potentiaalisin korvaaja fossiiliselle polttoaineelle. Polttokennotekniikan parissa tehdään taustalla lujasti töitä, samaan aikaan kun patteriautoja koetetaan myydä kuluttajille.
https://tekniikanmaailma.fi/tulevaisuus-on-raskaiden-vetyautojen-ja-se-…
Raskaskaluston puolella patteritekniikka on jo hylätty suunnitelmista ja kun tuotantotekniikka kehittyy, siirtyy polttokennotekniikka ilmanmuuta myös kevyenkaluston voimanlähteeksi. Esim. japanilaisvalmistajat panostavat siihen jo avoimesti.
Patteriauto on välivaihe ennen kestävää päästötöntä tekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe.
Sinun mielipiteistäsi huolimatta vetyasemia EU:ssa rakennetaan, ja Saksassa pärjää jo koko maassa vetyautolla. Myös Ranska panostaa vetyyn.
Viittaat tässä EU:n vety strategia -ohjelman tuotoksiin. Ohjelman tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä teollisuudessa ja lento-, raide-, vesi- ja raskaassa liikenteessä. Maalina ei ole rakentaa tarvittavaa infraa/vedyntuotantokapasiteettia miljoonille vedyllä toimiville henkilöautoille.
Joka tapauksessa siitä jo olemassaolevasta ja tulevasta vetyinfrasta saa tankata ihan kaikki joilla on vetyä käyttävä ajoneuvo. Ranskassa on tarkoitus olla 1000 vetyasemaa vuoteen 2030 mennessä, ja Saksassa pärjää jo nyt koko maassa vetyautolla.
Voi olla että tällaista on visioitu, mutta tällä hetkellä Ranskassa on ainoastaan 15 vetyasemaa. Saksassa tosiaan eniten EU alueella, yhteensä 84.
Vertailun vuoksi, Saksassa on noin 15 000 huoltoasemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe. Enemmin kannattaa yksinkertaisesti käyttää se vedyn tuotantoon käytetty sähkö suoraan auton akkujen lataamiseen. Puhumattakaan vedyn säilytykseen/kuljetukseen liittyvistä käytännön ongelmista.
Vety toimiikin tässä välivarastona/puskurina. Tuuli ja aurinkovoimalla kannattaa tehdä täydellä teholla vetyä, silloin kun tehoa on saatavissa. Vetyä voidaan sitten jakaa autoihin siitä riippumatta paljonko voimalat juuri sillä hetkellä tuottavat.
Hyötysuhde on kyllä kokonaisuutena melko huono, mutta näin saadaan hyödynnettyä "eilen" ollut tuulinen/aurinkoinen päivä ja varastoitua energiaa myös tulevien päivien varalle.
Voidaan se aurinko/tuulienergia säilöä samalla tavalla akkuihinkin. Ei tarvita välissä vetyä.
Sähkön varastointi vaatii liikaa materiaalia suhteessa kapasiteettiin. On tapahduttava jokin todella suuri tekninen edistysaskel, jotta ongelma poistuu.
Yhden ajoneuvon energiavarastot eivät voi olla massaltaan 30% ajoneuvon massasta, tämä on muututtava täysin, ennenkuin sähköautojen osuus voi nousta useisiin kymmeniin prosentteihin autokannasta. Tätä peitellään viimeiseen asti, jotta autoteollisuus saa edes jotakin vastinetta investoinneilleen.
Vety on kaikesta propagandasta huolimatta edelleen se potentiaalisin korvaaja fossiiliselle polttoaineelle. Polttokennotekniikan parissa tehdään taustalla lujasti töitä, samaan aikaan kun patteriautoja koetetaan myydä kuluttajille.
https://tekniikanmaailma.fi/tulevaisuus-on-raskaiden-vetyautojen-ja-se-…
Raskaskaluston puolella patteritekniikka on jo hylätty suunnitelmista ja kun tuotantotekniikka kehittyy, siirtyy polttokennotekniikka ilmanmuuta myös kevyenkaluston voimanlähteeksi. Esim. japanilaisvalmistajat panostavat siihen jo avoimesti.
