Jos saisit elää oman elämäsi uudestaan niin sinä jolla on lapsia, hankkisitko lapsia myös "toisella kierroksella"?
Entä jos sinulla ei ole lapsia nyt, hankkisitko lapsia uuden tilaisuuden tullen vai olisitko tälläkin kertaa lapseton?
Kommentit (82)
Ei ole lapsia ja kyllä haluaisin. Eipä vain ole tullut.
En hankkisi. Raskaana en halua enää ikinä olla enkä missään nimessä enää halua synnyttää. Sellaiset fyysiset ja henkiset vauriot tuli kerrasta jotta jos olisin etukäteen tiennyt mitä tuleman pitää niin olisin käynyt sterilisaatiossa ja jättänyt lapsen tekemättä.
Jos vaan saisin, niin 6-8 lasta olisi kiva määrä. Nyt 4. Ehdottomasti hankkisin lapsia, jos saa valita!
Tekisin lapset jo kaksikymppisenä. Sanotaan tuossa 19-25 vuoden iässä. Turha ajatella taloudellista tilannetta silloin - kyllä ne lapset saa hoidettua joka tapauksessa ja nuorempana jaksaa paremmin sitä rumbaa.
40 vuotiaana voikin ottaa jo rennommin, kun lapset jo lähteneet omille teilleen. Nythän vasta nelikymppisenä aletaan tekemään lapsia, mikä on kyllä virhe.
Kyllä, ehdottomasti useita lapsia. Nyt kolme ihanaa lasta. Olen onnekas!942
Minulla on kolme lasta, ja jos pitäisi uudelleen valita, niin päivänselvä asia: kiitos kyllä kolme lasta taas, tai ehkä se neljäskin, jota aikoinaan tovi harkittiin.
(ja jos joku miettii äitihulllluksi niin olen kaikkea muuta; en ole leikkinyt nukeilla, en ole leikkinyt prinsessoita, enkä ole haaveillut hoitoalan töistä, pidän palikoista ja olen insinööri.)
Vanha ketju, mutta nosto, koska tätä miettiny tässä.
Lapset 12v ja 16v. Siinä mielessä loppusuora.
Lasten isästä erosin 2v sitten. Oli alunperinkin täysin väärä ihminen, mutta miellyttämisen halusta ja pelosta, ettei vain pahoittaisi toisen mieltä kidutin itseäni ja olin yli vuosikymmenen onneton.
Lapset hankin, koska "niin vain kuuluu tehdä". Tyttö ja poika. Aivan tavallisia kivoja lapsia ilman nepsy-oireilua tai muuta sekoilua.
Eron jälkeen moni on hokenut mantraa "jos ei olisi ollut exää ei olisi lapsiakaan". Tämä totta.
Silti; Jos uusiksi saisin elää en hankkisi lapsia ollenkaan. Tätä en tosin ääneen uskalla myöntää kenellekään. Uskaltaisin kuunnella itseäni ja uhmata normeja. Suurin syy on se, että olen kokenut äitiyden aikana semmoista riittämättömyyttä ja oloa, että miksi tähän läksin? En ole erityisemmin nauttinut tähän mennessä oikein mistään vaiheesta. Vauva-ajat oli puuduttavaa ja kamalaa, pikkulapsi aika elämäni kamalinta aikaa ja teinien kanssakin omat vääntönsä.
Luojan kiitos pari vuotta enää ja ovat omillaan. Tämä oli elämäni isoin virhe.
En hankkisi. Ainut lapseni on jo aikuinen.
Tottakai. Tekisin lapset aikaisemmin ja enemmän. Nyt kaksi, haluaisin ehkä kolme tai neljä.
M41
Kyllä. Paljon muuta tekisin toisin.
kyllä "hankkisin" myös toisella kierroksella lapsia. Nyt vanhempana ollessani elämäni olisi todella tyhjää ja tylsää oleilua, ilman heitä ja lapsenlapsiani, jotka ovat tosiaankin elämän jälkiruoka ;)
No, ei lasten saaminen toki ole vieläkään mahdotonta. Puuttuu vain lisääntymisikäinen ja -haluinen puoliso. Neljän tytön jälkeen olisi se kiva kasvattaa yksi poikakin.
Joo, uudessakin elämässä haluaisin lapsia.
M54
Jännä kysymys.
Kyllä ehdottomasti taas haluaisin lapsia mutta ehkä nuorempana, enemmän ja toisen miehen kanssa.
Töitä olen tehnyt ja rahaa kerännyt ihan tarpeeksi joten tekisin vähemmän töitä ja keskittyisin elämiseen. Niiden lasten kanssa.
Kukaan ei kuolinvuoteella sano että voi kun olisin tehnyt enemmän töitä!
Minulla on yksi ihana lapsi. Nyt jo teini. En haluaisi elää elämääni uudestaan ilman häntä. Enkä kyllä ilman miestänikään.
Varmasti hankkisin, ehkä vähän nuorempana.
Hankkisin, mut ensin opinnot päätökseen ja lyhyemmällä aikavälillä. Nyt niillä melkeen 10v ikäeroa.
Kyllä,,, juuri näin..... Ei suomalaisten tarvitse tehdän tähän maailmaan enään yhtään lapsia. Annetaan muille sopivaa esimerkkiä kyllä he seuraavat perässä minä vakuutan...