Patteriauto on välivaihe ennen kestävää päästötöntä tekniikkaa.
"Patteriauto" on ennemminkin ensimmäinen askel kohti "patteriyhteiskuntaa". Patteriteknologian kehityksen katto kun on täysin eri sfääreissä vetyteknologian kattoon verrattuna. Googlaa vaikka Quantumscape niminen firma, siitä saa vähän esimakua.
Googlaa
Helen: Myydyn sähkön alkuperä Helsinki
Sähköautoilun sähköntuotannon päästöt 2019:
Fossiiliset 39%
Ydinjäte 37%
Uusiutuvat 24%
Melko epä-älyllistä väittää sähköautoilua päästöttömäksi
Suomessa on lähes 1 000 000 henkilöauton peräkärryä, sähköautolla ei kuitenkaan peräkärryä saa vetää. Mikä neuvoksi?
Sitten kuin sähköautoilun saturaatio on 100 % niin tilalle täytyy keksiä 9.5 MRD € korvaavia veroja, jotka talla hetkella kupataan autoilijoiden selkänahasta. Milloin cityvihreät julkistavat tämän uuden lisäveropaketin?
Esimerkiksi tällä hetkellä Tesla-sähköautossa on 800 lataussykliä, jonka jälkeen akun saa ladattua enää 80-prosenttisesti täyteen. Kuka puupää ostaa 5-6 vanhan käytetyn sähköauton, jossa ei mitään takuuta?
Suomessa on rekisterissä 2.700.000 autoa. Autoja myydään ~ 100.000 kpl vuodessa. Kestää 27 vuotta ennen kuin joka kärry pelaa sähköllä.
Jos halpis sähköauto maksaisi esim 30.000 € ja niitä ostettaisiin alkuun vaikka 2 miljoonaa kpl, niin kansa tarvitsi 60 MRD näihin uusiin peltilehmiin. Välirahasta ei kannattane puhua, kun bensa ja diesel autot muuttuvat arvottomiksi verkonpainoiksi.
Missä on asian realismi?
Josef Göbbelsin vanha ja hyvä propaganda ohje:
Tee valheesta niin suuri että sitä on vaikeaa olla uskomatta ja toista sitä toistamasta päästyäsi vuodesta toiseen, niin emävalekin muuttuu lopulta totuudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen harkinnut polttomoottoriauton ostoa, mutta muutama asia askarruttaa…
1. Onko totta että polttomoottoriauton tankki ei täyty kotona öisin? Kuinka usein sitä joutuu täyttämään jossain kodin ulkopuolella? Ei kai sentään kovin montaa kertaa vuodessa?
2. Polttomoottoriautoa joutuu kuulema huoltamaan jopa useita kertoja vuodessa? Mitä huoltokohteita niissä on jotka noin jatkuvaa huoltoa vaativat? Myyjä puhui jostain vaihdelaatikosta, kuinka usein se pitää vaihtaa ja ilmoittaako auto sitten kun vaihdon aika tulee?
3. Polttomoottoriautossa oli kolme poljinta? Olen tottunut ajamaan yhdellä polkimella, voiko polttomoottoriautoa kuitenkin ajaa vain yhtä poljinta käyttäen vai tarvitsenko kolmannen jalan jostain?
4. Täyttyykö auton tankki kun hidastan tai ajan alamäkeen? Oletan niin, mutta halusin vielä varmistaa…
5. Miksi polttomoottoriautossa oli niin pitkä viive kaasupolkimen painamisen ja auton kiihtymisen välillä? Oliko kyseessä viallinen yksilö?
Kiitos vastauksista toivoo innokas tuleva polttomoottoriautoilija!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa joitain laboratorioissa demottuja potentiaalisia teknisiä ratkaisuja, mutta niistä on vielä hyvin pitkä matka esim. sähköautoihin soveltuvien, hinnaltaan kilpailukykyisten akustojen massatuotantoon.
Solid state-akkuisen bussin voi jo ostaa, eli tekniikka on jo olemassa ja toimivaa.
Näiden akkujen toimintalämpötila on 50-80 C astetta. Tämä on sen verran ikävä rajoite, että kyseinen tekniikka ei ole ratkaisu.
Enpä usko. Olet kuitenkin tunnettu valehtelija. Eli linkki esiin.
Löydät varmaan ihan itsekin.
sinä esitit väitteen joten todista se myös.
Kyseessä ei ollut mikään väite vaan valmistajan ilmoittama speksi. Jos haluat todistuksen, ota yhteyttä suoraan valmistajaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe.
Sinun mielipiteistäsi huolimatta vetyasemia EU:ssa rakennetaan, ja Saksassa pärjää jo koko maassa vetyautolla. Myös Ranska panostaa vetyyn.
Viittaat tässä EU:n vety strategia -ohjelman tuotoksiin. Ohjelman tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä teollisuudessa ja lento-, raide-, vesi- ja raskaassa liikenteessä. Maalina ei ole rakentaa tarvittavaa infraa/vedyntuotantokapasiteettia miljoonille vedyllä toimiville henkilöautoille.
Joka tapauksessa siitä jo olemassaolevasta ja tulevasta vetyinfrasta saa tankata ihan kaikki joilla on vetyä käyttävä ajoneuvo. Ranskassa on tarkoitus olla 1000 vetyasemaa vuoteen 2030 mennessä, ja Saksassa pärjää jo nyt koko maassa vetyautolla.
Voi olla että tällaista on visioitu, mutta tällä hetkellä Ranskassa on ainoastaan 15 vetyasemaa. Saksassa tosiaan eniten EU alueella, yhteensä 84.
Vertailun vuoksi, Saksassa on noin 15 000 huoltoasemaa.
Ranskassa on tarkoitus olla vuoteen 2030 mennessä tuhat vetyasemaa ja 50 000 vetyautoa, ja niitä asemia rakennetaan koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa joitain laboratorioissa demottuja potentiaalisia teknisiä ratkaisuja, mutta niistä on vielä hyvin pitkä matka esim. sähköautoihin soveltuvien, hinnaltaan kilpailukykyisten akustojen massatuotantoon.
Solid state-akkuisen bussin voi jo ostaa, eli tekniikka on jo olemassa ja toimivaa.
Näiden akkujen toimintalämpötila on 50-80 C astetta. Tämä on sen verran ikävä rajoite, että kyseinen tekniikka ei ole ratkaisu.
Enpä usko. Olet kuitenkin tunnettu valehtelija. Eli linkki esiin.
Löydät varmaan ihan itsekin.
sinä esitit väitteen joten todista se myös.
Kyseessä ei ollut mikään väite vaan valmistajan ilmoittama speksi. Jos haluat todistuksen, ota yhteyttä suoraan valmistajaan.
Oletko itse ollut valmistajaan yhteydessä, että tiedät asiasta jotain sanoa?
Linkki vaan esiin joka todistaa väitteesi. Muille ei kuulu sinun väitteidesi todistaminen, kobolttipoika.
Ranskassa valtion tavoitteena on saada 50 000 vetykäyttöistä autoa kaduille ja teille vuoteen 2030 mennessä, joille rakennetaan tuhannen tankkauspaikan infrastruktuuri.
Odotan mielelläni punavihreältä kansanrintamahallitukselta selvitystä siitä kuinka esimerkiksi Helsingin vanhat kaupunginosat Punavuori, Töölö, Kruunuhaka, Katajanokka, Kaartinkaupunki ym. joissa infran keski-ikä on yli 100 vuotta, kuinka asukaspysäköintialueilla kadunvarsien ””tulevat lataustolpat”” jaetaan vai miten sähköautojen lataus järjestetään.
Miten estetään ulkopuolisten parkkeeraus ”omaan kadunvarsiruutuun”. Kun ei siellä ole kadunvarsilla nimettyjä ruutuja nykyäänkään?
Korttelipoliisillako? Vai Paateron vihapuhetyöryhmän kiertävät ilmiantajatko tätä valvontaa sitten hoitavat sivutöinään?
Kantakaupungin lähes jokaisessa korttelissa on kapakka tai jossain useitakin, kuinka kännikalojen ym örisijöiden vandalismi esim ””latausjohdon irroitus ihan läpällä ”” estetään latausinfraa kohtaan?
Jos ja kun Bensiini- ja diesel-autot muuttuvat arvottomiksi, mistä revitään rahat uusiin sähköautoihin esimerkiksi keskihinta 30 000 € x 2 700 000 autoa = 81 Miljardia.
Tuleeko tämäkin raha ns. Taikaseinästä samoin kuin lataussähkökin tulee töpselistä?
T. Epätietoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan raskas kalusto ja lentokoneet/laivat tulevat todennäköisesti liikkumaan tulevaisuudessa vedyn avulla. Tai näin ainakin näkisin.
Aivan samalla tavalla henkilöautotkin. Saksassa pärjää jo vedyllä koko maassa.
En usko tuohon skenaarioon. Koska vety valmistetaan sähkön avulla ja vetyauto on sähköauto. Vety on tässä kuviossa turha ja energiaa täysin suotta syövä välivaihe. Enemmin kannattaa yksinkertaisesti käyttää se vedyn tuotantoon käytetty sähkö suoraan auton akkujen lataamiseen. Puhumattakaan vedyn säilytykseen/kuljetukseen liittyvistä käytännön ongelmista.
Vety toimiikin tässä välivarastona/puskurina. Tuuli ja aurinkovoimalla kannattaa tehdä täydellä teholla vetyä, silloin kun tehoa on saatavissa. Vetyä voidaan sitten jakaa autoihin siitä riippumatta paljonko voimalat juuri sillä hetkellä tuottavat.
Hyötysuhde on kyllä kokonaisuutena melko huono, mutta näin saadaan hyödynnettyä "eilen" ollut tuulinen/aurinkoinen päivä ja varastoitua energiaa myös tulevien päivien varalle.
Voidaan se aurinko/tuulienergia säilöä samalla tavalla akkuihinkin. Ei tarvita välissä vetyä.
Kyllähän se järkevämpää on säilöä vetyyn kun ei tarvita kuin painesäiliöitä. Akkuja varmaan tarvittaisiin useita satoja tuhansia kiloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa joitain laboratorioissa demottuja potentiaalisia teknisiä ratkaisuja, mutta niistä on vielä hyvin pitkä matka esim. sähköautoihin soveltuvien, hinnaltaan kilpailukykyisten akustojen massatuotantoon.
Solid state-akkuisen bussin voi jo ostaa, eli tekniikka on jo olemassa ja toimivaa.
Näiden akkujen toimintalämpötila on 50-80 C astetta. Tämä on sen verran ikävä rajoite, että kyseinen tekniikka ei ole ratkaisu.
Enpä usko. Olet kuitenkin tunnettu valehtelija. Eli linkki esiin.
Löydät varmaan ihan itsekin.
sinä esitit väitteen joten todista se myös.
Kyseessä ei ollut mikään väite vaan valmistajan ilmoittama speksi. Jos haluat todistuksen, ota yhteyttä suoraan valmistajaan.
Ja speksi löytyy mistä?
Ketju on lukittu.
Vetyä ei tarvitse kuljetella, koska se tehdään paikalle tuotavilla moduuleilla ihan paikan päällä. Moduuli sisältää kaiken vedyn tuotannosta sen jakeluun. Säilytysongelmiakaan ei ole kun käytetään sisäpinnoitettuja säiliöitä.